Vierailija

Sivut

Kommentit (65)

Vierailija:

Lainaus:


Niin, ja toisaalta tuolla väitettiin, että 4 kk vanha on jo oppinut huonoille nukahtamistottumuksille.




Tosi moni ei huomioi sitä, että yleensä lapset kasvaessaan tosiaan muuttuvat. Jos minä nukutan vuoden-parin-kolmen ikäistä, ei se tarkoita sitä, että minun täytyisi häntä nukuttaa vielä kouluiässä. Sama monen monessa asiassa.

Vauvalle pitää antaa läheisyyttä mahdollisimman paljon myös yöaikaan. Älä usko näitä av-mammoja, jotka kehottavat jättämään vauvan nukkumaan omaan sänkyyn omaan huoneeseen. Ei varmasti ole parasta vauvalle. Parasta on olla äidin lähellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:


Vierailija:

Lainaus:


Toisaalta ovat ne äidit, jotka haluavat nukuttaa, koska pitävät sitä iltahetkeä mukavana tapana ja läheisyyttä tuovana perinteenä.



Ja sitten toisaalta ovat ne äidit, jotka nukuttavat, koska muuta vaihtoehtoa ei ole, kun lapsi pysty nukahtamaan ilman apua.




Kuopus (3v) ei varmasti nukahtaisi ilman nukutusta, koska on tottunut siihen. Esikoinen ei aikoinaan nukahtanut ilman nukutusta alta parivuotiaana ja totutti minut siihen, että se on ihan mukava tapa.



Tosin minun " kasvatusperiaatteisiini" kuuluu kyllä mm. juuri se, että olen " vanhempi yölläkin" :-), joten en ole tuota häiritseväksi kokenut. Minä haluan muutenkin tarjota lapsilleni roimasti läheisyyttä. Se on vähän niin kuin laittaisi rahaa pankkiin.






Minunkin periaatteenani on antaa mahdollisimman paljon läsnäoloa ja läheisyyttä lapsilleni. Ihan ympäri vuorokauden.



Esikoiseni ei todellakaan nukahtanut yksin vauvanakaan, sen vuoksi juuri ajauduimme perhepetiin, vaikka pinnasänkykin oli. Kuopuksen kanssa olikin jo selvää että hän tulee nukkumaan vieressämme. Vauvana hän kyllä nukahteli itsekseen milloin minnekin, mutta nykyään hän on sellainen tahtonainen, joka ei todellakaan jäisi sänkyyn jos toivottelisin hyvät yöt ja jättäisin yksin. Hän karkaisi sängystä ja karjuisi täyttä kurkkua.



Läheisyyttä ei koskaan voi antaa liikaa!



ja pienenä taaperona nukahtanut itsekseen vaikka mitä olisin yrittänyt. Kun laittopi niin parku alkoi, jo ihan pienenä vauvana. (Tai rattaisiin tai turvaistuimeen, mihin vain.) Joko lapsi ei ollut tarpeeksi väsynyt tai sitten oli liian väsynyt. Itsekseen nukahtaminen vaan ei onnistunut.



Äidin surkeuttako tämä on?

Meillä kaksi erilaisella temperamentilla varustettua lasta, jotka molemmat ovat mainiosti oppineet nukahtamaan itsekseen 2-3 kk:n iässä. Niin olemme toimineet, että vauvalle masu täyteen (rinta)maitoa + muu tyytyväisyys varmistettu (vaippa, riittävä määrä aikaa päiväunista), jonka jälkeen isä vienyt vauvan sänkyyn. Jos on jotain pientä kitinää ollut, silitellyt ja tarvittaessa rauhoitellut sylissä. Tätä on jatkettu viikko, pari, ja tulokset selvästi havaittavissa. Meillä ainakin toiminut tämä, että vauvoina ei ole opetettu nukahtamaan rinnalle sänkyyn, vaan syöttö ja nukkumaan meno kaksi eri asiaa (toki ihan vastasyntynenä ei näin, mutta tuosta parin, kolmen kuukauden iästä eteenpäin). Läheisyyttä ovat lapsemme taatusti saaneet riittämiin, kuopusta täysimetetinkin 6 kk. Täysimetys/lapsiläheisyys ja rinnalle nukuttaminen ovat mielestäni kaksi ihan eri asiaa. Kaveripiirissä on näitä, joilla äiti on iltaisin 2 tuntia lasten nukuttamisen kanssa " kiinni" , ja itsekin ovat myöntäneet että aika pitkälti oppimisesta/opettamisesta on kyse, vaikka tietysti lapset ovat erilaisia. Meillä kyllä mieheni " aktiivirooli" tässä asiassa on toiminut loistavasti, suosittelen..

Iloitsisin todella jos lapseni nukahtaisi vain puolen tunnin atistelun jälkeen.

Eilenkin nukuttelin noin kolme tuntia...



Toinen lapsi onkin erilainen, vien sänkyyn, annan suukon ja tutin ja tyttö nukahtaa heti.



Selittäkääs tämä, kuitenkin olen kasvattanut lapset samoin? Toinen on kuulkaa vaan tosi vaikea luonne, uskokaa pois!



t. äkäpussien äiti

nro 24 kirjoitti:

Selittäkääs tämä, kuitenkin olen kasvattanut lapset samoin? Toinen on kuulkaa vaan tosi vaikea luonne, uskokaa pois!

t. äkäpussien äiti



Kun lapset ovat erilaisia myös SINUN äitinä tulee huomioida erilaisuus kasvatuksessa. Jos haluat,että molemmat lapset nukahtavat ilman nukutusta, niin lapsen vaatimat KEINOT ovat erilaiset. Minä en ymmärrä miksi kasvatat erilaisen persoolallisuuden/temperamentin omaavia lapsia samalla tavalla - tämä ei ole Neuvostoliitto.



Minulla on kolme lasta jotka ovat kaikki erilaisia ja otan heidät yksilöinä huomioon. Kannustan ja kehun osaamista (esikoinen aina mennyt helposti nukkumaan), toisen ja kuopuksen kanssa jouduttu tekemään töitä.







ovat niin vaikeita saaha nukkumaan. toiselle pitää piirtää selkään ja laulaa ja toinen on juuri vaihtanut pinnasängystä isojen sänkyyn ja ei malta jäähä sinne.

Vierailija:

Lainaus:

Meillä ei ole lapset koskaan itkeneet sängyissään nukkumaan mennessä, mutta emme myöskään nukuta heitä.



En tajua miksi minun pitäisi maata siinä vieressä kunnes he nukahtavat, kun nukahtaminen sujuu itkuitta ja kivuttomasti ilman minuakin.

T: 4 lapsen äiti






Jos sinulla on sellaiset lapset, jotka eivät ole koskaan itkeneet sängyssään, niin miten sinä kuvittelet olevasi sellaisessa asemassa, että sinulla on varaa arvostella muita äitejä!!! Nukuttamisjuttu ei ole ollut sinulle koskaan ongelma, koska lapsesi osaavat luonnostaan nukahtaa itsekseen sänkyynsä. Mutta tietenkään et voi uskoa, että kaikki eivät osaa, vaan ilman muuta vain muut äidit ovat huonoja.



Meidän vauva parkui ensimmäisestä päivästä lähtien, jos hänet laski sänkyyn. Eikä siis kitissyt tai inissyt, vaan parkui, rääkyi kurkku suoranaan. Mitä sinä olisit tehnyt siinä tilanteessa. Ainiin, ethän voi tietää, koska sinulla ei ole ikinä ollut sellaista tilannetta! En silti usko, että sinäkään olisit jättänyt päivän ikäistä sänkyyn ulvomaan ja sanonut hänelle, että olepas nyt siellä, kun kyllä sinun on opittava nukahtamaan sänkyysi itsekseen.



No, ehkä minä siinä ensimmäisen yön aikana olin jo opettanut vauvan pahoille tavoille, ja hänen nukahtamistottumuksensa meni pilalle. Ja se ensimmäinen yö oli niin ratkaiseva, että kolmessa vuodessakaan en ole vielä saanut lapsen nukahtamistottumuksia korjattua.



Että kerropas nyt uudelleen, että miten ne lapset opetetaan nukahtamaan itsekseen, ettei tarvi nukuttaa. Sillä minä en tahtoisi käyttää nukuttamiseen tuntia joka ikinen ilta.

Meillä joskus nukutetaan (eli ollaan siinä vierellä) puolikin tuntia, joskus taas lapsi nukahtaa heti kun pää osuu tyynyyn. Nyt kesällä valvoo pidempään, niin on ihanaa kun nukuttaminen on tuota jälkimmäistä.

- alkaa huutaa ja karjua täyttä kurkkua, jos sänkyyn jättää. Ollaan varmaan ehditty ' opettaa' se siihen, juu.



- esikoinen 2v. pomppii kyllä sieltä sängystä sen sata kertaa pois, jos sänkyynsä jättää.



Ja unikoulua ei ole pidetty, lepäilen itse siinä vieressä mieluummin sen ajan, kunnes nukahtaa.



ja itse lasken lukemisen ja laulelun mukaan nukuttamisaikaan.

Jos ei tuossa ajassa nukahda olen noin 1,5-vuotiaasta yleensä sanonut tytölle, että äiti lähtee nyt omiin iltapuuhiin. siinä vaiheeessa hän ei ole yleensä enää itkeskellyt perään. itse en lasten itkettämisnukahtamisiin usko. Ja koska minulle ja veljelleni luettiin iltasadut vielä pikkukoululaisina ja jompikumpi vanhemmista istui lastenhuoneessa, arvostan nukuttamista. Sehän on hieno rauhoittumishetki yhteistä aikaa. Nyt 2v9kk ikäisen jätän rauhoittumaan itsekseen, jos alkaa riekkua (silloinkin käyn kurkkaamaassa jos alkaa hätäntyneenä itkeä, mitä ei juurikaan käy)

Pakko kuitenkin kommentoida tuohon, että vauvat osaavat nukahtaa yksin ellei ole muuhun opetettu.



Miten sitten meidän vauva, joka ei suostunut nukkumaan yksin ensimmäisestä yöstään alkaen? Heti, kun laskin vauvan sänkyyn alkoi huuto joka lakkasi vasta kun vauvan otti syliin. Sama jatkui melkein vuoden, kunnes lapsi oppi vihdoin nukkumaan yksin. Kaikki keinot kokeiltiin silityksestä huudatukseen, eikä mikään auttanut. Ehkä olisi pitänyt pyytää joku av:n täydellisistä äideistä apuun?

Toisaalta ovat ne äidit, jotka haluavat nukuttaa, koska pitävät sitä iltahetkeä mukavana tapana ja läheisyyttä tuovana perinteenä.



Ja sitten toisaalta ovat ne äidit, jotka nukuttavat, koska muuta vaihtoehtoa ei ole, kun lapsi pysty nukahtamaan ilman apua.



Ja nukuttamisen arvostelija niputtavat nämä kaksi asiaa ja kaikki nukuttamisen syyt aivan surutta yhteen, mikä aiheuttaa sekaannuksia ja vääristelyä.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat