Seuraa 

Eli siinäpä kysymys. Tyttäremme on ollut kotihoidossa tähän asti - ensin äitiysloman ajan minun kanssani ja sitten isänsä kanssa - mutta mieheni palaa töihin elokuussa. Olemme jo hakeneetkin tytölle perhepäivähoitopaikkaa siitä eteenpäin, mutta nyt sitten pikkukakkonen ilmoitti tulostaan, ja jos kaikki menee hyvin, jään äitiyslomalle jo marraskuussa. Tarvetta hoitoon (ainakin kokopäiväiseen) on siis vain elo-, syys- ja lokakuu.



Suosittelisitteko, että vetäisimme tilin miinukselle ja ottaisimme kotiin hoitajan tuoksi ajaksi, ihan ettei tule liikaa muutoksia lapselle? Vai olisiko parempi mennä vaan sinne perhepäivähoitoon, ja jatkaa sitä sitten esim. 1-2 päivänä viikossa vauvan synnyttyäkin, että äiti saa hiukan levätä ja taapero tavata ikäisiään. Työni takia tulemme joka tapauksessa asumaan paljon ulkomailla, joten ajattelimme laittaa tytön englanninkieliseen päiväkotiin jossain vaiheessa. Siinä mielessä tuo kotihoitovaihtoehto voisi olla parempi, sillä engl. päiväkoti ottaa kuitenkin vasta 3-vuotiaita...



Mitä mieltä? Toisaalta ei olisi varaa nannyyn, mutta lapsen parasta tässä kuitenkin ajatellaan. Kokemuksia ja neuvoja otetaan ilomielin vastaa!



kyseleepi havainnoija observatrice kera masuasukin ja taaperon

Kommentit (11)

Taidan painottua perhepäivähoidon tai päiväkodin puoleen. Hyvä vinkki tuo, että ottaa itse yhteyttä hoitajaan. Sen taidankin tehdä nyt pikimmiten. Varsinkin luulisin, että kun kodin näkee ja juttelee hoitajan kanssa, saa aika hyvän kuvan siitä, millainen ihminen on kyseessä. Toivottavasti tuo perhepäivähoito osoittautuu hyväksi, sillä hoitaja ilmeisesti asuu aivan meidän lähellä...



observatrice

Tuo kotona 3-vuotiaaksi mantra on ollut minullakin mielessä, mutta meille se ei oikein sovi. Meillä on pojalla kotona hoitaja ja se toimi oikein hyvin, kun oli alle 2-v. Mutta aika tarkkaan 2-vuotiaana alkoivat kaverit olla tosi tärkeitä.



Poika on aika vilkas ja sosiaalinen. Hän kaipaa ehdottomasti toimintaa päivän aikana ja viihtyy muiden lasten kanssa. Hoitajan kanssa ovat melkoisen paljon kahdestaan ihan kotiympyröissä. Vaikka käyvät puistossa päivittäin, tämä ei enää riitä. (Kun olin itse kotona, avoin päiväkoti oli pelastus, poika viihtyi siellä tosi hyvin, samoin jumpassa yms. missä oli paljon lapsia.)



Poika on vieraillut hoitajan perhepäivähoitajana toimivan ystävän luona pari kertaa. Olen kysynyt pojalta useamman kerran, kumman hoitotavan hän valitsisi. Vastaus tulee heti: perhepäivähoito (ei tietysti jutella ihan näillä sanoilla :). Perusteluja ei oikein osaa sanoa, mutta juttelee kovasti perhepäivähoitajan luona olevista lapsista nimiltä ja sanoo heitä kavereiksi.



Koska kotihoitajan kanssa kavereita ei lähistöltä oikein löydy, hän aloittaa syksyllä päiväkodissa. Olisi varmaan ollut valmis tähän jo nyt keväällä, mutta eihän tuota etukäteen tiennyt. Jos meille tulee toinen lapsi, poika jatkaa päivähoidossa, mutta toki lyhyemmällä päivällä ja ei kenties ihan joka päivä. Hoitajiin ja lapsiin syntyy kuitenkin kiintymyssuhde enkö haluaisi sitä katkaista.



Päätöstä edisti pitkä pohdinta ja tässä muutama ehkä sinuakin auttava ajatus/kokemus:

- Lähistön perhepäivähoitajia tapasimme puistossa ja he eivät tehneet hyvää vaikutusta, varsinkaan kun ajattellimme heitä vilkkaan pojan hoitajiksi. Mutta tämä oli vain meidän arvio, monilla ystävillä ja tutuilla on ollut tosi onnistunut perhepäivähoitosuhde.



- Yksityiset päiväkodit (suomen ja muiden klieliset) on suunniteltu 3-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Kävin muutamassa ja totesin, että meidän poika on niihin liian nuori.



- Kunnallisessa päiväkodissa, johon paikan saimme, oli hyvät tilat ja ihana piha ja mikä täkeintä, sitoutunut, vakituinen ja vähän vaihtuva henkilökunta. Tämä oli ihan sattumaa, toivoimme toista päiväkotia :)



- Pienten, alle 3-v. ryhmässä on 4 lasta kohden 1 hoitaja ja yleensä lapsiluku on 8 - 16. Isojen rymissä on 1 hoitaja per 7 lasta ja laspia tuppaa olemaan 21.



- Suosittelisin, että kävisitte tutustumassa mahdollisiin päiväkoteihin ja perhepäivähoitajiin. Joskus pelkkä puhelu riittää...



- Kannattaa kysyä, miten hoitopaikassa on järjestetty sijaiset sairaille ja poissaoleville hoitajille. Ja myös sitä, mitä hoitopaikassa painotetaan ja sopiiko se lapselle tai vanhempien toiveisiin. Meille olisi liikuntapäiväkoti sopinut hyvin, jos sellainen olisi löytynyt :)



Mupsi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsi n. 1 v 2 kk. Nyt hoidan häntä vielä kotona. Menen töihin kesä- elokuuksi. Jolloin mies hoitaa häntä omalla kesälomallaan kotona, kunnes hänellä alkaa taas opiskelut elokuun alussa. Eli tarve hoidolle olisi vain yksi kuukausi, elokuu.

Soitin jo päiväkodin johtajalle lähipäiväkotiin, ja hän lupasi lapsellemme tuoksi yhdeksi kuukaudeksi päivähoitopaikan, jos tarvis. Työni on vuorotyötä, joten lapsi ei ehkä paljon joutuisikaan olemaan hoidossa, koska mies tietty hoitaa häntä sitten kun olen illat ja viikonloput töissä.

En edes harkinnut muuta hoitomuotoa.

Kyseessä on mukava, pieni päiväkoti ja tuttu lapselle, koska käymme siellä avoimessa päiväkodissa.

Tietysti tuo hoitohomma on uusi juttu lapselle, koska häntä aina on hoitanut isä ja / tai äiti. Hän on vain kerran elämässään ollut " vieraan " ( lähisukulaisen ) hoidossa, vajaa kolme tuntia. Ja sitten pikkupyrähdyksiä esim. lähikaupassa käynnin ajan tms.

Mutta uskon, että tuo kuukauden hoito menee hyvin, koska lapsi on hyvin seurallinen ja sosiaalinen ja päiväkodin hoitajat vaikuttivat mukavilta.

Mutta tyttöni vaikuttaa luonteeltaan aika samnlaiselta kuin sinun. Touhuilee koko ajan jotain ja on innostunut toisten lasten kanssa hengailusta (ihan oikeaksi yhdessä leikkimiseksi tuota en ehkä sanoisi)Hän on juuri aloittanut päivähoidossa (päiväkodissa, alueellamme ei ole mitään mahdollisuuksia perhepäivähoitoon), ikää 2,5-vuotta. Tutstumiskäynneillä oli ihan innoissaan paikasta ja näinä parina aamuna on jäänyt ihan mielellään hoitoon. Ainoa tiukka paikka on ollut päiväunet, jolloin on ikävöinyt vanhempiaan. ei ollut edes hoitaja kelvannut rauhoittelmaan. tällainen ongelma varmaan tulisi vastaan vaikka olisi kotona ennen kuin tutustuu hoitajaan. Tosin kotona me nukutetaan tyttö, yksin nukahtavalle lapselle tämäkään ei ehkä (?) olisi vaikeaa.

Sinuna selvittäisin millaisen perhepäivähoitopaikan olette saamassa, esim. oma laspeni viihtyy paremmin, kun on isompiakin lapsia eikä vain taaperoita (ja hoitajalle jää enemmän aikaa lapsille..) ja miettisin sitten tilannetta.

Hoitaja kotona voi olla hyvä vaihtoehto, mutta muutama siihen liittyvä riski kannattaa myös muistaa:

- Hoitajajkin voi sairastua. Miten lapsen hoito silloin järjestyy? Meilläpäin ei päiväkodit tällaiseen suostuneet, muualla on onnistunutkin.

- Hoitaja voi myöhästyä, kestääkö oma työ esim. 30 - 45 minuutin myöhästymiset? Tällaisen saa aikaan esim. liikenneonnettomuus, joku vuoro välistä, hoitaja nukkuu pommiin, ensilumi tms.

- Hoitajaa voi pyytää tekemään tiettyjä asioita, mutta hoitaja ei välttämättä niin tee, vaikka moneen kertaan asiasta keskusteltaisiin. Hoitaja voi itse pitää jotain tekemistä niin tärkeänä, että pyydetty asia ei mahdu ohjelmaan.



Tässä siis vain pari riskiä, tuolla aiemmin on jo tullut noita hyviä puolia. On ehdottomasti kiva, ettei tarvitse herättää lasta kesken unien ja raahata sitten puoliunista lasta hoitoon. Mutta hoitaja kotona -mallissa on kääntöpuoliakin.



Mupsi

Minkäikäinen taaperosi on. Jos on alle 2-vuotias, niin todennäköisesti hoitaja kotiin on paras vaihtoehto. Olethan selvittänyt maksaako kotikuntasi kuntalisää hoitajan palkkamiseksi kotiin.

Jos taapero on yli 2-vuotias niin sitten riippuu jo enempi hänen luonteestaan, jos viihtyy hyvin toisten lasten seurassa, niin perheoäivähoito voi olla ihan hyvä vaihtoehto, jos on kiva hoitopaikka.

ei maksa läheskään niin paljoa, kuin kuvitella voisi. Etenkään, jos saat siihen kaupungiltasi palvelurahaa tai muuta vastaavaa. Lyhytkestoisessa työsuhteessa on omat säädöksensä myös mm. eläkemaksujen maksamisen suhteen, en kyllä muista, missä raja menee.



Itse pidän hoitajan palkkaamisessa etuna sitä, että olet silloin itse työnantaja ja määrität, miten haluat lastasi hoidettavan. Lapsesi voi jatkaa tutuissa ja totutuissa harrastuksissaan, hän voi nukkua päiväunensa silloin, kuin normaalirytminsä mukaan väsyttää (tai voi olla nukkumatta) ja hän voi jäädä omaan sänkyyn aamulla nukkumaan, vaikka muu perhe lähteekin töihin.



Kertomasi perusteella lapsesi varmasti luonteensa puolesta pärjäisi päiväkodissakin, mutta itse miettisin myös sairastelukierteitä ja muutoksen aiheuttamaa stressiä. Kun lisäksi on tulossa vielä uusi perheenjäsen ja uhmaikää, niin ottaisin enemmän varman päälle.



Hoitajan palkkaamisessa olisi myös se etu, että työsuhteen jälkeen teillä olisi valmis ja tuttu kontakti, joka voisi tulla " ulkoiluttamaan" esikoistanne myös vauvan syntymän jälkeen.



Kannattaa ainakin selvittää, mitkä todelliset kustannukset hoitajan palkkaamisesta on. Itse yllätyin siitä, miten edullista se voi olla ja ainakin meillä on ensi kesänä hoitajan kotona. Oma esikoinen nyt 1v 1kk.

tulokas lähtisi jo melkein heti pois.

jos hoito tulisi jatkumaan ota selvää voiko kunnassasi olla esim 1-3 päivää viikossa perhepäivähoitajalla vai onko päiväkoti silloin vaihtoehto. kaikissa kunnissa ei ole oikeutta perhepäivähoitajaan jos hoidon tarve on 1-4päivää viikossa.

Jos lapsesi on todella vilkas ja vaatii toimintaa, varmasti hän viihtyisi myös perhepäivähoidossa.



Jos kuitenkin kotiin tulisi vieras hoitaja on se mielestäni melkein sama kun jos menee hoitoon, toki tutut paikat eikä teidän tarvitsisi aamulla viedä mihinkään....



Mari, pojat 2,5 v ja 10 kk menossa hoitoon pian

Unohtuikin tämmöinen oleellinen juttu tuosta aikaisemmasta - sorry. Olen itsekin miettinyt tuota lapsen oman persoonallisuuden vaikutusta hoitojärjestelyihin: tyttäreni on nimittäin vilkkain taapero, jonka olen koskaan nähnyt. Hän on kerhonsa vilkkain (siellä 20 lasta), meidän kaveripiirin vilkkain (n. 10 lasta) ja läheisen leikkipuiston vilkkain. Aina. Mutta silti minulla päässä soi se " lasta olisi hyvä hoitaa kotona 3-vuotiaaksi" -mantra. Vaikka toisaalta meidän tyttö nyt jo hyppii seinille, ellei pääse vähintään 2 kertaa päivässä jonnekin toimintaan. Nyt käydään 3 kertaa viikossa 3 h kerrallaan avoimessa kerhossa, lisäksi lähes joka päivä leikkipuistossa ja vielä noiden lisäksi on playdeittejä ym. aktiviteettiä hänellä. Silti turhautuu todella helposti, jos on esim. koko aamupäivän kotona. Tämän takia mietin, että ehkä se perhepäivähoito olisi kumminkin parempi, mutta kun toisaalta lapsi on kuitenkin " vain" sen kaksi vuotta hoidon alkaessa...



On tämä vaikea päätös. Lisää vinkkejä ja kokemuksia otetaan ilolla vastaan!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat