Vierailija

Eli tokaluokkalaiseni heittänyt puukapulan, joka oli osunut toista lasta naamaan ja siitä oli tullu todella paljon verta. Puku oli täysin veressä.



Lapseni oli todella pahoillaan ja oli pyytänyt anteeksi ja lapset ovat sen jo keskenään sopineet. Lapseni ei osannut kertoa, miksi oli kalikan heittänyt, mutta sen ei ollut tarkoitus osua mihinkään.



No, tämän toisen lapsen isä oli - luonnollisesti - aivan kauhuissaan. Oli ottanut valokuvia ja kaikkea. Voi olla, että hän soittaa minulle. Minkälaista puhelua odotan? Mitä minä voi takaisin sanoa pahoittulun lisäksi?



Ennen ei meillä ole tällaisia ongelmia ollut. Tai toisinpäin on ollut: toisella lapsella on tullut puukalikka poskesta läpi, kun joku on heilunut. Ja toisella lapsella on silmät yritetty kynsiä pois päästä. Mutta en ole kellekään alkanut niistä soittelemaan.

Sivut

Kommentit (22)

Koita siis pysyä ihan asialinjalla ja pyydellä todellakin aidosti anteeksi niin eiköhän asia tuolla selviä...vahinkoja tapahtuu kaikille, joten sitä anteeksiantoa joutuvat kaikki harjoittelemaan...kuten myös tietenkin sitä anteeksi pyytämistäkin!

Alaikäisen lapsen lääkärissä käynti ei maksa mitään ja koulussa jos on tapahtunut, niin koulu maksaa kyllä viulut, joten semmoista on ihan turha alkaa tarjoamaan. Ja veri lähtee kyllä pesemällä.



Siis ihan oikeesti, oottekste kaikki ihmiset näin hysteerisiä? Että pitäs maksaa pesulakulut ja lääkärikulut... voi jessus, sitähän sais lapsensa lähettää kouluun shekkivihko kainalossa näköjään sitten, nimittäin ainahan lapsille sattuu ja tapahtuu kaikenlaista eikä vahingoille voi mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sattuuhan näitä, kaikille jotakin joskus, joten ihan rauhallisesti ota vaan. Ja minusta on hyvä soittaa ja selvittää aina asiat. Lapsellekin tulee sellainen olo, että aikuisilla on homma hallussa.



Helpoimmalla pääsisit, jos soittaisit itse, pahoittelisit ja kysyisit vahinkoja. Vanhemmille jäisi käytöksestäsi hyvä mieli.

oteta vastuuta omista teoista.

Olen järkyttynyt joidenkin tyyppien="vanhempien" mielipiteista. :(



halitulijallaa, silmää vaan mustaksi ja vaatteet revitään päältä ja hakataan, potkitaan..

juu, asiat sovitaan koulussa. Lapselle ei mitään seurauksia. En voi käsittää, että näin vastuuttomia vanhempia on.



AP:lle!! Jos sinulla ei ole vanhemman yhteystietoja niin voitko saada niitä jostakin.

Varaudu ainakin siihen, että sinuun ollaan yhteydessä.

Sinä tai miehesi aikuisina sovitte toisen lapsen vanhempien kanssa jatkosta.

Ei sekään ole aikuisen käytöstä, että sysäisit puhelun tullessa luurin lapsellesi.

Uskon että kirjoitit pikaistuksissasi ja ehkä vähän hätääntyneenä.

Aikuiset kantavat vastuun lapsistaan. Ihan oikeilla jäljillä olet siinä, että voit pidättää mahdolliset korvauskulut lapsesi viikkorahoista/ säästöistä.

Fiksuna ja vastuuntuntoisena vanhempana otat tietysti itse yhteyttä tämän toisen lapsen vanhempiin (ilmeisesti isään?), jos tiedät, että he ovat olleet kovin järkyttyneitä.

En tunne tätä isää enkä tiedä, keneen voisin edes ottaa yhteyttä. Tietysti voisin kaivaa sen jostain, mutta... pieni katkeruus minussa herää... minä en ole koskaan vaatinut ketään tilille minun lasteni satuttamisesta. Itse ajattelen, että vahinkoja sattuu.

Niinkö tässä elämässä pitää toimia? Aina vaatia jokaista ihmistä vastuuseen?

vanhempi. Loukkaantuneen lapsen vanhemmat varmaan pelkäävät, että heidän lapselleen on tehty tarkoituksella pahaa ja se ehkä vielä jatkuu myöhemmin. Pahoittele ja kerro, että olet oman lapsesi kanssa sopinut, että hän ei enää heittele mitään toisia kohti jne..

kauhulla mahdollista soittoa, kun poikani oli heittänyt (omien sanojen mukaan vahingossa) kepillä yhtä tyttöä naamaan välitunnilla. No, soittoa ei tullut, mutta valmistauduin jo sanomaan, että olen todella pahoillani poikani puolesta ja poikani on myös kovasti pahoillaan ja ymmärtää tekonsa seuraukset. Ja olisin tarjoutunut maksamaan mahdolliset pesula- ja lääkärikulut.

ajattelun heti paikalla, koska ei se tule olemaan ystävällinen puhelu jos sinä puhkut siellä että hemmetti minä en koskaan ole soittanut kellekään kun minun lastani on satutettu eikä se minun vikani ole ja miksi sinä tänne soitat.

No, jos se isä minulle soittaa ja esittää korvauspyynnön, niin pidän luonnollisena laskuttaa (ainakin osan )siitä suoraan lapseltani itseltään. Hänellä on omia säästöjä, koska on hyvin pihi rahoistaan.



Mitä sanotte, jos sanon isälle, että esittää vaatimuksensa suoraan lapselleni ja annan puhelimen hänelle? Onko se liian julmaa lastani kohtaan?

Se on aikuisen velvollisuus, ja osoittaa lapselle, että aikuinen huolehtii, ja ei kannata sählätä myöhemmin mitään sen vakavampaa, koska sinä kyllä selvität ne pahemmatkin jutut.



Se on tosiaankin vanhemman vastuu, vaikka välillä tietysti tylsä. Fiksut aikuiset tietysti keskenään käyttäytyvät asiallisesti, ketään syyttelemättä. Mutta kuitenkin niin, että lapset tietävät heidän kommunikoivan.



Ja miksi sinulla ei ole lapsesi kaverin yhteystietoja? Et tiedä, missä kaveri asuu? Minä olen ihan mennyt käymään ovelle ja juttelemaan.

olet oikeassa.



Ja kuulin tästä 10 minuuttia sitten ja päätin heti rynnätä tänne, koska av auttaa aina.



Kyllä minä tästä rauhoitun, mutta en nyt ihan kymmenessä minuutissa.



ap

Lainaus:

En tunne tätä isää enkä tiedä, keneen voisin edes ottaa yhteyttä. Tietysti voisin kaivaa sen jostain, mutta... pieni katkeruus minussa herää... minä en ole koskaan vaatinut ketään tilille minun lasteni satuttamisesta. Itse ajattelen, että vahinkoja sattuu.

Niinkö tässä elämässä pitää toimia? Aina vaatia jokaista ihmistä vastuuseen?




Tottakai nyt anteeksi pyydetään jne. mutta jos kyse ei ole mistään tahallisesta, niin minusta on aivan ihmeellistä, että nykyään nostetaan kamala haloo kaikesta. Siis ihan oikeestiko isä on ottanut valokuviakin ??? SIIS EI VOI OLLA TOTTA! Naurattaa tuommoinen liioittelu.



Minusta on oikeesti aivan järkkyä, kun nykyään opetetaan tuommoinen, että kaikki asiat pitää käsitellä tuhanteen kertaan ja korvata jokaikinen pikku lyijykynäkin ... Itsellä oli juuri aivan naurettava episodi menossa, josta en enempää viitsi nyt kertoa ettei minua tunnisteta: meillä ei ketään vahingoitettu, ihan yhteisessä leikin tiimellyksessä vaan jotakin hukkui tältä toiselta osapuolelta ja semmoinen kalabaliikki siitä aiheutui, että meinasin jo ehdottaa kriisiryhmän perustamista ko. perhettä varten, kun voivat niin kamalasti järkyttyä jonkun naurettavan asian takia (tämä on ikään kuin nappi olisi irronnut takista tämä meidän tapaus, mutta en tosiaan viitsi nyt suoraan kertoa mistä kyse, koska minut tunnistaa siitä muuten)



Lapsesi on anteeksi pyytänyt ja tämä varmaankin sovittu koulussa. Joten kun tämä vanhempi soittaa sinulle, niin olet tietysti kovin pahoillasi että tämmöistä on tapahtunut, mutta terästä sitä, ettei lapsesi sitä tahallaan ole tehnyt ja on itsekin pahoillaan, josko ymmärtäisivät siitä, ettei lasten jokaisesta kahakasta voi tehdä numeroa.



Meillä on hajoitettu uusi takki, reppu (ihan tahallaan), potkittu selkään ja lyöty silmään sekä tahallaan että vahingossa ja vaikka mitä, enkä ole mistään tehnyt mitään numeroa. Ope on koulussa asian osapuolten kanssa käsitellyt ja kirjoittanut tiedoksi minulle reissuvihkoon, että miten kävi ja asia on sovittu.

mutta olet lapsesi vanhempi hyvässä ja pahassa, nyt näytät lapsellesi, miten suoraselkisesti asiat hoidetaan ja otat yhteyttä perheeseen, pahoittelet ja kerrot, että se oli vahinko. Lupaudut maksamaan kulut ja itse perit ne myöhemmin lapseltasi (osittain). Ja sitten halaatte lapsen kanssa lopuksi =)

Jos lapseni olisi tapauksesta järkyttynyt ja lapseni kasvoihin jäisi loppuiäksi niin ei siinä kauheasti lohduttaisi "vahinkoja sattuu" jos oma lapsi kärsii toisen lapsen teoista kenties loppuikänsä.

En tarkoita sillä sitä, että itse pakenisin vastuusta, vaan tarkoituksena olisi osoittaa lapselleni, että hän vastaa, koska hän on sen aiheuttanutkin. (Tyyliin, se joka sotkee, niin se siivoaakin). Mutta ilmeisesti se olisi liian julmaa...



Toisaalta olisi kyllä hauska nähdä isänkin reaktio, kun hän joutuu keskustelemaan suoraan asianomaisen kanssa. Ehkä hän ymmärtäisi, kuinka pienestä ihmisestä siinä on ollut kysymys.... Tätä asiaa en tosin ajatellut, kun kirjoitin tuon ylle.



ap

Lainaus:

No, jos se isä minulle soittaa ja esittää korvauspyynnön, niin pidän luonnollisena laskuttaa (ainakin osan )siitä suoraan lapseltani itseltään. Hänellä on omia säästöjä, koska on hyvin pihi rahoistaan.



Mitä sanotte, jos sanon isälle, että esittää vaatimuksensa suoraan lapselleni ja annan puhelimen hänelle? Onko se liian julmaa lastani kohtaan?




sisäinen asia, miten korvauksen sumplitte, maksaako lapsi sen omista säästöistään vai ei (itse en vahingosta lastani rankaisisi).

Jos sanoisit isälle että esittää vaatimuksensa lapsellesi suoraan, se olisi oman vastuusi pakenemista. Et kai tosissasi antaisi lapsesi joutua tuollaiseen tilanteeseen? Enkä kyllä usko, että tämä isäkään haluaisi keskustella suoraan lapsesi kanssa, eihän lapsesi ole juridisesti vastuussa mistään eikä siis myöskää oikeustoimikelpoinen.

Lainaus:

mutta olet lapsesi vanhempi hyvässä ja pahassa, nyt näytät lapsellesi, miten suoraselkisesti asiat hoidetaan ja otat yhteyttä perheeseen, pahoittelet ja kerrot, että se oli vahinko. Lupaudut maksamaan kulut ja itse perit ne myöhemmin lapseltasi (osittain). Ja sitten halaatte lapsen kanssa lopuksi =)

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat