Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

En riitelisi niin paljon ja kiukuttelisi turhista..



En muuttaisi liian pian yhteen



Yrittäisin kunnioittaa toista hänen omana persoonanaan



En sanoisi pahaa hänen sukulaisistaan (vaikka anoppi olisi miten ilkeä)



Yrittäisin säilyttää romantiikan ja seksin... Nyt ne ovat TÄYSIN kuolleet...



En estäisi menemistä kavereiden kanssa vaan säilyttäisimme molemmat myös " omat elämät" , ystävät



En mäkättäisi niin paljoa siivoamisesta tai kotitöistä vaan tekisimme jonkun molempia tyydyttävän ratkaisun..



Ei välimatkaa!! Ei montaa vuotta eri paikkakunnilla..



Yhteisiä ja omia harrastuksia kummallekin..



En painostaisi toista mihinkään, kosintaan tai opiskelemaan..







Nämä mulle nyt tulee mieleen. Ero taitaa olla edessä 4 vuotta kestäneestä avosuhteesta. Alun riitojen jälkeen seksi kuollut KOKONAAN eikä sitä enää saa millään toimimaan :( Ollaan kuin sisko ja veli, kaverit, kämppikset :/



Pystynkö enää uuteen suhteeseen? Pystynkö vielä rakastamaan? Miksi kaikki minun suhteet loppuu 3-4 vuoden kuluttua?

Kommentit (38)

Näistä ap:n listalta moni poistuu kyllä ihan iän ja kokemuksen myötä; kyllä ne on aika teinisuhteita, jossa nainen (yrittää) estää miestä menemästä kavereiden kanssa, tai esim. nämä seuraavat:



Vierailija:

Lainaus:




En riitelisi niin paljon ja kiukuttelisi turhista..



En mäkättäisi niin paljoa siivoamisesta tai kotitöistä vaan tekisimme jonkun molempia tyydyttävän ratkaisun..



En painostaisi toista mihinkään, kosintaan tai opiskelemaan..






Ylipäätään sillon kun ymmärtää, että ainoa ihminen maailmassa jota voin yrittää muuttaa (enkä silti välttämättä onnistu!) olen minä itse. Miestä ei voi muuttaa. Jos hän ei tee kotitöitä, hän ei niitä tee vaikka mäkättäisit 100 vuotta. Painostaminen on mun mielestä parisuhteen pahin painajainen, koska siinä ei ole mitään kunnioitust toisen tunteita kohtaan - joka taas on ykköstärkeä.



Voimia eroon ja oppikaamme virheistämme, kun ei niitä muutettua saa.

Olette olleet jo pitkään yhdessä. On aivan normaalia, että teillä on välillä seksuaalisesti ns. kuiva kausi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että te ette rakasta toisianne. Rakkaus on paljon enemmän kuin pelkästään seksi. Se on toisen ihmisen tuntemista ja kunnioittamista. Se on sitä, että välillä ollaan vain yhdessä, vaikka seksiäkään ei olisi.



Seksi on tarpeellista jossain vaiheessa, mutta se ei ole parisuhteen ehdoton edellytys. Te olette jo perhe ja perheessä kaikki tapahtuu aina aaltoliikkeenä. Siinä vaiheessa, kun hankitte yhteisen jääkaapin, niin te perustitte perheen ja otitte toisistanne sen vastuun, mitä perheenjäsenistä otetaan. Eli silloin aloititte jo avioliiton, vaikka papin aamenta ei oltu vielä sanottu. Jos olisitte käyneet papin edessä, niin silti nyt miettisit, mitä tekisit, kun seksi ei toimi. Siinä mielessä ei ole mitään eroa, onko perhe perustettu avioliiton vai avoliiton nimissä.



Te perustitte perheen, kun muutitte yhteen ja nyt käytte niitä samoja ongelmia läpi, mitä kenellä tahansa perheellä on. Kyllä se seksisuhde taas palaa, kun vain vähän aikaa olette käyneet läpi omia asioitanne toisesta näkökulmasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikä avoliitto se on jos ei yhdessä eletä? Eikö se ole etäsuhde?

Avoliitto on kun eletään samassa osoitteessa muttei olla naimisissa.



Me ollaan oltu 8 vuotta yhdessä. Ollaan kavereita, jutellaan kaikki asiat ja harrastetaan seksiä. En ymmärrä miten voit edes sanoa että olette pari jos ette puhu seksin tarpeestasi.. Miten siis voit edes tietää miehesi seksikäyttäytymistä? Vai kysytkö käykö höyläämässä toisia ja se kieltää.. Onko se jo puhumista??



Musta te olette ystäviä jos asutte eri osotteissa, ette harrasta seksiä tai puhu siitä. Miksi ette etsisi kumppaneita jotka tyydyttää tarpeet?



Musta on ihan sama muuttaako samaan osoitteeseen heti vai puolen vuoden jälkeen; silloin sitä vasta tietää toisen tavat ja kestääkö niitä!

Jos toinen tekee kaikki " väärin" niin eikö se ole parempi tietää nopeasti kuin menettää vuosia?



Me ollaan päästy yli tappelemisesta. Alussa se oli lähinnä suhteen lujuuden testaamista. Nyt me " isompina" voidaan jutella ja tehdä kompromisseja. Ei tartte karjua että saadaan jotain aikaseksi.



Kaikkia ihmisiä pitää kunnioittaa omina itsenään. Ketään ei voi muuttaa, mutta keskustelu saattaa avartaa maailmankuvaa..



Kyllä minä sanoisin miehelleni jos hänen äiti olisi vittumainen minua kohtaan!

Vastavuorosesti odotan mieheni tekevän samoin!



Seksi on tärkeetä, mutta raskausaikoihin on mulla ollut muutamia kuukausia kun seksi ei kiinnosta kiveäkään. Ei silloin voi harrastaa seksiä, silloin mies saa käyttää kättään.



Kavereistaan tarttee pitää kiinni. Olen ollut mustasukkanen mieheni ystäville koska halusin olla " vaan yksin hänen kanssa" .. Me päästiin mustasukkasuudestani yli kun puhuttiin parisuhteestamme ja siitä miten tärkeä miehelle olen. Kauan siihen varmuuteen meni mutta nyt taas mieskin saa olla kavereidensa kanssa!



Meillä ei ole yhteisiä harrastuksia, mutta yhteistä aikaa tarvitaan. Lapsien kanssa noudatetaan tota logiikkaa yhdessä ja yksitellen.



Painostaa ei saa tietenkään, mutta rohkaista saa.. Olen valmis tukemaan miestä lähtemään jatko-opintoihin jos sitä joskus haluaa.



Ihmiset tarttuivat ihan hoomoilasina kohtaan, jossa ap kertoi olleensa avoliitossa kolme vuotta ilman seksiä. Siis tavatonta! Mahdotonta! Mitämitämitä?! Eihän sellaista voi olla!!



Vai voiko?



Meillä seksi kuului seurusteluun vasta AVIOliitossa, vaikka asuimme saman katon alla ja jaoimme elämämme muuten jo aikaisemmin. Ja väitän, että sen varaan oli hyvä rakentaa myös seksisuhde.



Mutta joo, ei ap:n tilanne vaikuta kovin terveeltä. Toivottavasti opit oikeasti tällä kertaa nuo mainitsemasi asiat, koska todellakin vain itseään voi muuttaa, ei toista. Ehkä teitä ei lopulta oltu tarkoitettukaan yhteen? Surulliselta kuulostaa silti. Surullisinta on aavistaa, että tuota menoa tulet toistamaan jokaisessa suhteessa samat virheet, eikä kukaan ole rinnallasi onnellinen 3-4 vuotta pidempään :( Oletkohan itsekään sinut itsesi kanssa? Pysähdy siis nyt, kasva ihmisenä ja aloita vasta sen jälkeen uusi suhde. Ties vaikka pystyisit aloittamaan sen tauon jälkeen vielä nykyisenkin avopuolisosi kanssa :)

Kuvittele yhden viikon ajan että mies on elämäsi suurin rakkaus, olet juuri tavannut hänet ja korviasi myöten rakastunut. Näyttele, teeskentele, ja ennen kuin huomaatkaan, olet oikeasti sen tunteen vallassa.. Kokeile niin näet!

Miksi seksi ei toimi? Mikä sen toimimattomuudessa haittaa? Vai ajatteletko että hyvässä suhteessa on koko ajan seksiä? Miksi seksin asema on sulle niin tärkeä?



Tulee myös sellainen mieleen, että haluaisit rakastaa tätä kaikin puolin hyvää miestä, mutta et rakasta. Tunteitaan ei voi määrätä eikä hallita millään tavalla - me emme voi päättää ketä rakastamme, ja ketä emme. Ehkä suhteesi päättyvät aina kun rakastumisen ensihuuma asettuu ja alat nähdä puolisossasi muutakin kuin ne piirteet jotka haluaisit...?

Ja siitä on täällä joskus jo jankattukin, kun joku väitti, että mies on homo.. EI OLE... Täytyy kyllä myöntää, että ei ole vastaavaa tullut kohdalleni koskaan 10-vuotisen seurusteluhistoriani kanssa...



Nyt ajattelin asiaa taas eilen, ja mitä jos vielä saisikin tän homman toimimaan. AInut mikä klikkaa on toi kemia/ seksi. Tosi turvallinen, luotettava ja ihana mies on..



ap

Olen semmoinen ihminen, että mulla pitäis olla aina perjantain! En kestä arkea, en jaksa tätä suhdettakaan kun seksi ei toimi. Vaikka avokki maailman komein ja fiksuin mies. Just pääsi opiskelemaan lentäjäksikin... Mutta mitä väliä jos ollaan kavereita :(



ap

Niin yleensä homma toimii, kun tulee seksuaaliongelmia. Minulle tuli mieleen, että kaipaat " oikeaa" miestä vierellesi. Ehkä miehesi ei viettele sinua rakastelemaan, vaan odottaa aina sinun aloitettasi. Sinä kuitenkin tunnet sisimmässäsi, että miehen täytyy vietellä sinut sänkyyn. Puhu tästä asiasta ja kerro se miehellesi, niin eiköhän ala juttu taas luistamaan.

Anteeksi että kysyn, mutta minkä ikäisiä olette? Miten on mahdollista asua ja nukkua samassa sängyssä mutta ei harrastaa seksiä, NOIN kauan??



Kysytään näin päin: miksi teille tulee avoero vasta nyt? Miksei vuosi, 2, 3 vuotta sitten?



Alkaa vaikuttaa siltä, että on oikeasti ihan hyvä että eroatte, ja vapaudutte molemmat löytämään oikean rakkauden :-)

Niin, miten seksi palaa jos sitä ei ole ollutkaan koskaan kunnolla? Siksikin on vaikeaa kun avokki on ns. unelma, raitis, fiksu, vakavarainen, menestyvä, hyvännäköinen.... Ja KYLLÄ, samassa punkassa on koisittu useita vuosia ilman suudelmia, seksiä.. Olen kai niin paha suustani, että kumpaakaan ei kiinnosta :(



Eli täysin kavereita, mutta samat arvot ja asenteet



ap

viimesin ero oli rankka kun mies " ihannemieheni" , mutta seksi ei enään ollut toiminut vuosiin ja oltiin kämppiksiä ym. nyt suhteessa aivan toisenlaiseen mieheen kun edellinen, meidän suhde ollut aika riitaisa ja konflikteja täynnä mutta intohimo on säilynyt 4 vuotta! en tiedä johtuuko siitä että ollaan niin erilaisia vai onko se vaan se joku juttu että kemiat loksahtaa joltain osin. mieluusti muuttaisin joitaisin ominaisuuksia miehessäni mutta kaikkeahan ei voi saada..

Et sä voi mun mielestä vain itseäsi esim. syyttää. Jotain hänkin teidän suhteestanne saa (itsenäistyminen vanhemmista?), ei hän muuten noin pitkään olisi roikkunut.



En nyt väitä, että kaikki suhteet perustuisivat seksille, mutta aika tärkeä osa se kuitenkin on useimpia parisuhteita.



Ja mun mielestä " normaalit" kuivat kaudet pitkässä suhteessa tarkoittavat ehkä tyyliin 10v suhteessa muutaman viikon tai muutaman kuukauden mittaisia jaksoja. Ei neljän vuoden suhteesta kolmea vuotta.

meikäläisellä kuolee kaikki suhteet max 4 vuoden sisällä, yleensä noin 2 vuodessa. Kaikki kuihtuu kokoon...Tulisi varmaan tutkiskella omaa itseään, siis itse ainakin uskon, että aikalailla omat luulot/odotukset minulla avo/avioliitosta ovat olleet ihan epärealistiset.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat