Vierailija

Lapseni äo on mitattu ja todettu lahjakkaaksi äo 150.

Hänen koulun 4. luokan keskiarvo lukuaineissa on 8. 4, pitäisikö minun painostaa lasta enemmän käyttämään päätään? (psykologi on tätä mieltä).



Minusta on täerkeintä, että lapsi viihtyy koulussa ja harrastaa ja on ONNELLINEN, terve ja tasapainoinen.



Hänen ammatinhaaveensa on liikunnanohjaaja joka minusta on oikein hyvä haave ja varmasti oiva valinta hänelle joka on liikunnallisesti erittäin lahjakas.



Pittäkö minun silti " ruoskia" älykästä lastani menestymään koulussa vielä paremmin?



Onko vertaistukea/ajatuksia?

Sivut

Kommentit (66)

niissä hän mielestäni on erityisen lahjakas. Olen itse entinen kilpaurheilija enkä näe mitään huonoa esim. liikunnanopettajan työssä, voihan hän lukea myös jonkin muun ainen opettajaksi.



Opettajaksi tai kilpaurheilijaksi hän siis haluaa.



En näe mitään syytä olla tukematta ja kannustamatta näitä haaveita!



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minulla on äo 150 luokkaa. Koko peruskouluajan keskiarvoni oli 8,2-8,8. Pääsin aika helpolla läpi, en tehnyt mitään ylimääräistä. Lukiossa en ollut yhtään sen kummallisempi oppilas ja kirjotin M:n paperit. Myöhemmin opiskelin diplomi-insinööriksi.



En tiedä, mitä hyötyä siitä olisi ollut, jos keskiarvoni olisi ollut parempi. Mielestäni kannattaa vain katsoa, että lapsi oppii tarvittavat asiat, pysyy mukana esim. kielissä ja matematiikassa, jotta jatko-opiskelumahdollisuudet ovat hyvät.



Lasten täytyy saada olla lapsia. Eikä kannata lapselle kovasti korostaa hänen älykkyyttään tai lahjakkuuttaan. Sitten kun hän TEKEE jotain älykästä ja hienoa, tottakai kehutaan, mutta uskoisin olevan enemmänkin vahingollista, jos lapsi ajattelee olevansa muita älykkäämpi.



Tue ja kannusta lasta niin kuin muitakin lapsia. Älä odota lapselta erikoiskäyttäytymistä ja -suorituksia, koska hän sattuu olemaan älykäs. " Rakasta lasta, suojele lapsuutta." :)

tarkoittaa toistuvia käyntejä. Se on eri asia kuin yksi käynti tai että on ollut esim. koulukypsyys- tai älykkyys- tms. testeissä.



Minunkin lapset ovat käyneet testeissä, mutta eivät he todellakaan " psykologilla käy."



HALOO itsellesi.



17

Minä olen käynyt uutta työpaikkaa hakiessa pariin otteeseen psykologin luona soveltuvuustesteissä. Ei kyllä mielestäni voi sanoa, että olen " käynyt psykologilla" . Noilla käynneillä kun ei puhuttu mistään henk. koht. ongelmista tms.

Yleensä jossain vaiheessa tulee jokin ongelma varhemmin koulunsa aloittaneille, jos ei muuta niin abiristeilylle ei pääse muiden mukana koska on liian nuori.

sekä osoittaneet lahjakkuutta muillakin osa-alueilla muttei heitä ole ehdotettu tutkittavaksi koska ovat lahjakkaampia kuin lapset yleensä.



Kaikki ne joita tiedän testatun ovat jollain osa-alueella viivästeisiä ei suinkaan edellä muita. Resursseja ei ole riittävästi edes näiden vähemmän menestyneiden testaamiseen joten lahjakkaat jäävät automaattisesti pois.



Tuonkaltaisen väitteen kuulin erään äidin esittävän että lapsi on lahjakas ja tutkitaan vaikka oli viivästynyt puheen oppimisessa sekä sosiaaliset taidot olemattomat ja tulos oli asperger joten suhtaudun varauksella näihin lahjakkaiden tutkimuksiin.



Mutta elä siinä uskossa jos se sinut onnelliseksi tekee.

neljännellä ei lasketa aineiden keskiarvoa. Tulee vain muutama numero.



Ja oma lapseni on oppinut lukemaan 3 vuotiaana ja kirjoittamaan 4 vuotiaana. Eskarissa sanottiin, että voisin siirtää suoraan kakkosluokalle. Mutta en lähtenyt edes testeihin, koska muut asiat painavat enemmän kuin pelkkä oppimiskyky.

Minun lapseni on käynyt kolmen psykologin haastatteluissa ja testeissä, koska niissä piti käydä päästäkseen tiettyyn kouluun.



Onko hänelläkin siis ongelma?



Sinulla se taitaa olla.

mutta psykologin mielestä lapsi pystyy parempaan ja esim. matemaattisesti on huippulahjakas. Minusta vain ihmisen onni on tärkeintä. Sitä pidän tärkeänä, että hoitaa koulunsa niin hyvin, että kaikki ovet ovat auki jne.



Älykkyyttä voi tässä maailmassa käyttä niin monin eri tavoin!



Ja mielestäni todella on liian aikaista puhua lapsen tulevaisuudesta ja ammatinvalinnoista. Psykologiset testit tehtiin koulun toimesta koska epäiltiin hänen olevan alisuoriutuja ja ehkä vähän onkin koska liikunta kiinnostaa häntä eniten ja se pyörii hänellä päällimäisenä mielessä..



ap

Oma äitini suhtautui suunnilleen samalla tavalla, kuin ap. Kun kasvoin vanhemmaksi, keskiarvokin nousi ja oli yli 9 koko yläasteen ja lukion. Menin yliopistoon ja menestyin ihan ok. En silti koskaan pinnistellyt, menin mistä aita on matalin. En koskaan joutunut työskentelemään oikein minkään eteen. Vanhempani olivat sitä mieltä, että koska arvosanat olivat ihan hyvät ja minä vaikutin eloon tyytyväiseltä, ei ollut mitään syytä ylimääräiseen " ruoskimiseen" .



En itse tiedä, minkä neuvon ap:lle antaisi. Itse toivon, että minua olisi kannustettu vähän ahkerammin. Olisi ollut terveellistä joutua joskus pinnistelemään, oppia pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä ja oppia etsimään rajojaan ja harjoittamaan aivojaan. Toisaalta, ehkä jos olisi ruoskittu, valittaisin nyt, että olisivat vaan antaneet olla ja elää...?

joka on itsellesi tuttua ja turvallista? Ihan ymmärrettävää, mutta jos psykologi on asiasta erikseen sanonut, voisit miettiä, löytyisikö sinultakin rahkeita myös muuhun.



Tietenkin sellaisen lahjakkuuden tukeminen, jota itsellä ei ole, on vaikeampaa, mutta ei mahdotonta sentään.

Se, että koulunpsykologi haluisi hänen pärjäävän paremmin akateemisissa aineissa on hänestä outoa. Lapsihan on hyvänen aika vasta 10v !



ap

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat