Vierailija

Pyydän teitä arvioimaan tämän tekstin. Onko kaikki menettetty? Miten lähestyisin häntä? Rakastan miestäni edelleen..



" Tosi kiva kuulla että te pärjäätte ja teille kuuluu hyvää, mä en koskaan epäillyt sun kapasiteettiasi ja taitoasi. Laita päähän hyvä (mun nimi) että mä en ikinä pysty sua unohtamaan ja mäkin muistan sut aina suurella lämmöllä. Kun olimme yhdessä olin rauhallinen ja mulla oli turvallinen olo. Pakko myöntää sulle että olit rakastavainen, ymrtäväinen ja huolehdit pienistä asioista kuin isoistakin, sussa on paljon hyvää. Sä oot tosi hyvä äiti ja olit mulle täydellinen puoliso,varsinkin kun noin 2 vuotta oli kulunut avioliitosta.



Alussa olit vaikea nainen, ja riidat meidän välillä toistuivat koko ajan, ja sanoit mulle montaa kertaa että olet onneton. Silloin unohdin mun kärsimyksen ja surun ja yritin tehdä sut onnelliseksi. Sinä unohdit että mun sydän on lihasta tehty ja mihin asti voin kestää, mihin asti voin olla kärsivällinen. Sain tarpeeksi ja tulin tulokseen........ rakkauden kuolema. Mutta sitten sinä muutuit uudeksi naiseksi, kun opit tuntemaan mut. Sä olit kärsivällinen, hellä ja muutakin ja silloin sun hyvä käytös kidutti mua ja sen takia mua masensi koska sä annoit mulle rakkautta ja sä et saannut mitään takaisin.



Kun minä tulin töistä, kaupasta tai ulkoa ja sinä olit kotona odottamassa tai tekemässä omia juttuja, haluaisin halata sua ja sanoa sulle kuina paljon sua rakastan ja kuinka tärkeä mulle olet mutta en voinut sanoa mitä mä en tunne, en voinnut teeskennellä, mä heti huomasin ja tunsin että en enää tunne rakkautta. Mutta kun näen mun edessä kiltin vaimon joka tulee mun luo kun olen sohvalla katsomassa telkkua ja ensin halaa mua ja sitten sanoo OLLAANHAN AINA YHDESSÄ, mullä oli tosi syyllinen olo, ja joskus kun oltiinn keskustelemassa halusin sanoa sulle RAKAS VAIMO RAKASTAN SUA, halusin sanoa sulle jotain joka ei kuulu aiheseen ollenkaan ja sitten jatketaan keskustelua.



Sinä halusit lapsia ja minä en halunnut, en voinut hyväksyä että mun vuoksi uhraudut, annat periksi ja luovutat unelmistasi, sitoutuminen pelotti mua.

Olet tosi hyvä nainen mutta valittettavasti et koskaan ollut mulle tarkoitettu.

Kun kävin viime vuonna matkalla, kun olin kuukauden kaukana susta oli oikeasti tuskallista. Ja nyt yli 2 kk on kuulunut, vietän hankalaa elämä, olin ja olen vielä vähän vaikeissa olosuhteissa.



Eron jälkeen halusin tulla takaisin kotiin, ja sanoa sulle että etäisyys tekee hyvää, mutta kaikki nämä tunteet eivät estäneet mua olemasta rehellinen itselleni ja asiallinen: jos mä palaan takaisin törmään taas samaan seinään.



ps: tiedän että paljon asioita jäävät kirjoittamatta mutta se on mitä tähän asti pystyn kirjoittamaan."



T. ***

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat