Vierailija

Esikoiseen verrattuna on vaan niin himskatin rauhallinen tämä uusi tulokas.. Edellinen huusi, söi, nukkui vähän - ja taas sama alusta.. Tämä pieni vaan (AINAKIN VIELÄ) nukkuu, syö, tapittaa suurilla silmillään, syö, nukkuu jnejne... mutta kai se tästä vielä vaativammaksi menee?! Kokemuksia erilaisista vauvoista. Esikoinen oli melko isokokoinen poika ja tämä uusi on tytteli..

Kommentit (10)

Esikoinen:

Hän oli vaativa vauva. Joka huusi lähes tulkoon koko ajan ja hänen mielestään kaikki olisi pitänyt tapahtua heti eikä viidentoista minuutin päästä. En nyt tarkoita, että meillä olisi huudatettu turhaan lasta. Myös taaperona kaikki piti tapahtua HETI ja uhma oli paha. Nyt eskari-ikäisenä tempperamentti on hieman laantunut.

Keskimmäinen:

Hän oli puolestaan veljensä täydellinen vastakohta. Itki ainoastaan, kun oli jotain asiaa. Nukkui läpi yön n. parikuisena, kun isoveli nukkui vasta yli vuoden ikäisenä eka kerran illasta aamuun heräämättä. Muutenkin hän oli ja on edelleenkin helppo lapsi. Myös taaperona hän ei turhia hötköillyt ja jaksoi odottaa vaipanvaihtoa tai syömistä vähän aikaa. Nyt neljävuotiaana hän on edelleenkin veljensä vastakohta. Uhmaa ei oikeastaan ollut nimeksikään.

Kuopus:

Hän oli puolestaan veljiensä sekoitus. Vauvana helppohoitoinen, mutta taaperona hänestä tuli esikoisen kaltainen uhmis. Ja uhmis jatkuu edelleenkin.

Voisko tosiaan olla ihan temppereamenttiero.. jotenkin odotan vaan milloin koko pakka leviää käsiin ts. unet vähenevät ja ruokahalu + tyytyväisyys muuttuvat..



Tosiaan nuo d-tipat kyllä sitä masua voi alkaa vääntämään... pitää käydä eri merkit läpi. Esikoisen kanssa ei kyllä ollut väliä, koska tipat eivät enää huutoa voineet lisätä..



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Esikoinen ei. Siinä oli ihmettelemistä, mutta ihan tempperamentista johtui, poika (kuopus siis) on edelleen rauhallinen siinä missä siskonsa on jo kiljunut " vääryyttä" tunnin! ;)

MUTTA nyt ykkönen uhmassa ja kylläpä sitä kiukkua löytyy - tavarat ja kaverit saa kyytiä jne. N. 1,5-vuotiaana tästä uneliaasta tyypistä tuli ikiliikkuja, jota on vaikea pysäyttää syömään, nukkumaan... Energiaa löytyy - on kyllä vieläkin suurimman osan aikaa hyväntuulinen ja huumorintajuinen pikkukaveri.

Minullakin kuopus nukkui ihan valtavasti kolmen ensimmäisen kuukauden ajan. Olin aika lailla ihmeissäni, koska esikoinen oli pitkiäkin aikoja hereillä vauvana. Toisaalta olin hirvittävän tyytyväinen kuopuksen nukkumiseen, koska sen ansiosta meillä onnistui arki hienosti kaksivuotiaan uhmaikäisen kanssa. Kuopus on ollut vauva-ajankin jälkeen kova nukkumaan ja todella perustyytyväinen ja iloinen lapsi.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat