Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Eli mulla on lapsi 4 vuotias, jonka sain teini-ikäisenä rikkinäiseen suhteeseen. Nyt olen avoliitossa ihanan miehen kanssa, opiskelen, käyn töissä, hoidan esikoista ja kaikki on kunnossa. Haluaisin toisen lapsen, mutta pelottaa. Mitä ihmisetkin sanovat? Jaksanko enää opiskella loppuun kahdan lapsen kanssa? Toisaalta opiskelin lukion ja ammattikoulun loppuun pienen imeväisen kanssa, miksi en nyt tässä onnistuisi.



Välillä toivon, että tulisin taas vahingossa raskaaksi, koska en uskalla tehdä tätä päätöstä. Toisaalta haluaisin vielä odottaa, mutta tyttökin itkee sisarusta lähes joka päivä. Ja toisaalta en haluaisi lapsia kun pääsen työelämään kunnolla kiinni. Siltikin mietityttää. Milloin tulin niin järkeväksi, että mietin seurauksia liian pitkälle?

Kommentit (4)

pi-tää-kö sul-le tul-la vääntää rautalangasta vähän älliä sinne onttoon koppaan?



oikeen esimerkillinen ei-uskova olet! hah. kuule sano montako perhettä tiedät lestaadiolaisia jotka eivät lapsistaan huolehdi?

kerro minulle syy miksi lestadiolaisten lapsia ei sitten oteta huostaan jos näistä ei huolehdita? en tiedä ainuttakaan perhettä jossa lapset olisi viety! tästä päätellen huolehditaan!



luuletko että on mahdoton urakka hoitaa kymmentä lasta? ai, varmaan kun et itse´tahdo tulla toimeen omies kans. vai? uskovaiset äidit omistautuu lapsille! ei ole hirveä hinku työelämään niinkuin muilla! ei ole pakko saada omaa aikaa niinkui te...

t. 20- vuotias vl äiti

millaisen tulevaisuuden he tulisivat kokemaan. Jatkaisitko itse ja sen myötä, saisiko lapsesi kaiken tarvitsevansa:) Minusta on hyvä ajatella järkevästi, koska on olemassa noita lestoja, jotka vääntävät lapsia ängelle ja sängelle, mutteivat ota avstuuta heidän elämistään:( (Tietty on vastuullisiakin<3:) Minkä ikäisenä sait esikoisen?? Mun lapsilla on ikäeroa 1v4kk. ja hyvin ollaan pärjätty, vaikka miehellä oli paha masennus. Nyt suunnittelen jo kolmatta, mutta mietin ( niinkuin sinäkin), että pärjäänkö;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsille tulisi aika kivan pituinen ikäero ja opiskelut joustaa perheen mukana kuitenkin enemmän kuin työelämä. Ja kun lapset alkavat oikeasti tarviat rahaa yms. olisin työssä ja tienaisin hyvin. Kaikki vauvatavarat on jäljellä ja isossa kämpässäkin asutaan. Miksi ei nyt? Ja toisaalta miksi nyt? Miksi yleensäkkään enää kun tuo esikoinenkin on jo isotyttö ja vauva-aika rankkaa ja pelottavaa?

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat