Vierailija

Siis voiko silti löytyä tähystyksessä?



Olisin tästä tiedosta kovin kiitollinen,tuntuu että turhaanko menen rääkkäämään itseäni ja nielemään sen letkun...verikokeet siis ok.

Kommentit (12)

aboratoriolöydökset



* Tavalliset laboratoriolöydökset, joiden tulisi herättää epäily keliakiasta 8.

o Anemia tai ainoastaan verenkuvamuutokset, kuten makro- tai mikrosytoosi, hypokromia.

o Raudan, foolihapon, kalsiumin ja D-vitamiinin puutos.

* Harvinaisempia laboratoriolöydöksiä 8

o B12-vitamiinin puutos, E- tai K-vitamiinin puutos.

* Luuston tiheysmittaus antaa kuvan luustokadon asteesta 6, 7. Luun tiheysmittausta tulee harkita ainakin vaikea-asteisessa keliakiassa tai kun on muita osteoporoosin riskitekijöitä.

* Laboratoriolöydökset voivat olla normaalit B.



Diagnoosin keskeiset kriteerit



* Ohutsuolikoepala

o Ilman ohutsuolikoepalan antamaa varmennusta ei diagnoosia saa tehdä, ja koepala on otettava ennen ruokavaliohoidon aloittamista.

o Koepalat otetaan nieltävän kapselin avulla tai gastroskopian yhteydessä. Gastroskopian yhteydessä suositellaan rutiininomaista koepalan ottoa mahdollisimman syvältä pohjukaissuolesta; keliakia voi löytyä yllättäen.

o Histologisessa tutkimuksessa todetaan ohutsuolen limakalvon villusatrofia, johon liittyy kryptahyperplasia sekä tulehdus epiteelissä ja lamina propriassa 8.

o Koepalan laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä muutoin esimerkiksi lievä keliakiaan liittyvä villuatrofia saattaa jäädä huomaamatta 81, ja vino leike voi toisaalta johtaa myös väärään positiiviseen diagnoosiin.

o Usean koepalan ottaminen helpottaa diagnostiikkaa; keliakiaepäilyssä tulisikin ottaa pihdeillä ainakin 4 koepalaa.

* Ihokoepala

o Ihokeliakiaepäilyssä tehdään terveen ihon näytepalasta immunologinen värjäys, jossa diagnostisena löydöksenä todetaan IgA:n kasaumia 14, 61, 62, 100.

o Diagnoosin varmistuttua suositellaan ihokeliakiassakin ohutsuolikoepalan ottoa ennen ruokavaliohoidon aloittamista.

* Kliininen tai histologinen paraneminen gluteenittomalla ruokavaliolla ja vasta-aineiden normalisoituminen vahvistaa diagnoosia A.

* Gluteenialtistus tehdään erityistilanteissa, kun diagnoosi on muutoin epävarma 9.

ennenkuin keliakia on tähystyksellä varmistettu. Liian suuri ruokavalion muutos ja uuden opetteleminen. Keskukstelin lääkärin kanssa tästä vähän aikaa sitten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Missään et voi syödä sen jälkeen tavallista pullaa ja leipää, ja jos myöhemmin haluat diagnoosin, niin joudut syömään gluteiinia kuukausia ja sairastuttamaan itsesi uudestaan, ennen kuin olet taas niin sairas, että diagnoosi voidaan tehdä. Sitä paitsi, voihan sieltä mahasta/suolesta löytyä jotain muutakin hoidettavaa.

Maha tähystetään, ja ohutsuolen alkupäästä napataan näytepala. Suolistosairauksia ei näillä tähystyksillä löydä.



Gluteenittomaan diettiin siirtyminen ilman diagnoosiakin on varsin viisasta, jos se poistaa kaikki oireet. Siis jos ei tarvitse jotain diagnoosinumeroa turvakseen. Ja jatkossakaan ei tarvitse kuin kerran vetää pulla naamaan niin on maha sekaisin, siinä tulee varmistus diagnoosille. Paitsi jos joku on niin ääliö, että haluaakin sitten myöhemmin tähystyksellä tehtävän diagnoosin. En vain keksi yhtään syytä miksi haluaisi.

jos yhdestä pullasta on maha sekaisin, niin se viittaa enemmän kyllä vilja-allergiaan kuin keliakiaan. Keliakiassa suoli on pitkäaikaisesti sairas hitaamman immunologisen reaktion takia. Vilja-allergiassa rekatiot ovat nopeampia. Vilja-allergisen kannattaa syödä viljatuotteisa pikkumääriä, jos niitä sietää, jotta allergia ei pahenisi. Keliaakikon taas ei pitäisi syödä YHTÄÄN gluteiinia sen jälkeen, kun diagnoosi on tehty. Eli TODELLAKIN kannattaa tehdä se diagnoosi etukäteen. On meinaan vilja-allergiselle aika tuskaa syödä sitten kuukausia viljaa, jotta diagnoosi saataisiin myöhemmin.... Tosin vilja-allergia suolisto-oireisena ei kovin usein aikuisiällä puhkea, mutta periaatteessa on todella typerää aloittaa keliakiadieeti ilman diagnoosia.

löytynyt keliakia vasta-aineita, ei sinulla voi olla, eikä koskaan puhjeta keliakiaa. Ja tässä tapauksessa tuskin kukaan lääkäri tähystystä edes määrää. Keliakia kyllä lopullisesti diagnosoidaan nimenomaan tähystyslöydöksen perusteella.

Mun tädillä on otettu monta kertaa verinäytteet keliakian poissulkemiseksi, mutta kappas vain, tähystyksessä selkeä ja varma diagnoosi, keliakia. Ja verikoe on otettu myös tuon tähystyksen jälkeen, jolloin diagnoosi on ollut jo selvä ja verikokeet olivat ok, eli ei siis muka keliakiaa.

Jos gluteeniton dieetti poistaa vaivat, minä en ainakaan menisi tähystykseen. Kelan maksama hoitotukikin on ihan säälittävä, ei sen vuoksi kannata skopiaan mennä.

Sori en muista alkuperäistä kysymystä mutta missään nimessä ei kannata jättää menemättä tähystykseen. Vaikka mitään ei löytyisi, saa ainakin mielenrauhan.

Ja sille yhden pölvästille tiedoksi että voi olla monta muutakin syytä kuin keliakia, miksi viljat ei sovi, esim allergia tai ärtyneen suolen oireyhtymä. Siksi pitää tehdä tutkimukset asian selvittämiseksi. Ja btw, keliakiakorvaus on 21 eur kuussa. Tekee vuodessa noin 250 eur. Musta se ei ole säälittävä raha kun ottaa huomioon miten kalliita gluteenittomat tuotteet on.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat