Vierailija


Kuinka monta, minkä ikäisiä? Oletko onnellinen heistä? Olitko onnellinen kun sait tietää raskaudesta?



Kuinka monta lasta yhteensä? Vanhempien iät? Lasten iät?

Lapsiluku täynnä?





Itsellä on kolme lasta. Esikoinen ja kaksoset. Suunnitelmissä oli kaksi lasta, eli kaksoset eivät olleet siis mikään ilouutinen...Nyt alkaa pikkuhiljaa tottumaan ajatukseen, mutta iloita en osaa vieläkään täysiillä tästä tilanteesta.

Lapset ovat 3v. ja kaksoset puoli vuotiaita. Vanhemmat 26 ja 28 vuotiaita.



Lapsiluku on nyt todellakin täynnä!

Sivut

Kommentit (22)

juuri isoäidin kanssa juhannuksena puhuttiin näistä vahinkolapsista. Hän kertoi, ettei nuoruusaikanansa koskaan suunniteltu lapsia, vaan niitä tuli sitten kun oli tullakseen. Eli kaikki olivat ikään kuin vahinkoja. Toisaalta avioliiton ulkopuoliset lapset, ne olivatkin sitten tapauksia.



Nää vahinkolapsijutut on jotenkin ällöjä. Meille tulee toinen lapsi vain vähän reilun vuoden ikäerolla ja melkein kaikki on kysynyt että oliko vahinko. No ei suunniteltu että juuri sillä kertaa hedelmöitys tapahtuu, mutta en mä tätä vahingoksi kuitenkaan kutsu.

Yksi ihana sellainen. Hän on 2-vuotias. Olen suunnattoman onnellinen hänestä. Maailman ihanin poika.



Enempää lapsia meillä ei ole. En tiedä tuleeko lisää. Olen 24 ja mieheni 28.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen onnellinen jokaisesta ihanasta kultamussukastani! Aina tuosta oikuttelevasta murkusta suloiseen taaperoon asti :-) Vanhemmilla tässä vaiheessa ikää jo 35 ja risat. Olihan tuo " iltatähti" aika ylläri, kun ei raskauden pitänyt olla enää mahdollista (aikaisemmat lapset saatu IVF-hoidoilla), vaan niinpä se Luontoäiti järjesti yllärin meille :-) Nyt kun ajattelee, niin näinhän sen piti mennä, meidän perhe on juuri nyt meidän perhe.

Sain tietää raskaudesta varsin myöhään, viikolla 18+. En todellakaan ollut onnellinen. Paljon paskamaisempaan tilanteeseen en olisi voinut lasta kuvitellakaan. Pelkäsin myös mitä olen lapselle aiheuttanut alkoholinkäytölläni ja tupakoinnillani.

Varasin ajan aborttiin, mutta en mennytkään. Lapsen biol. isä painostikin siihen ja halusi sanoutua irti kaikesta mahdollisesta lapseen ja minuun liittyvästä (eikä meillä ollutkaan kuin kesäkissa-suhde).

Ensimmäiset kuukaudet olivat vaikeita. Olin yksin " elämäni pilanneen kakaran" kanssa. Harkitsin adoptiota, mutta kun puhuin asiasta ääneen äidilleni, hän tuomitsi sen (ja minut kun sellaista ajattelin) niin rajusti etten uskaltanut ajatella sitä enää vaihtoehtona.

Puoli vuotta lapsen syntymän jälkeen alkoi jo helpottaa. Se pikkuotushan oli ihan mukava :) Sain takaisin itsevarmuuteni; pärjään hienosti ja olen hyvä äiti, vaikka olenkin yksin. En kaivannut ketään ja varsinkin lapsen biol. isä pysyköön kaukana meistä! Ja tietenkin juuri silloin, kun sinkku ajattelee ettei kaipaa ketään, niin elämään astui mies ;)



Loppu hyvin, kaikki hyvin. Lapsiluku on täynnä. Poika on nyt 3v. Itse olen nyt 26v.

Olen 22 vee ja lapsi 2 vee. Isän jätin raskausaikana. No, olin ihan paskana jo ennen kuin tulin raskaaksi, mutta lapsen pitäminen oli ainoa varteenotettava vaihtoehto. Lapsi tsemppasi minut nousemaan siitä suosta ja siksi hän onkin minulle niin tärkeä. Välillä on tosi rankkaa olla yksin lapsen kanssa, mutta totta kai häntä rakastan.

En ollut yhtään onnellinen, kun sain tietää raskaudesta. Toivoin keskenmenoa ja aborttia harkitsin vakavasti. Mutta ei tullut keskenmenoa ja aborttiin en kyennyt. En nauttinut raskausajasta yhtään, vaikka se fyysisesti sujui erittäin hyvin. Pelkäsin vauvan vammaisuutta, kun olin syönyt lääkkeitä, joita ei raskausaikana saa käyttää, olin käynyt alavatsan alueen röntgenissä tietämättä raskaudesta, ja ikää oli päälle 40 enkä päässyt edes lapsivesipunktioon. Kaiken huippu oli, että jouduin vielä sektioon vauvan perätilan takia.



No, sain terveen vauvan, viidennen lapsemme, josta olen ollut äärettömän onnellinen vauvan syntymästä asti. Hän täyttää pian 5 vuotta, mutta nyt on lapsiluku todellakin täysi. En usko, että enää vahinkoja edes pystyy tulemaan, kun ikää alkaa olla jo sen verran.

Esikoinen oli silloin 5kk joten en ollut todellakaan valmis taas olemaan raskaana ja hankkimaan lasta kun ensimmäisenkin kanssa oli yhtä tervanjuontia. Meillä on nyt 3 lasta. He ovat 7v6kk, 6v 6kk ja 11kk vanhoja. Tällä hetkellä on lapsiluku täynnä, mutta ehkä tulevaisuudessa...



Minä olen 29v ja mies 34v





Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat