Vierailija

Kommentit (3)

Menetin oikeastaan kaikki " ystäväni" , kun sain lapseni. Ensin se tuntui todella pahalta olla kokoajan yksin, mutta koitan miettiä asian niin, että kun ei ole ketään muuta kuin minä ja lapsi, niin KAIKKI aika on lapselle.

Joskus on vieläkin vaikeaa ajatella, ettei niitä ystäviä enää ole, mutta ainakin jyvät ja akanat erottuivat toisistaan...

Olin uudella paikkakunnalla joitakin vuosia eron takia aivan " orpona" ja yksinäinen. Luonteeni muuttui,ennen yksinäisyys oli ollut aivan hirveää mutta kun siihen olosuhteiden pakosta oli sopeuduttava,ei se enää ollutkaan niin pelottavaa ja opin tekemään asioita myös yksikseni,luottamaan omiin voimiinikin. Samalla myös opin tuntemaan itseni ja rajallisuuteni/vahvuuteni. Yksinäisyys antoi myös tietynlaista vapauttakin. Yksinäisyyden vuoksi voi siis tapahtua muutos itsessä,positiivinen tai tietty negatiivinenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat