Seuraa 

meillä alkoi 4-vuotias tyttö oireilla vahvasti tammikuussa henkisesti.hän kävi tuolloin perhepäivähoitajalla.Hoitajalla oli 5 ja 7 vuotiaat omat pojat,joista isompi oli päivät koulussa.sekä tyttöni lisäksi 2- vuotias toinen hoitolapsi. Itsekin lastenhoitoalalla olleena seurasin hoitajan omien poikien toimintaa jo aikaisemmin. hoitaja ei saanut poikiaan kuriin...komeni tyyliin " älkääs nyt" .ajattelin,ettei kehtaa huutaa lapsilleen minun ollessa paikalla. Välillä meno oli aika rajuakin. Tyttö oli tammikuussa ollut hoidossa siellä vajaan vuoden. joulun aikoihin tyttö alkoi puhua,että santeri(vanhempi poika)kiusaa,lyö esim. nallella. kun otin asian puheeksi hoidossa, sellaista ei ollut tapahtunut ja tyttö itsekin sanoin,ettei santeri häntä lyönyt. tätä kesti vaihtelevasti,välillä oli päiviä,jolloin ei ollut tytön mukaan mitään kiusaamista, välillä taas oli santeri kiusannut. yritin puhua hoitajan kanssa,mutta hän on ujon oloinen eikä häneen oikein saanut kunnon kontaktia.hymisteli vain,kun yritin puhua.Hänen lapsistaan,jos sanoi jotain negatiivista,katosi kyllä ujous,puolusti lapsiaan,kun leijonaemo!

tammikuussa tyttö alkoi puhua,että pelkää santeria. sitten alkoi housuun pissaaminen ja raivoaminen ja huutaminen. tyttö myös kuristi minua kerran suuttuessaan (näin kerran tämän hoitolapsen oman pojan puristavan kaulasta pienempää hoitolasta,mutta siitä sanoessani,kielsi lapsensa tehneen sellaista),väritti mustalla pelilaatikkonsa kannen,syytä kysyttäessä sanoi vihaavansa santeria.puhuin hoitajalle siitä ja silloin tämä kertoi,että kun santeri tulee lapseni kanssa samaan huoneeseen, tyttö jähmettyy,eikä uskalla enää tehdä mitään,kun kysyin,koska tämä on alkanut,ei hän osannut vastata.koko aikana tyttö ei kuitenkaan ollut aamuisin sanonut,ettei halua hoitoon.eikä hoitaja puhunut mistään ongelmista. tämän jälkeen ihmoitin,että lapseni ei enää mene sinne hoitoon.sain uuden hoitopaikan 2 päivässä. asiasta järjestettiin palaveri,hoitajan,minun ja perhepäivähoidon ohjaajan kera. hoitaja oli itkettyneen näköinen,eikä oikein edelleen tuntunut hyväksyvän,että hänen lapsensa aiheuttaa tällaista.

tytön alettua uusi hoito,tilanne rauhoittui.puhuimme asiasta paljon. nyt puheet ovat vähentyneet,uusille ihmisille hän siitä välillä kertoo.

mietin vain,että jäiköhän tytön mieleen silti jotain,joka myöhemmin tulee esiin ongelmina?onko kellään mitään samankaltaisia kokemuksia?

ja tietysti minä syytän itseäni,miksen ole huomannut aikaisemmin ym. Olen tosin asiasta paljon puhunut ja saanut vähän itsesyytöksiä himmenemään.

Kommentit (3)

meillä vähän vastaavanlainen kokemus. eli meillä alle vuoden vanha tyttö meni pph.lle myös, koska ajattelin sen olevan parrempi hoitomuoto niin pienelle ja esikoisemmekin aloitti aikoinaan perhepäivähoidossa, jossa hoitaja oli vanhempi nainen, tosi ihana ja kaikki meni hyvin.



mutta tämä kuopuksen hoitaja sitten oli myös vastikään aloittanut ja hänelläkin oli omalapsi ryhmässä. ihan tutulta kuulostaa, hänkään ei omaa lasta ryhmässä saanut kuriin, aina komenti häntä ja hoitaja muutenkin oli aina jotenkin tosi stressaantunut ja totinen. kyllä monesti mietitytti lasta jättää sinne..meillä oli niin pieni lapsi ettei osannut sanoa millaista hoidossa on, mutta hoitaja ei edes saanut nukkumaan lastamme päiväunille, tai jos sai niin lapsi nukkui vain tosi lyhyen aikaa. en oikein tajua mikä siinä oli niin vaikeeta, mutta ilmeisesti oli niin väsynyt, stressaantunut tai jotain tämä hoitaja itse, että lapsi sen vaistosi ja ei uskaltanut nukkua





no en viitsí täällä kirjoittaa miten kaikki lopulta päättyi,jos ko hoitaja lukee palstaa tms. mutta meidän oli pakko vaihtaa hoitopaikkaa ja onneksi saimmekin päiväkodista hyvän hoitopaikan ja lapsemme on tosi hyvin viihtynyt siellä alusta asti ja myös nukkunut. ja tämä hoitajakin kuulema huomasi olevansa väärällä alalla ja lopetti. kaikki kiitos pph ohjaajalle ja ihanalle pk:n hlökunnalle, että emille niin hienosti järjestyi uusi paikka

hoitaja aloitti työnsä silloin,kun tyttöni meni hoitoon sinne.heidän olisi pitänyt tuolloin tehdä kotisäännöt selviksi omille lapsille,kuinka ollaan,kun on hoitolapsia ja kuinka silloin,kun ei ole hoitolapsia paikalla.

lisäksi huomasin,että lapset ovat ottaneet äidistään(hoitajasta)yliotteen.

lasten isä oli päivisin myös kotona ja sai paremmin pojat kuriin.se saattaa olla syy,miksi kesti niin pitkään,ennen kuin kiusaaminen muuttui ihan mahdottomaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tuosta asiasta ei onneksi ole omakohtaisia kokemuksia, mutta aika kamalalta tilanne kuulostaa. Varmaan vaikeimpia mahdollisia tilanteita ovat juuri nuo, jossa pph:lla on omia lapsia ja hoitolapsia, koska kuitenkin äiti aina ensisijaisesti puolustaa omiaa, vaikka pitäisikin olla tasapuolinen.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat