Vierailija

Ja lisävaatimus, ettei se ole sukulainen.



Mulla ei. Kaikki hyvät ystävät vetäytyvät jossain vaiheessa. Kaikikka on joku sisko tai serkku tai lapsuuden ystävä, joten minulle ei ole ykkösystäväkdi tilaa.

Sivut

Kommentit (36)

olisihan se ihanaa, jos sellaisen vielä joskus saisin. ikää n. 30 eikä uusia ystäviä, sellaisia läheisempiä, ole enää niin helppoa saada, kun kaikilla tuntuu olevan jo omat kaveripiirinsä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ja sitten on monia muita, joille puhun lähinnä elämäni erityisalueista, esim yhdelle isäni alkoholismista (kohtalotovereita ollaan), toiselle on helppo tehdä tunnustuksia äitiyden pohjanoteerauksista (ei koskaan tuomitse, monen lapsen äiti), kolmannen kanssa ollaan pohdittu eniten parisuhdetta.



Mulla on ns. täsmäystäviä :)

parhaimmista ystävistäni n. 34-vuotiaana. Kolleega, tutustuttiin työn merkeissä. Nyt hän on elämäni tärkeimpiä ihmisiä, yhden lapsemme kummi jne.

2 tapasin ulkomailla, kun olimme samassa paikassa töissä. Kolmanteen tutustuin mieheni kautta (on mieheni kaverin vaimo) ja neljänteen netissä kun meillä on samanikäiset lapset.

Vierailija:

Lainaus:


Missä aikuisella iällä voi solmia ystävyyssuhteita? Aiemmin ihmissuhteet löytyivät pääosin opiskelujen tai työn kautta, mistähän nyt?




Tytöt ovat minulle olleet aina jollain tasolla petollisia ja epäluotettavia joten en ole koskaan oppinut olemaan naispuolisessa seurassa. Kaikki hyvät ystävät ovat olleet poikia/miehiä ihan lapsesta saakka. Pelkään hiukka naisia. Miehet ovat rentoja ja aitoja. Tunnen voivani paremmin avautua heille.

Me ymmärrämme toisiamme puolesta sanasta, kerromme toisillemme kaiken minkä haluammekin kertoa. Kukaan ei tiedä minusta yhtä paljon, ei mieheni eikä sisareni. Hänen kanssaan saan olla täysin avoin oma itseni. Kerromme tämän asian usein myös toisillemme. Olen siksi siitä erityisen kiitollinen, että tapasin hänet vasta aikuisena.

Tutustuimme vuonna 92 opeopiskelujen alkaessa.

Nykyisin näemme tosi harvoin mutta olemme aina yhtä läheiset kuin olisimme nähneet joka päivä. Olen onnellinen ystävästäni!



Toinen hyvä ystäväni on mies. meidän välillemme tuli ihastumista ja sellaista, joten enää en laske tätä ystävyydeksi. joka tapauksessa puhun hänen kanssaan miltei kaikesta.

Haluaisin vielä kokea sen, että olisin jollekulle se " sydänystävä" . (Sori itsekehu, mutta...) Tiedän olevani aidosti kiva, sydämellinen ihminen ja en haluaisi elää elämää pinnallisten ihmissuhteiden varjossa. Ja mitä enemmän ikää tulee (kohta 30v.) sitä enemmän aidoille ihmisille ja ystävyydelle & luottamukselle annan arvoa!



Missä aikuisella iällä voi solmia ystävyyssuhteita? Aiemmin ihmissuhteet löytyivät pääosin opiskelujen tai työn kautta, mistähän nyt?

Neljäkin kappaletta.



Yhden kanssa tutustuttiin lukion loppupuollea. Ystäviä ollaan oltu nyt 16 v. Kolmeen muuhun olen tutustunut työelämän kautta.

Ja todellakin olen ystävistäni äärimmäisen onnellinen ja kiitollinen. Muistammekin tästä usein toisillemme mainita.

Ihan kaikesta voidaan jutella puolin ja toisin. Aina ei tarvitse hyväksyä toisen tekoja mutta voi kuunnella. Uskon että olemme ystäviä loppuun asti.

Minulla on kolme tällaista ystävää ja olen heistä todella kiitollinen. Kahteen heistä olen tutustunut " vasta" hiukan vajaa kolmikymppisenä, viitisen vuotta olen tuntenut molemmat. Netin kautta olen heidät löytänyt, nykyään nähdään useamman kerran viikossa.



Yksi erittäin hyvä ystävä on myös lähes kahdenkymmenen vuoden takaa, mutta hänen kanssaan olemme tekemisissä nykyään harvemmin töiden yms. asioiden takia. Voimme silti kertoa toisilleme ihan kaiken, mutta " lapsellisten" asioista ei tule niin paljon puhuttua, sillä hänellä ei ole lapsia. Vaikka näemme harvoin, tuntuu silti kuin tapaisimme tämän tästä :)

Eli voi kyllä. Ihana, miespuolinen ystävä, jonka kanssa voi puhua ja on puhuttukin ihan kaikesta. Tunnettu vasta alle vuosi, mutta synkkaa niin hirveän hyvin, että tuntuu kuin olis tunnettu aina. Eikä romantiikkaa, kumpikin tahoillaan naimisissa.

Lapsuuden ja nuoruuden hyvistä ystävistä olen vuosien kuluessa " joutunut eroon" . Nyt aikuisiällä on lähinnä töiden kautta tullut uusia ystäviä. Heidän kanssaan voi jutella kyllä monista omista asioistakin, mutta ihan kaikkea en heillekään kerro.



Aikaisemmin en tuntenut tarvetta tällaiselle ystävälle, mutta nyt kun stressi ja ahdistus painaa päälle, olisi ihan mukavaa, että olisi joku kenen kanssa vaihtaa ajatuksia... ei siis pelkästään vuodattaa omiaan toisen niskaan...


23 vastaa...



Älkää nyt naurako, mutta Vauvan Etsin Ystävää - palstan kautta olen kaksi ystävääni löytänyt vuonna 2002. Täällä pyörii myös mukavia ja sympaattisia ihmisiä - ajatella :D



Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat