Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

.. halut on täysin kateissa.

Fyysinen kunto on erinomainen (kuntoilen paljon), harrastuksia on juuri sopivasti, työtkin maittaa ja olen sinkku.

Mutta, mutta.. Naisia on kyllä kavereina vaan kun ei haluta ollenkaan.

Eikös tässä iässä pitäisi olla viriileimmillään ja meno päällä?

Vaan kun ei. Onhan sitä toki tullut mietittyä, että josko hankkisi kumppanin mutta sekään kun ei oikein kiinnosta.

Edellisestä kerrasta alkaa olla jo 5-6 vuotta.

Kai tälle pitäisi jotain tehdä, vaan kun ei tiedä että mitä.

Sivut

Kommentit (22)

Työstressiä ei ole, siitä olen pitänyt huolta.

Kroppa toimii moitteettomasti, siitäkin pidän huolta.

Miehistä en pidä kuin kavereina.

Naisia kunnioitan ja pidän kovasti kauniista naisista.

Eniten naisessa arvostan kuitenkin korvien välistä maailmaa.



Eli.. mikä mättää?



- ap -

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

minullakin vähän vastaavaa, kuvia saattaa katella mutta todellisessa kontaktissa ei jaksa oikein kiinnostaa, jos selviää mikä tuon aiheuttaa niin kerro :)

mieluummin tosiaan juttelee kun se on mielekkäämpää kuin seksi

Mutta jännitystäkään ei tunnu olevan.

Itse asiassa nykyisin en jännitä enää yhtään mitään.



No mutta, voihan sitä elää yksinkin. Tuntuu vain silti oudolta, että en jaksa olla kenenkään kanssa enää vaikka ikää ei ole kuin " vasta" 30.



- ap -

Jollekin jäi vähän epäselväksi mutta korjattakoon, olen siis nainen ;-)



Tää menee nyt vähän aiheen viereen,mutta menkööt... :-)

Kokemukseni mukaan aika monet naiset kyllä hösää aika paljon häitä, ja se on ihan Ok. Hääpuvut on omasta mielestäni vaan järjestään ihan järkyttäviä, jos joskus omalle kohdalle tulee tarvetta niin olkoon häämekkoni seksikäs, reittä paljastava ja tiukka.

Toisaalta en halua tehdä asioita välttämättä traditioiden mukaan,samalla kaavalla kuin muutkin, joten häätkin saisivat olla vähän toisenlaiset...



Ap, aikaa sinulla on perheen hankkimiseen vielä yllin kyllin. Älä kelpuuta ketä tahansa rinnallesi, kyllä se oikea tulee aikanaan.

Älä tyydy keskinkertaiseen,niitä kompromissisuhteita on pilvin pimein...

Heikkoutta ja pelkuruutta on minun mielestäni roikkua huonossa ja epätyydyttävässä suhteessa. Minä olen kyllin vahva seisomaan omilla jaloillani.

Ap, luulen että sinulla sama tilanne kuin minullakin. Viihdyt hyvin itseksesi, ja elämä muutenkin hyvällä mallilla. Et halua seurustella vain tavan vuoksi, toisaalta ulkopuolelta tulee paineita perheen perustamiseen ja ehkä itsekin pidät lapsista ja yksin kun lapsia on vähän vaikea hankkia...

Minä viihdyn yksin, nautin itsenäisyydestäni. Rakastan lapsia ja haluaisin tulevaisuudessa monta monta lasta...Lasten saamisesta haaveilen, en häistä ja prinsessapäivästä...Hah! Mitä teatteria...Minä saan muutenkin huomiota yllin kyllin..

Hyviä, kiinnostavia miehiä on vaan harvassa ja rima minulla on kaiketi korkealla...



Yksin viihdyn oikein hyvin ja mielelläni silti keskustelen naisten(kin) kanssa. Vastakkaisen sukupuolen kanssa jutellessa sitä oppii samalla jotain itsestäänkin. Lapsista en oikein tiedä, pitäisi kai hankkia ja aikaa siihen ei loppujen lopuksi ole enää niin paljoa. Yksin niitä ei hankita, mutta kumppanin hankkiminen pelkästään siihen tarkoitukseen ei oikein ole sitä mitä haluan. Jos eteen tulee joku joka vie jalat alta, niin en kyllä kieltäydykään - mutta nyt näyttää kyllä siltä, että kiinnostus parisuhteeseen on lievästi sanottuna alamaissa.



- ap -

Iän tuomaa kokemusta vailla sitä vain roikkuu suhteessa jossa voi pahoin. Ei osaa irtautua, vaikka näkee miten huonosti asiat todellisuudessa ovat. Onneksi kävi sitten lopulta näin, että suhde ajautui eroon.

Nyt kun on ollut jo jonkin aikaa " yksin" , on pystynyt kertaamaan menneitä ja ehkä sitä on jo samalla kasvanutkin. Mutta vielä huomaa että ei ole kokonaan toipunut, sillä halut ja jaksaminen on poissa.



Erään naisen kanssa olen todella hyvää ystävää ja mitä olemme keskustelleet niin saattaisi aineksia olla vielä paljon muuhunkin.

Mutta jaksaako sitä sitten todellisuudessa??? Onneksi tosiaan ei ole kiire. Katsotaan sitten syksyllä millä mielellä ollaan vielä tämän ystävän kanssa.



Nyt on ainakin tyhjä olo. Jotenkin tämä kesän tulo on vain pahentanut asiaa. Mutta sen kyllä tiedän, että muiden odotusten mukaan en enää kulje. Jos ei kohdalle tule " sitä oikeaa" niin sitten olen mieluummin yksin, kuin voin pahoin suhteessa josta ei loppujen lopuksi ole mihinkään.



- ap -

3-kympin kriisiä pukkaa... nyt on aika vakiintua. jos ei miehellä ole haluja, kannattaa katsoa peiliin. onko työstressiä? ehkä ne naiset ei olekaan sun juttu? seisooko?

Kun ikää nyt ei ole kuin se 30, niin jos asialle voisi vaikka vielä tehdä jotain. Perheenkin perustamista pitäisi varmaan miettiä jossain vaiheessa.



Mutta vaikeaa on parisuhdettakaan perustaa saati sitten perhettä jos halut ovat kateissa. Tällainen yhden ihmisen " perhe" on vähän yks' oikoinen ja oman alter-egonsakin kanssa keskustelu alkaa pidemmän päälle tympiä.



Valitella en halua, mutta jonkinlainen ratkaisu olisi kiva.



- ap -

eivätkä he mitään löytäneet. Isoverenkuva + kaikki muu enemmän tai vähemmän tarpeellinen tuli testattua. Kuulemma kunnossa ollaan.

Ainakin fyysisesti.

Kai sitä on jotenkin henkisestikin kun pystyy kuitenkin tekemään töitä sekä keskustelemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa lähestulkoon mistä tahansa aiheesta. Naisten kanssa tuntuu juttu luistavan myös syvällisempienkin asioiden parissa.

Mutta mitään halua heitä kohtaa ei tunnu enää olevan ja hiukka huolestuttaa tässä iässä.



- ap -

siis vielä viime kesänä olitte yhdessä,niin selvähän se että kesä nostaa pintaa viime kesän jolloin teitte vielä asioita yhdessä.



Minä en treffaile, eikä juuri kiinnosta tutustua uusiin ihmisiin. Oikeasti kiinnostavia ihmisiä vaan tulee niin harvoin vastaan...Ehkä vika on minussa...Minusta on kiusallista kertoa jollekin yksityiskohtia elämästäni. Mieluiten keskustelisin asioista vaan yleisellä tasolla aika pitkäänkin...Sinänsä minulla ei ole mitään luurankoja kaapissa... Mutta joskun on tullut tilanteita kun olen aika puhelias että minua on kaduttanut että olen kertonut niin avoimesti asioistani...



Ap, tutustu ajan kanssa tähän uuteen tuttavuuteesi, aika näyttää mitä siitä tulee. Ole valmis laittamaan itsesi ehdoitta peliin, vaikka et tietäisikään miten tunteisiisi vastataan. Ei pelaamista vaan, ole rohkea ja avoin.



-16-

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat