Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Jos ottaisi avioeron, muiden silmissä hän olisi " pahis" mutta jos kuolisin hän pääsisi minusta ja saisi jatkaa omaa elämäänsä. Vointini on hyvä muuten mutta tulevasta ei voi yhtään tietää. Meillä lapsia enkä itse halua kuolla.

Sivut

Kommentit (44)

Ms-tauti ei ole varsinainen kuolemaan johtava tauti, vaan pikemminkin liikuntakyvyn ja voimien heikentymistä vuosien mittaan. On olemassa myös erittäin harvinainen nopeaan kuolemaan johtava muoto, mutta 95% sairastaa jotakin hyvänlaatuisempaa muotoa.



Ms-tauti muutenkin on vain sateenvarjonimike hyvin erityyppisille tautimuodoille, ja se vaikuttaa hyvin yksilöllisesti eri ihmisillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

poikaystäväni sanoi että luultavasti vammaudun ja joudun pyörätuoliin. Aina kun oli särkyjä ja kipuja, sanoi että omaa syytäni koska minussa on se ja se vikana jne..



Kun jätin hänet ja aloin odottamaan lasta uuden mieheni kanssa, exäni sanoi että en voi saada lapsia, koska olen sairas ja luultavasti lapsesta tulee vammainen tai syntyy kuolleena jne...



Silloin exästäni kyllä paljastui selvästi, että hän on täysin empatiakyvytön ja tunnevammainen idiootti! Heh terve lapsi tuli ja elän elämääni aivan normaalisti sairaudestani huolimatta!

Jos ihan oikeasti pelkästään taudin takia, niin saattaa olla alkujärkytystä ja tietämättömyyttä. Tarvitsee äijänkin nyt tietoa taudista, sen kantajista, elämisestä sen kanssa ja siitäkin, että ei hänen ole välttämättä sinua hoidettava, jos menet joskus huonoon kuntoon. Niin traagista kuin se sitten onkin.



Minäkin tunnen erään n. 30 v. naisen jolla on ms-tauti. Diagnoosi on tehty jo aikoja sitten, mutta nainen opiskeli, matkusteli ja eli normaalisti ja muutama vuosi sitten sai lapsenkin. Niin ja elää siis normaalisti yhä edelleen. Kirvestä ei siis kannata heittää heti kaivoon.



JOtenkin vain tuntuu, että taustalla ei olisi pelkästään tauti-kammoisuus, vain muukin tyytymättömyys ja tämä olisi nyt sitten viimeinen niitti äijän tyytymättömyyteen. Vähän harkintaa voisi hänkin silti käyttää. Laita se ms-tukiryhmään.

Voimia ap!



oma mieheni otti uutisen eri tavalla, kun diagnoosi tuli hän kosi minua. :o)

olen sinut tämän sairauden kanssa vaikka siihen menikin jonkin aikaa. Voisin ehkä verrata sairastumisen aiheuttamaa kriisiä kolmenkympin kriisiin tai muuhun vastaavaan-se pakottaa kysymään itseltään kuka minä olen, kuka olen tämän sairauden kanssa ja mitä elämältäni haluan.

Olen kokenut syvempiä onnen tunteita sairastumiseni jälkeen ja elänyt täysipainoisempaa elämää kuin koskaan aiemmin!



Hakeudu ihmeessä MS-liiton ensitietokurssille ja ota miehesi mukaan,tai ota yhteyttä liittoon ja kysy omaisten kerhon edustajalta voisiko hän kenties ottaa mieheesi yhteyttä tai anna hänen yhteystietonsa miehellesi. Tieto auttaa alkuvaiheessa valtavasti sopetumisessa!



Ja siis MS ei lyhennä elinikää, eikä nykyisten lääkkeitten aikana edes pyörätuoli ole meille lähivuosina sairastuneille todennäköinen vaihtoehto. Tsemppiä siis AP ja aurinkoista kevättä!!

Olis varmaan viisasta erota, eihän tota voi antaa anteeksi ikinä eikä varsinkaan unohtaa? Eihän tommosen ukon vois antaa edes koskea itseensä tuntematta syvää inhoa ja halveksuntaa?

Toivottavasti sulla on joku tuki, johon nojautua. Löytyisikö netistä jotain ryhmää?



Tunnen yhden ms-tautia sairastavan, viisikymppinen terveen tuntuinen ja hyvinvoiva nainen.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat