Vierailija

Kysymys meidän parisuhteesta. Mies on useamminkin uhkaillut erolla mm. sanot jos ei kelpaa tällaisenaan, voin kyllä lähteä. Mutta tällä kertaa mentiin jo siihen asti että haettiin eropaperit ja hän omalta osaltaan täytti ja allekirjoittikin ne. Kaikki alkoi tällä kertaa siitä että mies oli ollut useamman päivän vihainen. äyski, paukkoi ovia mutta ei puhunut ei pukahtanut ei puuttunut lasten hoitoon tai muihinkin kodinjuttuihin millään tavalla. Hyvä että vastasi lasten kysymyksiin itse en paljon kysellyt koska tiedän jo ettei sellaisina päivinä kärsi puhutella. Joten hoidin lapset kokonaan vaikka siis miehelläkin oli vapaapäivät.

Erojuttu tällä kertaa puhkesi kun iltaruoan aikaan palasin lasten kanssa kaupungilta ostamassa miehen sukulaiselle lahjaa. Olin toivonut että olisin kerrankin päässyt itsekseen , mutta herraa ei lähdön aikaan oikein uskaltanut puhutella joten otin lapset mukaan. Kun sitten palattuani pyysin miestä vahtimaan pienimpiä hetken ulkona jotta pääsin itse laittamaan ruokaa, kun lapset halusivat jäädä ulos.

Mies alkoi ovella karjua että saan muutta omaan kämppään kun en osaa laittaa kaapin ovia kiinni ( vaatekaapin ovi oli lähtiessä jäänyt raolleen). En varsaisesti ottanut asiaan kantaa vaikka erolla uhkailu loukkasikin taas kerran pahasti.



Vähän myöhemmin mies ruperi itse kyselemään eikö hän muka auta tarpeeksi lasten hoidossa. No mielialani ei tietysti ollut paras mahdollinen joten vastasin sen hetken mukaan että apua kyllä voisi tulla enemmänkin. Mieshän poltti päreensä kokonaan, karjui naaman edessä naama punaisena...



No seuraavana päivänä haettiin ne eropaperit koska miehen mielestä ei ollut mitään keskusteltaa. No minä yritin kaivella vielä kuitenkin syytä eroon, mies kertoi minun loukanneen häntä kun sanoi että hän ei auta lasten hoidossa. Selitin hänelle hän oli kyllä loukannut minua hetkeä aiemmin ja silloin en minäkään ehkä jokaista sanaa harkinnut.



No pääpointti on se että mies oli valmis perumaan eron jos lupaan etten ikänä sano sellaista että hän ei hoida tarpeeksi lapsi...



No en kyllä suoranaisesti asiaa luvannut mutta hän hävitti ero paperit ja minä annoin asian olla....



Mutta vastaavanlainen henkinen painostus ei tosiaankaan ollut eka kerta itse alan olla totaalisen kyllästynyt tälläiseen ettei mihinkään ei voi sanoa omaa mielipidettä. Vaan yrittää vastata niin kuin arvelee miehen toivovan vastausta.



Nyt itseä mietityttää teinkö oikein kun en lähtenyt, koska toisaalta tiedän ettei tämä asia miksikään muutu. Kohta on joku toinen asia minkä vuoksi mies uhkailee erolla..



Tää oli pitkä sepostus. kiitos jo etukäteen jos joku viitsii kommentoida.



T. Sonkka

Kommentit (13)

momentti:

Lainaus:


voisko se olla masentunut? onko se aina ollut tuollainen raivopää?



kyllä sulla on oikeus puhua mitä ajattelet ja olla muutakin kuin kotiorja. ja todellakaan ei kenenkään tarvitsisi pelätä puolison raivokohtausta jos kaapin ovi on jäänyt auki..




Miehelle pitäis kai sanoa et: Voi sua reppanaa kun pahotit mieles, älä hermostu kulta pieni, mene vaikka kaljalle tai jotain oi sinä täydellinen mies,,,jne. Ettekö te naiset tajua, että mies (tai nainen) yrittää hallita sua tolla tavalla, ns. kouluttaa sua käyttäytymään niinkuin HÄN haluaa. Jos se äijä olis oikeesti halunnu erota, niin ne paperit olis jo täytetty ja laitettu eteenpäin! Mun isä käyttäyty just noin, joten tiedän mistä puhun. Sun arvostaa ittees enemmän ja tehdä miehelles selväks miten sua PITÄÄ kohdella.



Sinuna mä hakisin uudet paperit täyttäisin ne valmiiks ja lasten nukkumaan menon jälkeen pyytäisin miehen keittiön pöydän ääreen. Kertoisin kaikesta mikä on painanut sydäntä, ja lopuks sanonu että En jaksa enää. Tässä on paperit, että laitetaanpas ero vireille, niin sun ei tarvitse sillä enää uhkailla,,,

kysynyt vain että voiko olla niin. ja jos mies on sairastunut niin olis varmaan hyvä mennä jonnekin lanttumaakarille.



se että joku on masentunut ei silti tarkoita sitä että voi sen varjolla käyttäytyä kuin m*lkku.



jos se ukko on aina tollanen ollut niin olisi korkea aika erota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

voisko se olla masentunut? onko se aina ollut tuollainen raivopää?



kyllä sulla on oikeus puhua mitä ajattelet ja olla muutakin kuin kotiorja. ja todellakaan ei kenenkään tarvitsisi pelätä puolison raivokohtausta jos kaapin ovi on jäänyt auki..

Aina jos avauduin asiasta ku asiasta niin tuli kauhee huuto ja paskaa niskaan. Mitään asiaa ei voinu puhua asiallisesti...

Myöhemmin meni fyysiseksikin väkivallaksi ja erosin sitten..

On paljon parempi olla nyt yksin lasten kanssa kuin elää siinä saastassa missä toisen käytös saa koko talon tutisemaan. Saa olla oma itsensä ja puhua normaaleist asioista ääneen ilman pelkoa viikon riidasta.



Niin ja meillä kans yks iso ongelma oli just tuo miehen omat menot ja minun oma aika..

Kivan mallin antaa lapsilleen. Seuraavaksi otat ja lähdet lasten kanssa, tai pistät miehen pellolle. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa, jos on ajaakseen. Ja ehkä menisi miehelle kalloonkin jotain. Tai sitten pääset elämässäsi hieman helpommalla kun ei ole tuollaista kiukuttelevaa kakaraa huolena. Ei tuollaista kasvattajaa lapset kaipaa lähelleen.

Aina ihmettelen tuollaisia tarinoita lukiessa, miksi ihmeessä nähdään vaivaa ettei toinen lähde, jos toinen ei kerran ole valmis yhtään joustamaan itse..?? Usein vedotaan lapsiin, mutta enemmän lapset tuollaisesta aikuisen oikuttelusta kärsivät kuin erosta. (Kokemusta lapsen osasta omasta takaa.)



Koitappa todella itse ottaa itseäsi niskasta kiinni ja sano miehelle, että jos hän ei paranna tapojaan, sinä ja lapset lähdette. Ei suhde voi riippua vain toisen osapuolen aktiivisuudesta, molempien täytyy kantaa kortensa kekoon.

Ensinnäkään en kestä jos mies huutaa punaisena naaman edessä, hyi helvetti mikä luuseri, toiseksi jos hän ei auta tarpeeksi lasten kanssa, niin miksei hän tee asian eteen jotakin ja miksei kunnioita sun toivettasi että auttaisi enemmän! Olisi MIES eikä nörtti joka uhkailee että " älä enää koskaan sano noin" !!! Oksettava ukko... Ei pahalla...

Sen jälkeen täyttäisin oman osuuteni ja laittaisin nimen. Lisäksi ilmoittaisin, että käyn viemässä paperit kauppareissulla huomenna, joten asia on sitä myöten selvä.



Siinäpähän näet, että laittaako mies vastaan. Jos laittaa, niin on vain lapsellinen uhkailija. Jos ei laita, niin pääset miehestä kertaheitolla eroon (mielestäni olisi hyvä homma).



Jos muuten asunto on teidän yhteinen, ei mies voi hätistää sinua kodista, vaan ymmärtääkseni sinulla olisi oikeus jäädä sinne lasten kanssa.

Tää on tätä nykyaikaa kun kaikki ongelmat " ratkaistaan" lähtemäll lätkimään.



Mutta tuollista käytöstä sun ei todellakaan tartte sietää. Sehän yrittää vaan pompottaa ja hallita sua tuolla. Älä lähde siihen mukaan. Mulla on kokemusta vähän vastaavasta, ja itse tein niin että aloin vaan sanoa mielipiteeni ääneen miehelle vaikka kuinka siitä raivostuisi. Ja ilmoitin sen hänellekin että se mun hyssyttely ja hissuttelu ja kaiken nieleminen on loppu. Ja sanoin että aion todellakin jatkossakin ilmaista oman mielipiteeni asioista joten hänen on syytä oppia kestämän se. Ja että olen ihminen jolla on ihmisoikeudet enkä mikään hänen assistenttinsa tai palvelijansa. Erouhkailuja ei tullut kuin joskus ihan satunnaisesti, niitä en edes noteerannut. Jos mun mies uhkailisi jatkuvasti erolla, sanoisin varmaan jotain että lupailet vaan. Sun pitää näyttää miehelle ettet pelkää. Ja kannatta itse pysyä rauhallisena ja kuitenkin ilmoittaa selkeästi että esim pahoitit mielesi jostain jne., ja ilmaista myös että olet kokoajan kykenevä ja halukas keskustelemaan järkevästi sitten kun molemmat käyttäytyy kuin aikuiset.



Mun mieheni siis muuttui, ns. kasvoi aikuiseksi tai jotain, joka tapauksessa uhkailut ja raivoamiset on poissa ja mies käyttäytyy nykyään ihan normaalist.

momentti:

Lainaus:


kysynyt vain että voiko olla niin. ja jos mies on sairastunut niin olis varmaan hyvä mennä jonnekin lanttumaakarille.



se että joku on masentunut ei silti tarkoita sitä että voi sen varjolla käyttäytyä kuin m*lkku.



jos se ukko on aina tollanen ollut niin olisi korkea aika erota.




Kun nykyään tuntuu siltä, että kaikki agressiivisuus, huono käytös, laiskuus,,,ym. yritetään oikeuttaa vetoomalla johonkin sairauteen.

Huonoon suuntaan ollaan kyllä menossa, kun ihmiset luistaa VASTUUSTA, siis ihan oman käytöksen seurauksista!!



Käsittämätöntä??

Jäinkin tosiaan miettimään miksen tällä kertaa antanut asioden mennä loppuun asti, mutta mies siis välillä kiva. On siis lasten kanssa ja tekee jonkin verran kotihommiakin. Mutta silloin kun häntä ottaa jokin päähän hän vetäytyy kokonaan meidän muiden elämästä ja silloin on parasta tulla omin voimin toimeen olipa tilanne mikä tahansa.



Toinen asia oli se että esikoinen, vaikkei me suoranaisesti vielä lasten kuullen erosta puhuttukaan hädissään illalla kyseli etteihän isi vaan muuta. Kyllähän lapset vanhempiaan rakastaa vaikka nämä olisi millaisia vaan.



Kolmas asia on että olen vielä hoitovapaalla ja käytänössä rahaton. Ajattelin että lapsille se olisi liikaa jos pienemmät joutuvat hoitoon ja isoin ehkä luopumaan kavereistaankin juuri kun aloittamassa koulun. Pelkään että siinä on liian monta uutta asiaan noin pienille. Mistä ihmeestä minä saisin rahat uuteen kotiin, vaikka nykyinen asunto myytäisiinkin ottaahan se aikansa että ne rahat saa...



Jos vaan jaksaisi vielä yrittää, ainakin jonkin aikaa että olisi edes rahallisesti omillaan. Olisi sitten edes yksi asia kunnossa uuden elämän alussa..



Uhkasi se mies ottaa lapsetkin, jos en tee päätöstä heti sen eropaperin suhteen ehkä vähän säikähtikin että hänen oma uhkailunsa saattaa toteutuakin, kun suoraan sanonut että olen valmis perumaan koko jutun.





* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat