Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Jos esikoinen on kastettu ja kuopusta ei? Eli meillä esikoinen on siis kastettu, mutta olemme sittemmin eronneet kirkosta. Nyt meille on tulossa toinen lapsi ja mietimme miten toimia nimenannon/kasteen tms. suhteen. Yksi vaihtoehto on, että liityn kirkkoon, jotta lapsi saa kasteen (jotta on sitten samanarvoisessa asemassa kuin perheen toinenkin lapsi). Mutta onko tällä oikeasti sitten väliä tulevaa ajatellen?? Kasteen hän voi halutessaan ottaa myöhemminkin, mutta kertokaa ihmeessä mielipiteitänne, että onko hankalaa ja epäreilua, jos sisarusten " asetelma" eroaa toisistaan tällä tavoin??



Myös kummiasia mietityttää tällä kohdin, sillä kumpikaan potentiaalisista kummipariskunnista ei kuulu kirkkoon emmekä haluaisi valita " vain joitain" kummeja, jotka nyt sattuvat kirkkoon kuulumaan.

Kommentit (8)

Kuten edellinen kirjoittaja jo kirjoitti, niin kirkkoon liittyminen ja kastaminen on kiinni omasta vakaumuksestanne. Minusta on vähän outoa liittyä ja erota kirkosta vähän väliä, aina ennen kastetta, konfirmaatiota ja häitä. Kasteessa lapsi liitetään seurakuntaan ja kristinuskon yhteyteen (ja muitakin uskonnollisia merkityksiä, joita en jaksa tähän kirjoittaa). Kaste ei siis ole pelkkä nimenantojuhla. Siksi minusta onkin tärkeintä miettiä, haluatko lapsesi kastettavan - nimen voi antaa ihan yhtä juhlallisesti ilman uskonnolisia merkityksiä.



Eli mielestäni ei ole lainkaan epäreilua kastaa toista lasta ja toista ei. Pikemminkin olisi epäreilua kastaa vain näön vuoksi. Tosin tässäkin ihmisen ajattelevat eri tavalla - tehkää niin kuin teistä parhaalta tuntuu. Juhlat, kummit tms. voi saada nimiäisissäkin.



(P.s. Olen itse ollut aivan ihanissa nimiäisissä, jossa me " kummit" olimme pukeutuneet haltijoiksi taikasauvoineen ja lapsen sekä koko juhlaväen päälle siroteltiin kukkasia parvekkeelta. Kaunis tunnelma ja hauskat juhlat!)

Pikkusisaruksen kastaminen tai kastamatta jättäminen vaikuttaa lapsen uskonnonopetukseen koulussa. Aikanaan kun lapset menevät kouluun, kastetun lapsen on osallistuttava ev.lut. uskonnon opetukseen. Kastamattoman lapsen kanssa voi valita meneekö hän elämänkatsomustietoon vai ev.lut.tunneille. Asia ei ole varmaan mikään suuri ongelma, mutta hyvä tietää kuitenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sanoisin, että riippuu ihan teidän tämänhetkisestä vakaumuksestanne, kuuluako kirkkoon vai ei...



Mielestäni tuo nimijuttu ei ole epäreilu, jos lapselle järjestetään nimenantojuhla ja valitaan epäviralliset kummit. Ja tuo juhla voi olla juuri niin virallinen tai epävirallinen kuin haluatte. Vinkkejä esim. kirjasta Perheen omat juhlat ja täältä:

http://www.pro-seremoniat.fi/



Tuosta riparista muuten: jotkut kirkkoon kuulumattomat tuttuni liittyivät riparin yhteydessä kirkkoon (joko ennen tai jälkeen, vähän syntymäpäivän ajankohdasta riippuen, ja yksikin kävi riparin, muttei sitten liittynytkään kirkkoon). 15-vuotias saa itse vanhemman suostumuksella vaihtaa uskontokuntaa. Periaatteessa konfirmaatiota ei voi antaa kastamattomalle, mutta nuokin tuntuvat olleen vähän neuvotteluasioita. Kirkkoon kuulumattomillehan järjestetään samassa iässä Prometheus-leirejä, joissa pohditaan mm. aikuistumista, nuoren asemaa yhteiskunnassa jne.

Jos kaste kasteena on teille yhdentekevä, miksi sitä murehtia.

Juhlat voivat olla juhlavat ilman kirkkoakin.

Olisko ennemminkin hölmöä liittyä kirkkoon kasteen ajaksi ja taas erota?





jarjestaisin ei-kirkollisen nimenantojuhlan kotona ja voin valita ei-kirkollisen kummiparin. Sitten ne jotka haluaa tai nk kummit tai isovanhemmat saa vuorollaan sanoa mita lapselle toivottaa. Ei kaikki kastetutkaan mene riparille joten jos perhe on nyt kirkkoa vastaan niin varmasti vanhin lapsi aistii asenteet eika mene ellei halua kaverien mukana.

mutta jos kuopus ei kuulu kirkkoon, niin hän ei sitten aikanaan 3v. täytettyään pääse seurakunnan kerhoihin, eikä aikanaan tietenkään rippileirille 15v.

Jos vanhemmat (eli ap kirjoittaja+miehensä) ovat eronneet kirkosta, lienee esikoinenkin nykyään kirkkoon kuulumaton. Tällöin hän osallistuu koulussa elämänkatsomustiedon opetukseen kuten kastamaton kuopuskin, mikäli vanhemmat eivät nimenomaan halua heidän osallistuvan uskonnonopetukseen. Mikään " pakko" ei siis ole osallistua uskonnonopetukseen, vaikka olisikin vauvana kastettu, vaan osallistuminen opetukseen määräytyy sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan sillä hetkellä kuuluu.



Kaalinkukka:

Lainaus:


Pikkusisaruksen kastaminen tai kastamatta jättäminen vaikuttaa lapsen uskonnonopetukseen koulussa. Aikanaan kun lapset menevät kouluun, kastetun lapsen on osallistuttava ev.lut. uskonnon opetukseen. Kastamattoman lapsen kanssa voi valita meneekö hän elämänkatsomustietoon vai ev.lut.tunneille. Asia ei ole varmaan mikään suuri ongelma, mutta hyvä tietää kuitenkin.




Kastamatonta ei voida konfirmoida. Nuori, jota ei ole kastettu voi käydä riparin ja yleensä hänet kastetaan ennen konfirmaatiomessua vaikka kirkon sakastissa. Hän voi itse valita itselleen kummit. Kasteen jälkeen nuori voidaan konfirmoida muiden riparikavereiden kanssa. Koska 15-vuotiaana voi vanhempien luvalla liittyä kirkkoon, ei tietääkseni vanhempien tarvitse liittyä elleivät halua.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat