Vierailija

miehen mielestä tähän päälle pitäisi vielä jaksaa kotityöt, kuten kämpän siivous. Ruoanlaitossa, pyykin pyörittämisessä ja tiskeissä on melkein jo liikaa lastenhoidon lisäksi. Vai pystyykö joku helposti hoitamaan nämä kaikki???

Sivut

Kommentit (30)

Jos lapset " vaativia" , olo yksinäinen, mies vähän kotona, talous tekee tiukkaa ja kaipaa työhön josta nauttii niin varmasti kotonaolo tuntuu rankemmalta. Jos taas muuten viihtyy kotona, lapset ei niin erityisen hankalia, muuta mielekästä kuuluu elämään eikä töihin erityistä hinkua niin kotonaolo voi todella tuntua lomalta.



Itse olen jostain väliltä, en osaa edes sanoa kumpi lisi minulle rankempaa. Kotona kiva kun voi ottaa rennommin, tehdä asiat niin kuin parhaakseen näkee eikä mikään kaadu vaikka jonkun jutun siirtäisi huomiselle. On kiva viettää rauhallista aikaa lasten kanssa.



Toisaalta töissä saa taas muuta ajateltavaa ja pääsee irtii kotiarjesta. Näkee työkavereita ja saa lapsivapaata aikaa. Tällä hetkellä tuntuu kivalta olla keikkatöitä tekevä kotiäiti. Loppukesästä oodottaa paluu työelämään ja mies jää puolestaan koti-isäksi tietynlainen unelmatilanne tuokin.

esikoinen on hoidossa 15h/viikko. Eli muutaman tunnin päivässä kerkeän kokeilemaan mitä on olla kahden lapsen kanssa kotona. Ja olinhan kotona kahden pienen kanssa tuon ensimmäiset 7kk ennen kuin isompi sai tuon paljon parjatun päivähoitopaikan. Tietysti olen todella kiitollinen ihanalle päiväkodillemme, siitä on todellakin ollut suuri apu ja varmasti olisi rankempaa jos molemmat olisivat kotona sen 24/7.



Mutta siis tämän hetkisessä tilanteessa en todellakaan osaa sanoa suoraan kumpi olisi rankempaa kun molemmissa on puolensa. Kieltämättä on kiva kokeilla miltä tuntuu olla töissä miehen jäädessä kotiin, eli päävastuu myös kodinhoidosta siirtyy samalla hänelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aamuisin

- Heräät kesken unien täysin väsyneenä

- Pakkaat lapset päiväkotiin, hirveä homma ja vielä kiire

- Ajat kiireellä töihin

- Asunto jää aamun jälkeen sekaisin, lapset ehtii



Töissä

- Teet töitä tukka putkella, jotta ehdit määräajassa hoitaa tehtävät, kotiin kiire hakemaan lapset/tekemään ruokaa/siivoamaan

- Henkinen stressi ja paine vaativimissa töissä



Iltaisin

- Tulet sotkuiseen kotiin (sotkeutui aamulla)

- Teet kotitöitä lähes koko illan, et ehdi istumaan

- Lapset vaatii huomiota, ja itselle ei jää yhtään aikaa, lapset pirteitä ja energisiä hoitopäivänkin jälkeen, riehuvat ja sotkevat

- Olet rättiväsynyt ja meinaat nukahtaa ennen lapsia



Viikonloppuisin

- Viikonloput menee ruokaa hamstraten, pyykkiä pesten, siivoten

- Lapsille pitää järjestää mukavaa ohjelmaa: leikkipuistoa, hiihtoa, uintia, luistelua

- EI ehdi edes lehtiä rauhassa lukea, vaikka viikonloppu.





Olisi jo kaivattua vaihtelua kotonaoloon, mutta silti vielä 1,5v kotiäitiyttä edessä. En viitsi turhia valittaa koska kuitenkin viihdyn kotona ja haluan hoitaaa lapseni vähintään 3v asti kun siihen taloudelliset mahdollisuudet löytyy. Onhan tässä kotiäitiydessä kuitenkin nämä positiiviset puolensa, kiireettömyys jne.



Ja tiedän että lapsilukumme on nyt täysi eikä tämä aika ikinä palaa. Töissä kerkeän käydä vielä monenmonta vuotta, joten nyt haluan olla kotona.

ole nauttinut pätkääkään työn ja lastenhoidon yhdistämisestä. Se ehkä näkyy tuossa kirjoituksessa, noin sen koen. Nyt olen pitkällä kesälomalla, ja voi että kun on ihanaa. Kotikin paljon siistempi, kotityöt hoituu lähes huomaamatta, kun täällä kotona paljon ollaan.

17.

netta puhtaista astioista jne. Inhoan eniten juuri ruokailuun liittyvää sotkemista ja siivoamista. Vaatekerratkin menevät melkein aina vaihtoon. Meillä on 3 alle 3 v., joten vaippahousujakin on vielä kolme... kaksi vanhinta tosin opettelee kovasti vaipattomuutta (arvatkaa onko hauska siivota pissejä ympäri asuntoa).



Ehkä olen huono äiti, koska meillä on tällainen kaaos. Haluan jokatapauksessa pian paeta töihin.

Vierailija:

Lainaus:


mut onko sulla 7 kämppä sotkeentunut töissä käydessä yhtä paljon kuin kotona ollessa?

onhan se ihan selvä juttu, et kotihommat vähentyy aika paljon jos päivisin ei oo kukaan kotona. nukkuessahan ei paljoo paikat sotkeennu.




Eli yhtä usein imuroit, peset, moppaat jne.



Mulle meinaan työkaverit puhu tota samaa paskaa, kun olin kotona, vaan ei se niin käynytkään. Ehkä sit olin kotona niin tehokas, että hoidin astiat oitis koneeseen, otin imurin kun huomasin leivänmurun jne.



t: 7

Rakastan lapsiani, en kotitöitä. Kahden alle kaksivuotiaan kanssa kotona oli RANKKAA: vauva valvotti yöt ja päivät oli sellaista säpinää. Meillä arki lähti rullaamaan vasta, kun molemmat vanhemmat pääsivät töihin ja lapset tarhaan. Vaikka rankkaahan se on tämäkin, mutta ei tosiaan tarvitse taistella sitä masennusta vastaan, on mielekästä tekemistä (imurointi ei ole minulle sitä mielekkäistä tekemistä, valitettavasti) ja lapsetkin ovat tyytyväisempiä, kun saavat olla paljon ulkona muiden lasten kanssa ja istua illat isin ja äidin sylissä tai touhuta omiaan. Sopii meille!

kun käy töissä :)

Kukaan ei päivällä sotke eikä tahri asuntoa, ruokaa ei tarvitse laittaa yhtä paljon -> tiskiä tulee paljon vähemmän. Pyykinpesu lienee ainoa mitä on yhtä paljon riippumatta siitä onko päivät kotona vai työssä.



Mun mielestä on turha edes verrata kotiäidin ja työäidin kotitöiden määrää tai sitä kummalla on rankempaa. Sehän riippuu ihan lapsista ja siitä minkälaista työtä tekee.

Molemmissa ratkaisuissa on omat hyvät ja huonot puolensa.



nimim. kokemusta molemmista





Vierailija:

Lainaus:


Niin, mutta kun se kaikki tulee siihen töissäkäymisen päälle.

ne kotityöt on silti tehtävä!




homman luonne vaan muuttuu.



Mulla on ainakin töissä koko ajan niin kiire, että välillä pistän käytävällä juoksuksi. Kun sitten tulee kotiin tarhan kautta, niin eikös siellä odota ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu, tappeluiden selvittely.....en todellakaan enää ehdi lenkille niin usein kuin ollessani kotiäitinä. Silloin kuvittelin pääseväni helpommalla menemällä töihin ja muka liikunnallekin jäisi aikaa, heko heko.



Mutta tietyt asiat ovat helpompia: jos olen kipeä, mies vie lapset tarhaan ja saan potea päivän rauhassa. Jos olisin kotona, ei puhettakaan. Töissä ei myöskään tarvitse pomppia pöydästä kesken ruokailun ja kahvitaukokin on rauhallinen hetki, plus että bussissa saa istua omissa ajatuksissaan.



Onneksi mies ottaa osansa hommista, muuten varmaan saisin heittää hyvästit lopullekin liikunnalle. Mihinkään kuorolaulukerhoihin tms. ei aika eikä energia riitä....

Aivan varmasti ainakin sairaiden lasten kanssa kotona olo on rankempaa kuin töissä olo.

Silloin kun lapset ovat kiukkuisia niin kyllä mies on onnellinen kun pääsee töihin lepäämään. Sanoo että minä teen kovempaa työtä. Toisaalta tottakai hän mielummin olisi kotona kauniina kesäpäivänä kun suuntaan lasten kanssa rannalle tai puistoon.

Varmasti pääset töissä helpommalla :) Itselleni oli ihan tarpeeksi haastetta kahdessa alle kaks veessä.



Tsemppiä ja jaksamista siihen hulinaan!

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat