Vierailija

Olen täällä törmännyt näihin väitteisiin, kuinka varakakat tai urallaan menestyneet vanhemmat koettavat ostaa rahalla rakkautta, kun aikaa ei ole. Ovatko tämän väitteen takana seisovat koskaan tulleet ajatelleeksi, että ura voi olla ihan hyvä ilman valtavaa ylityömäärää, jolloin perheellekin jää aikaa. Esim. minä ja mieheni olemme kumpikin esimiesasemassa - jos sitä nyt voi minään mittarina pitää - ja olemme myös kumpikin erittäin harvoin ylitöissä, ehkä n. 3-4 kertaa vuodessa.



Tulemme myös mukavasti toimeen ja lapsi saa välillä kalliitakin leluja. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että jo pienen, meidän tapauksessamme 3-vuotiaan lapsen on tehtävä töitä huvitustensa eteen. Lapsemme kohdalla se tarkoittaa pikkuisia siivoustehtäviä, omista tavaroistaan kykyjen mukaan huolehtimista jne.



Suurin osa meistä vastaavista perheistä elää ihan samanlaista elämää. Me ehkä teemme räätälöityjä ulkomaanmatkoja, mutta se ei tarkoita sitä, ettemme voisi olla hyviä vanhempia. Syy esim. meidän massalomavieroksuntaamme on se, että joudumme töissämme näkemään niin paljon ihmisiä, että vapaa-aikana ei jaksa. Jos Kreetalta poistaisi muut ihmiset, menisin sinne oikein mielelläni...

Sivut

Kommentit (39)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

IT-alalla on aika karu meininki. Jos on perheellinen, pitää löytää oikea firma, jossa voi yhdistää lyhyet työpäivät ja hyvän palkan.

Eiköhän nyt kuitenkin yleisemmin ole, niin, että köyhä duunari on useammin " huono" vanhempi kuin rikas ja menestynyt (mitä näilä termeillä nyt ikinä tarkoitetaankaan)??



Joka tapauksessa mikään tuloluokka tai ammattiryhmä yhdistelmää ei tietenkään takaa yhtään mitään vanhemmuuden laadun suhteen - kaikkiin ryhmiin mahtuu niin hyviä kuin huonojakin. Sen vuoksi koko ap:n kysymys oli typerä. Mutta spekuloidaan nyt kuitenkin, kun hyvään vauhtiin on päästy...



Ensinnäkin sille URA-ihmisille tässä ketjussa sanoisin, että eiköhän sovita, niin uraksi käsitetään se minkä normaali ihminen siksi käsittää. Eli EI tarvitse olla ammattiryhmänsä ehdoton maailman valio ja tienata minimissään 100K vuodessa, kuten jostain kumman syystä väität. Sovitaanko, että ihan kohtuu hyvä koulutus, esim. päällikköasema tms. sekä kohtalaisen hyvät tulot riittävät?



En oikein ymmärrä miksi joillekin tässäkin ketjussa on vaikea käsittää, että voi oikeasti olla ihan hyvät tulot ja normaali työaika? Eivät nämä todellakaan ole toisiaan poissulkevia asioita, kuten moni kirjoittaja on tässäkin maininnut. Monet eri alojen asiantuntijat tekevät ihan normaali päivää hyvällä palkalla. Tämä on viime vuosien aikana yleistynyt entisestään. Hyvin monella työpaikalla perhe-elämään arvostetaan ja sen vaatimuksia ymmärretään., mikä on hienoa.



Nimim. Normaali työaika, ei ylitöitä, n. 4 työmatkaa vuodessa, jotka kestävät päivän (illan) tai max 2, palkka yli 5000¿/kk. Enkä ole ystäväpiirissäni mikään poikkeus kuten en täälläkään.

On varmasti perheitä, joissa raha on suurin arvo ja materialistiset päämäärät ohjaavat elämää. Mutta itselläni on noin 5000 euron kuukausitulot ja teen 4 päivän työviikkoa, pidän 7 viikon kesäloman ja 3 viikon talviloman. Välillä olen muina aikoina paljon töissä, mutta huolehdin tasapainottavasta vapaasta myös.



Lapseni saa joskus kalliitakin tavaroita, mutta myös hän joutuu tekemään askareita ja ottamaan vastuuta toiminnastaan. Hän esim. siivoaa omat tavaransa joka ilta.



Säästämme lapsilisän hänen nimissään olevalle tilille, mutta olemme mieheni kanssa päättäneet, ettemme kerro lapselle tästä tilistä. Sieltä voidaan tarvittaessa ottaa rahaa harrastuksiin, jos on tiukka tilanne muuten, emmekä voi maksaa niitä omilta tileiltämme. Mutta jos taloudellinen tilanne on hyvä, kerrytämme lapsilisätiliä niin kauan, kunnes lapsi lakkaa saamasta sitä. Pidämme huolta siitä, että lapsi ei ala vastuuttomasti käyttää rahaa, vaan sen eteen pitää myös tehdä jotakin.



Itse olen lapsen kanssa paljon iltaisin ja viikonloppuisin ja lomilla en vie lasta päiväkotiin, vaan vietän hänen kanssaan aikaa. Omalla lapsellani on mahdollisuus olla vanhempiensa kanssa enemmän kuin keskivertolapselle, jonka vanhemmat käyvät töissä 5pv/vk.



Eli sanoisin, että lapsellani on asiat hyvin siitä huolimatta, että vanhemmat ovat hyvin toimeentulevia. Mainittakoon vielä, että tuon minun kuukausipalkkani lisäksi miehen palkka on 3800 euroa kuukaudessa. Kaikki ei tietenkään tule suoraan käteen, vaan verottaja vie aina omansa.



olen akateeminen, vastuullisessa asemassa ja ihan keskiverto menestynyt opiskelukavereihini verraten (joissa on muutama teidänkin tuntema joukossa), mutta jos siitä huolimatta sanoo että on aikaa lapsille eikä tee ylitöitä (tässä pikkulapsivaiheessa, tehty on), niin AV:n oletusten mukaan -se ei VOI olla ura.

14

johtui varmaan kateudesta, koska ajattelin että heillä kaikki on niin helppoa kun ei tarvitse penniä venyttää ja on rahaa palkata vaikka lastenhoitaja kotiin jos on väsynyt.



no onneksi en enää ajattele näin mustavalkoisesti. av on muutenkin huono paikka maailmankuvan avartamiseen kun tuntuu että tänne on kasautuneet kaikki onnettomat ihmiset pahaa oloaan purkamaan.



ap, kirjoituksesi oli fiksu. minulle tekee hyvää huomata että ihminen voi olla sekä rikas että järkevä.



t köyhä & semi-hyvä äiti

Eri asia on sitten se, kuka uskoo.



Minä muuten tienaan 5600¿/kk, enkä joudu juuri koskaan käymään työpaikallani. Hoidan kaikki 7 lastamme kotona ja elämämme on aina ihanaa! :) Ihan totta, usko pois!



Kerroppa vielä millä alalla olet ja mitä tarkalleen ottaen teet työksesi? Ja jos olet esimiesasemassa niin miten on mahdollista että firma pysähtyy sinun henkilökohtaisten menojesi (lasten sairastuminen/haku hoidosta/tiukat työajat...) mukaan??? Vai oletko tarpeeton työpaikallasi ja käyt siellä lähinnä vain edustamassa? En kerta kaikkiaan tajua tätä yhtälöä...



Itse olen kotiäiti, mutta mieheni on melko menestyvä ja kokemuksesta voin sanoa että työaika todellakin korreloi palkan kanssa!

Enpä paljon parempaa esimerkkiä keksisi itsekään siitä, miten lapset ja perhe todellakin joutuvat joustamaan työn takia! (+ lisäksi opiskelu alalle on vaatinut huimasti aikaa ja rahaa ja eläkkeelle jäädään aikaisin, vuorotyön ja jatkuvan matkustelun loppuun kaluamana.) Palkka kuulostaa kyllä kivalta, mutta se on kyllä takuulla suhteessa työhön.



Ja se että ylipitkistä päivistä pyritään eroon on yleensä vain sanahelinää, käytännössä asiat ovat eri tavalla.





Finette:

Lainaus:


istä, koska työntekijät palavat loppuun. Trendi on nykyisin, että ylipitkistä päivistä esim. it-alalla yritetään päästä eroon, jotta ihmiset jaksaisivat kauemmin työssään.



Ja sitten kukaan ei voi saada- osuuteen? Onhan se vähän niinkin, muttei aina. Haluaisin tavata esim. osa-aikatyötä tekevän lentokapteenin, joka tuo töitään kotiin! =) Juu, kyllä lentokapteenin vuosipalkka on 100K¿:n tietämillä ja kun vähentää reilusti lentämistä, niin palkka on esim. 70%:lla 70K¿. Ei hirveän huono.

Vierailija:

Lainaus:


Eri asia on sitten se, kuka uskoo.



Minä muuten tienaan 5600¿/kk, enkä joudu juuri koskaan käymään työpaikallani. Hoidan kaikki 7 lastamme kotona ja elämämme on aina ihanaa! :) Ihan totta, usko pois!



Kerroppa vielä millä alalla olet ja mitä tarkalleen ottaen teet työksesi? Ja jos olet esimiesasemassa niin miten on mahdollista että firma pysähtyy sinun henkilökohtaisten menojesi (lasten sairastuminen/haku hoidosta/tiukat työajat...) mukaan??? Vai oletko tarpeeton työpaikallasi ja käyt siellä lähinnä vain edustamassa? En kerta kaikkiaan tajua tätä yhtälöä...



Itse olen kotiäiti, mutta mieheni on melko menestyvä ja kokemuksesta voin sanoa että työaika todellakin korreloi palkan kanssa!




Minulla on ihan sama kokemus kuin 7:lla. Bruttopalkka yli 4.500 eur enkä tee ylitöitä kuin poikkeustapauksissa (kokonaistyöaikani päivässä n. 8 tuntia). Minä olen esimiesasemassa, mutta jos olen pois, niin sitä varten on varamies. Ei työpaikka yhden henkilön poissaoloon kaadu. Olen asiantuntijatyöpaikassa eli kyllä he ilman minua pärjäävät oikein hyvin.

Vierailija:

Lainaus:




Koska tosiasia on se, että sellaista " uraa" ei olekkaan, jossa tehtäisiin 7-15 päivää tuhansien eurojen kuukausipalkalla, ilman ylitöitä ja henkilökohtaisia uhrauksia.



Miksi kukaan valitsisi elämän kaupan kassana, jos pienemmällä työmäärällä voisi toisessa paikassa saada kymmenkertaisen palkan? Miten paljon olet joutunut tekemään, joustamaan ja kestämään päästäksesi johtavaan asemaan? Kuinka pitkää päivää teet? Voitko jättää työt työpaikalle lähtiessäsi kotiin? Pystyitkö pitämään täydet äitiyslomat ja hoitovapaat? Miten toimitte lasten sairastuessa? jne. jne.



Voin lyödä vaikka pääni pantiksi, että uraputkessa olevat vanhemmat (ja heidän lapsensa) ovat todellakin joutuneet joustamaan jostain, kaikkea kun ei yksinkertaisesti voi saada. Se joka muuta väittää valehtelee joko minulle tai itselleen. Ja aina pitää myös muistaa, että jokainen katsoo maailmaa omalta kantiltaan. 6 tuntista päivää tekevä siivooja voi potea huonoa omaatuntoa siitä kun lapset ovat tarhassa, samalla kun säännöllisesti 12 tuntista päivää tekevä lakimies on tyytyväinen kun ei koskaan joudu ylitöihin.



En kuulu näihin ihmisiin jotka ajattelevat ura-äitien olevan automaattisesti huonoja äitejä, mutta tähän kirjoitukseen oli kyllä pakko vastata, sillä on pötyä että joku voisi saada todellakin KAIKEN. (vrt. joko olet kotona pienten lasten kanssa tai sitten et, joko imetät tai sitten et, joko teet lyhennettyä työviikkoa tai sitten et.) Maailmassa on paljon värejä, mutta myös mustavalkoisia asioita joista voi valita vain toisen. Kukaan ei voi saada kaikkea.




Missä menin metsään, kun tein ' uran' ennen lapsen saamista ja nyt nautin sen hedelmistä: teen töitä vain klo 7-15 ja palkka on reippaasti yli 4000 eeroo. Ylitöitä teen äärimmäisen harvoin ja silloinkin lapsi on kotona/harrastuksissaan isänsä kanssa.



Äitiys- ja hoitovapaalla olin 2,5 vuotta, sen jälkeen isä piti hoitovapaata kunnes lapsi täytti 3 v. Lapsen sairastuessa riippuu ihan viikonpäivästä kumpi vanhemmista jää kotiin lapsen kanssa. Koskaan lapsi ei ole ollut puolikuntoisena hoidossa eikä koskaan ole ollut vierasta hoitajaa. Kotona/työssä toimitaan siis lapsen parasta ajatellen.



Ja kaiken kukkuraksi ajattelin tehdä lyhennettyä työaikaa 1-2 vuotta sitten, kun lapsi menee kouluun.



Näin paha ura-äiti olen - kivitettäköön ja ruoskittakoon ?

istä, koska työntekijät palavat loppuun. Trendi on nykyisin, että ylipitkistä päivistä esim. it-alalla yritetään päästä eroon, jotta ihmiset jaksaisivat kauemmin työssään.



Ja sitten kukaan ei voi saada- osuuteen? Onhan se vähän niinkin, muttei aina. Haluaisin tavata esim. osa-aikatyötä tekevän lentokapteenin, joka tuo töitään kotiin! =) Juu, kyllä lentokapteenin vuosipalkka on 100K¿:n tietämillä ja kun vähentää reilusti lentämistä, niin palkka on esim. 70%:lla 70K¿. Ei hirveän huono.





Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat