Vierailija

Me ollaan asuttu täällä uudessa kaupungissa puoli vuotta. Mä en millään meinaa sopeutua tänne. Olen aika onneton, kiukuttelen miehelle, itkeskelen vähän väliä.. =/



Tuntuu vaan ettei ihan heti kehtais muuttaa takas vanhaan, tuntuu että luovuttas? Kuinka kauan olisit itse valmis asumaan? Vai ajattelisitko että mitä se kellekkään kuuluu kuinka kauan missäkin asuu?

Kommentit (21)

nyt ollaan asuttu jo 12 vuotta ja takasin en enään entiseen paikkaan muutaisi. Olen saanut hyviä ystäviä täältä jne. Alku oli hankalaa ensimäiseen vuoteen minua ei edes tervehditty kylällä.... sitten pikkuhiljaa... Monasti pienet paikat on sisäänpäin kääntyneitä ja hitaasti lämpeneviä, mutta jos ei anna periksi niin voi löytää ihania ystäviä joista ei enään olekkaan valmis luopumaan :)



Toivottavasti kotiudut ja löydät ystäviä.

Tosin olin itte mukana muutossa, täällä kun on isovanhemmat lähellä. Mutta jos ne on ainoat " ystävät" niin ei paljoa naurata.

Asutteko millaisessa paikassa, 4?



Tää on pieni kaupunki, jossa ei tapahu yhtään mitään. Se myös on tosi vaikeaa, kun edellinen kotipaikka oli iso kaupunki jossa menoa tarvittaessa riitti.



Kiitos teille kaikille kommenteista. Mäkin olin ajatellu että jos vuoden asuis ja sitten alkas muuttoa touhuaan, jos siltä vielä tuntuu.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

mutta tällä hetkellä tuntuu että päätös oli väärä ja haluisin sittenkin takaisin sinne mistä muutettiin...



Mulla se taisi olla vaan joku aikakausi kun tuntui etten viihdy siellä uudella paikkakunnalla ollenkaan, vaikka sukulaisiakin asui lähellä. Miehelle kiukkusin melkein päivittäin että muutetaan pois.



Nyt siis haluisin takaisin sinne mutta en kyllä kehtaa siitä miehelle mainita. Repis varmaan tukkaa päästä sen jälkeen:)



Mut sinuna katselisin vielä muutaman kuukauden, jos olotila ei rupea muuttumaan niin sitten kannattaa oikeasti miettiä sitä muuttoa.

itse olin viimesillään raskaanan kun muutettiin. mies halusi vaihtaa mielekkäämpään työhön niin suostuin muuttoon! aatella minkä uhrauksen tein. sitten raskauden viime kuukaudet vaan istuin kotona ja söin kun ei ollut edes nettiä missä surffailla. luin ja söin! lihoinkin 20kg! nyt syksyllä muutetaan etelämpään:)

4

onhan siitä pois muutosta puhuttu. talo varmaan saatais kyllä kaupaksi ja mieskin töitä muualta. mutta tuntuu vain niin hankalalta lähteä tuosta työstä miehen. työpaikka on hyvä,siellä olis huutava pula jos mieheni lähtisi...nytkin etsivät lisää työvoimaa muttei tahdo löytyä...



et saa nähä jämähdetäänkö tänne....

Mies on sopeutunut mutta minä en ollenkaan. Ollaan sovittu että viimeistään 3 vuoden päästä muutetaan pois (esikoinen menee silloin esikouluun). Mulla on vakituinen työ, ja sitä kautta on kavereita (lähinnä lapsettomia sinkkuja) ja naapurustossa asuu paljon lapsiperheitä. Tää ei vaan tunnu kodilta sitten yhtään.



Itkeskely ja kiukuttelu on kyllä tosi tuttua täälläkin.

Muutettiin miehen työn takia, jämähdettiin ja sitten kun ruvettiin puuhamaan muuttoa, ei saatu asuntoa kaupaksi (lama-aika).



Ekana aamuna tiesin jo, että oli erehdys.

Mä en oikein osaa löytää täältä kavereita, yrittänyt olen kyllä. Ja vielä aijon yrittää.

Itse olen kotona lasten kans, joten työt ei pidättele. Ja mies kyllä löytäs uuden työn.



ap

eli saisitte töitä (tai ainakin mies jos miehen työn perässä muutettu) niin muuttaisin kyllä takaisin. Mitä sitä asumaan sellaisella paikkakunnalla jossa ei viihdy. Elämä on lyhyt eikä kannata vuosiaan tuhlata sellaiseen mitä inhoaa ja josta tulee vain itkua.

olen jouountu asumaan. tai vieläkin asutaan mutta muutto mielessä. täällä ei ole tuttuja niin en viihdy. miehen työn perässä muutettiin.

kun kerran teidän Hilda-Maria ja meidän ipana tulee näin hyvin toimeen keskenään, mitäs jos joskus tulisitte kaffelle ja leikkikylään. Siitä se lähtee...

Vierailija

Itse kanssa olen muuttanut pkseudulta "Jumalan selän taakse" Keski-Suomeen. Jyväskylä tuntuu ihan käpykylältä vaikka Helsinkiin verrattuna. Asunut olen puolisen vuotta ja epätoivo iskee. En tiedä sopeudunko koskaan tänne.

Vierailija

Yllä olevalle: Muutapa vielä pienempään kylään, johonkin 20k asukkaan kaupunkiin. Kyllä Jkl tuntuu sen jälkeen metropolilta. Perspektiiviä.

Vierailija

Muutin miehen perässä isosta kaupungista tuppukylään, jossa porukka vanhenee ja vähenee. Ero tuli, mutta löysin samalta kylältä uuden miehen. Nyt on yli 20 vuotta mennyt. En viihdy, ei ole oikeita ystäviä. Töissäkin käyn eri paikkakunnalla. Ostin asunnon isosta kaupungista ja laitoin sen vuokralle. Sinne muutan muutaman vuoden päästä, enkä tule tänne jumalan selän taakse enää koskaan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat