Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Meidän kuopus on nyt 14kk vanha. Eilen neuvolassa kyseltiin joko tulee paljon sanoja ja vastasin että mielestäni vain äiti on jotain sinnepäin. Täti näytti hämmästyneeltä ja sanoin, että meillä kaikki lapset on aika myöhään ruvenneet juttelemaan.



Rupesin tässä vaan itsekseni miettimään että mistähän moinen johtuu. HEtihän sitä rupeaa itseään syyttelemään, että juttelenko liian vähän jne. Toisaalta kaksi vanhempaa lastamme ovat aina pärjänneet ihan hyvin niin kielellisesti kuin muutenkin, joten turhaan varmaan sitä nyt vatvon.



Toisaalta myös itse sanon lapseni sanovan sanoja vasta sitten kun olen täysin varma että hän niitä tarkoittaa eli olisko kyse myös vähän tulkinnasta, että mitkä niitä ekoja sanoja sitten on...Sanoohan jo muutaman kuukauden ikäinen pa-pa ja eräs ylpeä isä kehuskelikin että heidän vauveli osaa jo sanoa pappa...



Tällaista nyt vaan rupesin miettimään. Onko jollain tietoa ja kokemuksia enemmän?

Kommentit (13)

Eli itse olen aina kuullut, että kahteen ikävuoteen mennessä pitäisi tulla sanoja, ja omalla lapsellasi kuitenkin selvästi oli yksi sana. Onko neuvolan terveydenhoitaja muuten vaikuttanut pätevältä?

Empä tiedä minäkään.



Meillä esikoinen ja kuopus ovat myöhäisiä puhujia, mutta keskimmäinen olikin sitten todella aikainen. Siis nuo myöhäiset ovat 2v pintaan puhuneet joitakin paritavuisia helppoja sanoja ja kunnon puhe on tullut paljon myöhempään (lähemmäs 3v), kun keskimmäinen puhui kokonaisilla lauseilla selkeästi artikuloiden reilusti alle 2v:na. Eli ei edes samassa perheessä lapset meillä samasta muotista tästä.



Meillä esikoinen ja kuopus ovat sitten paikanneet puhumattomuuttaan ilmeikkyydellään ja jopa elekielellä. Keskimmäinen on ollut puhua pajattava pokerinaama, jonka eleitä ja ilmeitä ei ole samalla lailla pystynyt lukemaan.



Nyt esikoisen ja keskimmäisen ollessa hitusen isompia esikoinen ei edellenkään rakasta puhumista ja kärsii välillä jopa liian puheliaitten kaverien seurasta. Keskimmäinen sitten puhuu paljon ja jopa tuo pajatus käy välillä hermoille. Jonkun ajan tuota lasta kuunnellessa tuli myös mieleen ettei meidän perheeseen yhtä muita puheliaita mahdukaan (tai sitten vanhempien pää halkeaa)... Tosin mietin myös meillä joskus näitä sukupuolieroja sillä esikoinen on poika, jonka kulttuuriin kuuluu toimiminen puhumisen sijaan ja keskimmäinen on tyttö, joka puhuu toimimisen sijaan. No on tietenkin näistä sukupuolistereotyypeistä erovia lapsiakin paljon, mutta meillä näyttäisi olevan " perinteinen" jako sisarusten kesken: Siis poika on tyypillinen suomalainen mies joka ei puhu ja tyttö se kälättävä akka.



Silti mietityttää miksi tosiaan meillä nämä 2lasta ovat myöhäisiä puhujia, onko kyse jotenkin puheen motoriikasta/muodostamisesta vai siitä ettei heillä ole pakottavaa tarvetta viestiä puhumalla mitään isompia asioita. Olisiko jollain tosiaan jotain tietoa asiasta.

Ei kai tuo nyt niin myöhään ole? Ei meilläkään tuon ikäisenä poika montaakaan sanaa jutellut, mutta sitten kun 1½-vuotiaana sai jujusta kiinni niin sitten puheen kehitystä ei pysäyttänyt enää mikään. Jouluna kun poika oli 2v3kk laskin, että osasi sanoa yhdeksän sanan lauseita ja nyt puoli vuotta myöhemmin osaa käyttää pää- ja sivulausetta, konditionaalia, -pa/-pä/-han/-hän -päätteitä ja puhe on minusta kaikinpuolin rikasta ja monipuolista eikä sellaisia asioita enää juurikaan tule ettei osaisi pukea sanoiksi. Suu käy ihan taukoamatta ja koko ajan kysyy miksi, miksi isi on poika, miksi meidän auto on punainen... Mutta nyt meni jo aiheen vierestä. :o)



Taitaa teidän neuvolantäti olla vaan vähän yli-innokas! :o) Kaikki aikanaa ja kehityksessä saattaa tulla yhtäkkiä yllättäviäkin harppauksia.

Meillä esikoinen käytti 2v noin 5 sanaa. Hänellä on muutakin pikkuongelmaa (syntynyt keskosena), jonka vuoksi kävimme eri terapioissa. Mutta noilta ajoilta jäänyt mieleen syitä, miksi lapsi oppii puhumaan myöhemmin.

- perimä

- sukupuoli (pojat oppivat myöhemmin)

- keskushermoston kypsymättömyys

- kaksosuus

- mallin puute

Sitten sellainen jäi mieleen. Lääkäri sanoi, että päinvastoin yleistä käsitystä: tutkimusten mukaan lapset, jotka oppivat aikaisin liikkumaan, oppivat myös aikaisin puhumaan ja päinvastoin.

ja neuvolassa(14kk) ei yhtään ihmetelty ettei poika puhu. Ainoa sana minkä sanoo on: mamma (isoäiti on mamma).



Meillä on kyllä ihana neuvola täti. Sanoi että sitten mietitään esim puheterapeutilla käyntiä, jos ei 2 vuotiaana tule vielä yhtään merkittävää sanaa.



Silti olen myös itse pähkäillyt miksi ei poika puhu, kun esim kavereiden muksut ovat tämän ikäsinä puhunut jo jopa 3 sanaa peräkkäin...



Mutta kaikki aikanaan! Meillä poika menee juoksee, kiipeilee ja ymmärtää kuitenkin hyvin puhetta, niin ei stressata! =)



T:Hupulinäiti

Samaa mietin kuin edellinen, meidän kuopus (2v) sanoo sanoja ja pari helppoa kaksi sanaista lausetta. Lääkäri oli sitä mieltä, että aivan täysin normaalia. Reilu yksivuotiaana alkoi tulla sanoja, joita sitten tuli hitaanlaisesti, kunnes pari kuukautta sitten sanoja alkoi tulla todella paljon ja nyt poika matkii ihan jokaikisen sanan mitä joku sanoo.



Esikoinen puhui alle kaksivuotiaana monen sanan lauseita ja ihan selvästi.



Molemmille on luettu/puhuttu/loruteltu/laulettu ja molemmat ovat olleet kotihoidossa. Nuoremmalla tosin on se, että esikko ei välttämättä ymmärrä sanoattomia viestejä yhtä hyvin kuin vanhemmat, joten siltä suunnalta kuopuksella olisi " painetta" puhua, mutta eipä sillä vaikutusta ole ollut.



Kuopus on muutenkin aika hitaasti lämpeävää sorttia ja tekee asiat, vasta kun on varma, että osaa. Liikkumaan lähti suht. myöhään (1v4kk) ja lääkäri meinasi, että sillä saattoi olla vaikutusta puheen kehitykseen. Esikoinen taas lähti liikkeelle aikaisin. Ennemmän uskoisin, että se milloin alkaa puhumaan on myös luonneksysymys. Monilla tuttavilla on niin, että toinen on alkanut puhua paljon aikaisemmin kuin toinen.



Mareila+Pojat 2v ja 6v

Meillä on 2.3 vuotias neitonen ja mielestäni puhuu ihan ok! Siis ikäisensä tasolla. En ole täysin perillä miten tuon ikäisen " odotetaan" puhuvan....Mutta siis muodostaa ehkäpä 2-4 sanan lauseita välillä, usein kyllä puhuu vielä ihan yhdellä sanalla. Ihan selvästi merkityssanoja tuli tuossa 9-10kk iässä. Toki sitä ennen sanoi äiti, pappa, ja mamma tms. mutta ne eivät tarkoittaneet mitään tai ketään. Tiedän lapsia ketkä eivät kaksivuotiaana juurikaan mitään puhu ja toiset puhuu täydellisiä lauseita.

Mielestäni myös näiden " ei puhuvien" lasten vanhemmat ovat jutelleet ja lukeneet paljon lapsilleen...eli ei se siitä aina välttämättä ole kiinni.



Meidän tytsä lähti viimeisen kerran kävelemään vasta liki 1v9kk iässä. Ensiaskelia otti reilu vuosikkaana mutta jostain syystä ei sitten vain halunnut kävellä. Tuona aikana varmasti ehti " treenata" puhettaan. Kävely kun alkoi niin puhe junnasi hetken paikallaan.



Eipä viestissäni paljon asiaa ollut, halusin vain tuoda tämän pointin myös esille että itse huolehdin tuosta kävelystä tosi paljon!!! Teillä varmaankin liikuttiin aiemmin?

...että kun lapset ovat olleet kotihoidossa, niin ehkä ei ole ollut niin kovaa tarvetta oppia ajoissa puhumaan, kun ymmärrän heitä heidän omalla kielellään niin hyvin. Jo nyt tällä nuorimmaisella on omia sanoja, joista tiedän mitä tarkoittaa.

tunnen muutaman äidin, jotka ovat puhuneet tauotta lapsilleen jo ihan vauvasta asti. Siis pukeneet sanoiksi kaiken mitä tekevät jne. Molempien lapset ovat oppineet aika myöhään puhumaan, koska ilmeisesti heille ei ole annettu tilaisuutta puhua...



Meillä poika ei puhunut mitään noin 14kk iässä, kunnes yks kaks alkoi ihan hirveesti tulemaan sanoja ja lauseita. Nyt 18 kk ja neljän sanan lauseet taitaa olla maksimi. Enpä juuri muuta ole edesauttaut puhumaan oppimista kuin kehumalla alkuun vaikka ei ollut sinne päinkään...

Tuumit itsekin, että lapsella ei välttämättä ole kovaa tarvetta puhua oikeita sanoja, mikäli hänen viestinsä tulevat muutenkin ymmärretyiksi. Minä yhdyn siihen. Ei tuon ikäisellä ole tärkeää kuinka paljon sanoja tulee, vaan se miten hyvin hän kommunikoi ympäristönsä kanssa ja ymmärtää puhetta. Puhuminen on vain yksi osa lapsen kielellistä kehitystä. Mun mielestä ihan turhaan jotkut neuvolantädit luo paineita perheelle 14-kuukautisen sanomisista! Taitaa tädillä olla puutteelliset taidot lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen arvioimiseen... Uskoisin, että teidän perheessä kommunikaatio toimii ja lapsikin käyttää jonkinlaista puhetta viestinnässään.



Meidän omalla pojalla oli pienenä käytössä ihan oma kieli jota me vanhemmat tietenkin olimme oppineet ymmärtämään täydellisesti. Vasta hänen aloitettuaan päiväkodissa kaksivuotiaana muuttui omakieli suomeksi kun poika ei saanut enää viestejään perille.

kaveri juoksutti jos vaikka missä lekurissa. mitään syytä ei kuitenkaan löytynyt, ei kuulossa,ei ymmärtämissä eikä missään muussakaan.Pojalla ei vaan ollut mitään sanottavaa ;))) Sen jälkeen kun poika ekan sanan sanoi, suu ei olekkaan pysynyt kiinni kuin nukkuessa!!

Meidän poika on vajaa 3v ja hänellä on kolme kieltä. Hän ei viellä puhu mitään kieltä. Vain sanoja sieltä täältä. Mutta se on normaalia hänellä että puhe on jäljessä monen kielen takia.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat