Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

4-vuotias lapsi on hoidossa ja siellä hänellä on kavereita, muutama " paras kaverikin" , joiden kanssa useimmiten leikkii. Vaikka asumme isossa kaupungissa, kerrostalossa, alueella, jossa asuu paljon lapsiperheitä, meillä ei ole lähellä tuttavia, joilla olisi samanikäisiä lapsia. Ystäväperheittemmekin lapset ovat enimmäkseen vanhempia.



Olen vähän epäsosiaalinen yksilö siinä mielessä, että en osaa enkä oikein haluakaan tutustua ihmisiin niin hyvin, että lähtisin pyytämään heidän lapsiaan lapseni kaveriksi ulos tai leikkimään meille. Talon pihalla tai puistossa olemme harvoin sellaiseen aikaan, että siellä on muita.



Lapsi on alkanut kysellä, miksei hänellä ole kotona kavereita (on ainoa lapsi). Olen alkanut miettiä, että kasvatanko lapsesta tällä tavalla samanlaisen erakon kuin itse olen. Olin lapsenakin samanlainen, en kaivannut kavereita. Tulin ja tulen kyllä toimeen kaikkien kanssa, mutta en ole koskaan ollut kavereista riippuvainen.



Pitääkö siis mielestänne lapsella olla kavereita hoitopaikan ulkopuolella?

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat