Vierailija

Lapsi lähti mummolle yhdeksi yöksi, kun olen nyt viikon valvonut häntä öisin ja päivisin. Lapsi on tänä aikana kietonut minut ihan orjakseen, kun olen suostutellut syömään ja juomaan, ym. Nyt en enää jaksa kuin itkeä, mies yrittää auttaa mutta luotan vain omaan arviooni lapsen kunnosta (olen hölmö...). Nyt lapsi voi paremmin, leikkii ja puuhastelee mutta ei edelleenkää syö oikein mitään.



Luovutin ja annoin lapsen mummolle yöksi, nyt kuitenkin olen ihan vauhkona ja stressaan täällä kotona. En edes tiedä mitä, ilmeisesti sitä että äidin tulee jaksaa mitä vain. Koko viikon olen ollut kotona lapsen kanssa ja en osaa enää höllätä. lapsikin hermostuu seurassani kun tuputan koko ajan jotain.



Onko muut vanhemmat tälläisiä?

Kommentit (7)

En tiedä tekeekö tuo Ventoline lääke lapsen lisäksi hermostuneeksi? Ei pysty olemaan paikoillaan ja saa raivareita vähän väliä. Vai kaatuuko nämä seinät niin äidin kun lapsen päälle.



Nyt jo vähän hymyilyttää kuinka hölmöksi sitä rupeaakin lapsen kanssa hätäillessään, ei antanut minun mm. laittaa televisiota päälle, laittaa ruokaa (pelkäsi varmaan että tuputan taas), potallakin kävi kakalla ja ei enää huudellut pyyhkimään kun huomasi äidin suostuvan ihan mihin vain.



Ehkä tämä tästä, tuntuu vain että tiukassa paikassa luotan vain itseeni ja saan enemmän aikaiseksi pahaa kuin hyvää.



ap

Tosiaan tuo lääke tekee lapsesta ihan vauhkon, uhmaikähän on muutenkin menossa mutta korostuu tuon lääkkeen annosta noin 1h kuluttua.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

tuon syömisen suhteen. Kun on mahatauti, yrittää kaikin tavoin ruualla miellyttää ja sitten se syömättömyys jatkuu vaan. Meillä oli juuri tällainen episodi. Olimme sairaalassakin muutaman päivän ja nenämahaletkulla uhkailivat. Kyllä lapsi sitten loppujen lopuksi alkoi syödä ja tervehtyä. Teillä tietty eri syy. (Mulla oli lapsena keuhkokuume ja se oli aika rasittava sairaus.)

pelkää sellainen olevansa... Ihan hyvä sekä sun että lapsen kannalta, että saatte vähän välimatkaa toisiinne raskaan viikon jälkeen. Kyllä se siitä.

Huomenna varmasti kaikki näyttää paljon paremmalta, kun nukut yhden yön kunnolla.



Näyttää myös siltä, että stressaat vähän liikaa. Minusta ei kannata murehtia siitä, syökö sairas lapsi vai ei. Jos ei syö, olkoot syömättä, kunhan vain juo tarpeeksi. On ihan normaalia, että sairas lapsi ei halua syödä eikä hänen tarvitsekaan. Kyllä se ruokahalu sitten palaa, kun tervehtyy.

Viikko neljän seinän sisällä sairaan lapsen kanssa on raskasta. Oireiden seurantaa, huolestumista, perustarpeiden tyydyttämistä, lapsen luonnollisen kiukun vastaanottamista. Siinä sitä onkin.



Ventoline on tosiaan levottomuutta aiheuttava lääke (mutta ilmanmuuta tärkeä lääke annettavaksi!). Sairastaminen ja sisälläolo tekee " seinillä hyppiväksi" . Muistan, kun lapseni oli leikki-ikäinen, oli arkeen palaaminen vaikeaa sairastamisen jälkeen. Lapsi on tottunut palveluihin, ja oma-aloitteisuus on kadonnut taivaan tuuliin.



Varmaan vuorokauden erillään olo tekee erittäin hyvää. Mummi osaa seurata lasta, antaa lääkkeet, ja Sinä saat huokaista, käydä ulkona, levätä. Älä stressaannu kotitöistä, ne ennätät tehdä myöhemminkin.

Meillä on paljon sairasteleva kehitysvammainen lapsi jolla oli tässä menneenä tavena keukokuume kolmeen kertaan. Ja olin kyllä välillä niin poikki etten tiennyt mitä tekisin. Kun miehellä alkoi vapaat kaaduin suoraan sänkyyn ja nukuin 13h putkeen...



Oikeasti tuntuu niin oudolta että meidän yhteiskunnassa lapsen sairastuessa äiti on yksin tämän kanssa. Kuinka ihanaa olisi jos tuolloin löytyisi niitä sukulaisia ja ystäviä jotka tulisivat luokse, auttaisivat lapsen hoidossa, siivoamisissa, ruuanlaitossa jne. Keventäisi taakkaa huomattavasti ja saisi yksinäisyyden sijasta tunteen että joku todella välittää meistä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat