Vierailija

tytön(kohta 3v) vaari tekee kuolemaa. Ollaan käyty sairaalassa katsomassa ja olen lapselle sanonut että vaari on kipeä. Kuultiin eilen et se on sit syöpää ja aggressiivista sellaista. Tulee kuolemaan siihen. Elinaikaa on onnella muutamia kuukausia. Tyttö ei ole kovin läheinen vaarinsa kanssa mut tuleehan hautajaiset jne. Miten kertoa lapselle kuolemasta?

Kommentit (4)

Ensinnäkin jaksamista sinulle!!



Meillä vanhempi neiti oli 4-v kun minun isä kuoli. Totta kai tyttö siinä vähän ihmetteli ja varmaan pelästy, että miksi kaikki itkee. Minä kerroin tytölle asiasta siten, että otin hänet syliin ja kerroin vaarin olleen kovin kipeä ja menneen taivaaseen. Jotain kysymyksiä häneltä aiheesta heräsi ja vastasin niihin niin hyvin kun osasin.



Hautajaisissa hän oli mukana, mutta haudalle en ottanut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

en halua missään nimessä pelästyttää lasta ja onkin varmaan parempi ettei haudalle mennä. Sairaalassa varmaan tullaan käymään viimeiseen asti tai ainakin siihen asti kun vaari on sen verran kunnossa että jaksaa ottaa vilkkaan lapsen vieraakseen.. Vaari tietää kuoleman olevan lähellä ja toivoo ainutta lapsenlastaan usein vierailulle, vaikkei ennen niin kiinnostunut ollut lasta näkemään. Mut mitä ihmettä mä kerron ku pieni ihmettelee mitä sitten tapahtuu kun kuolee jne, en haluaisi alkaa satuilemaan taivaasta ja enkeleistä, se kuitenkin tuntuu parhaimmalta/lohdulliselta vaihtoehdolta?! Emme ole uskossa.

Olin viisivuotias, kun minulle tosi rakas koiramme kuoli. Isä kertoi, että nyt Tessu on kuollut ja haudattu pihalle. Minä muistan miettineeni, että mitä se höpisee, Tessuhan on karannut. Minun kokemusmaailmassani koiran ollessa poissa se oli aina karkuteillä. Sitten parin päivän päästä tajusin, että koira ei enää tule takaisin. Minulla oli jalassa yksi rupi, joka oli tullut, kun koira astui vahingossa tassulla jalkani päälle. Katselin usein sitä rupea ja toivoin, ettei se katoaisi, koska sitten Tessusta ei enää ole mitään jälkeä. En itkenyt kertaakaan, ei vain surettanut sillä tavalla. Lapsi elää siinä hetkessä, mikä on, eikä osaa ajatella tapahtuman pitkäaikaisia vaikutuksia.



Kahdeksanvuotiaana tajusin toisen lemmikin kuoleman jo konkreettisemmin ja silloin jo suretti kovasti.



Minä selittäisin sen verran kuin lapsi kysyy. Lapsella ei välttämättä herää edes paljoa kysymyksiä kuolemasta vielä tuossa iässä. Toki voit kertoa hieman asioista oman vakaumuksesi ja uskomuksesi mukaan, ei se varmasti haittaakaan. Lapselle voi olla helpompaa ajatella, että pappa " meni taivaaseen" kuin että pappa jää maan alle makaamaan. Hän ei välttämättä ymmärrä, mitä kuollut tarkoittaa, ja ajatus läheisestä ihmisestä maan alla voi ahdistaa. Minäkään en välttämättä veisi noin pientä katsomaan hautausta.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat