Vierailija

KErtokaa kokemuksenne, joilla lapset samalla ikäerolla! :)

Kommentit (12)

Leikit käy vielä yksiin kunhan toinen kasvaa (ei siis vielä liian suuri ikäero), mutta ensimmäinen on jo aika omatoiminen ja oli aikaa huomioida isompaakin pitkään itsekseen ennen toista tulokasta. Ei mustasukkaisuutta ilmassa. Isompi ymmärtää jo puhetta ja mahdollista odottamista jo paremmin.

heti laittaa tuttia suuhun jos toinen vähänkään itkasee. Pelleilee vauvalle ja saa tämän hymyilemään. Tulee heti sanomaan jos pikkuinen itkee enkä kuule.



Kaverilla sitten onkin tosi mustasukkainen vanhempi lapsi. Ei voi jättää sekunniksikaan kahdestaan. Jos selän kääntää, käy sillä sekunnilla lyömässä pienempää ja tekee sen ihan tietoisesti. Saa hirveät raivarit jos joku vieras erehtyy ääneen ihailemaan vauvaa. Heillä elämä yhtä helvettiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

poikia molemmat. Ihan hyvin mennyt, esikoisella tuli vähän taantumaa vessajutuissa vauvan tulon jälkeen (ollut kuiva parivuotiaasta), mutta ei sen kummempaa. Välillä on mustasukkainen ajasta jne, utta ei ikinä väkivaltainen.



Nykyisin "vauva" on reilun vuoden ja sotkee aika tehokkaasti leikkejä, ja silloin joskus isompi työntää pienempää pois niin, että pieni kaatuu tms. Toisaalta pienempi osaa töniä ja nipistellä isoveljeäkin, eli ei se aina ole isomman aloittama se kina. toisaalta pojilla on ihan omat jutut, isompi pelleilee janaurattaa ja toinen kikattaa kippurassa. Ja isoveli on ylpeä veikastaan, viimeksi tarhassa (olin hakemassa pienemmän kanssa) sanoi kuulisti kavereilleen, että "tuo on minun vauva" :)



Aika näyttää miten leikit lähtevät sujumaan. Varmaan ihan ok, kunhan pienempi vähän kasvaa.

Vanhempi on tyttö. Hänellä ei ole aggressiivisuutta vauvaa kohtaan, mutta on välillä vähän mustasukkainen ja hakee huomiota esim. itkemisellä ihan pikkuasioista. Välillä pitää myös syöttää, kun hän on niin vauva. Joskus taas hän korostaa, että on iso tyttö eikä mikään vauva - mielialat vaihtelee.



Hyvää on se, että esikoinen osaa jo itse käydä vessassa, pukea jonkin verran, syödä jne. Rasittavaa on se, että esikoiseen pitää kuitenkin kiinnittää huomiota ja keksiä hänelle touhuja, ja rytmit vauvan kanssa ei mene yksiin, eli esim. omista päiväunista on turha haaveilla vaikka olisi kuinka valvonut yöllä.

Esikoinen poika ja toinen lapsi tyttö. Poika ei ollut mustis kun vauva syntyi, oli innoissaan auttamassa vauvan hoidossa ja silitteli ja pusutteli vauvaa paljon.

Tyttökin on jo neljä ja ovat edelleen toistensa parhaat kaverit, toki myös riitelevät paljon, mutta kuitenkin ovat kuin paita ja peppu.

Tosi hyvä ikäero, vaikka alkuun ajattelin itse että liian pitkäksi venähti, mutta olin väärässä.

meilla on lapset just talla ikaerolla ja kaikki on ollut helpompaa kuin ikina uskalsin toivoa.



Isosisko on nyt 4.5 ja pikkusisko 1.5v. Esikoinen on tosin aika helppo ja sopeutuvainen lapsi ja taa nuorimmainenkin on sellaonen "perus"vauva-taapero.



Tosiaan mirlrdtani ikaero oli tosi hyva, isompi on kuitenkin jo aika iso _ei vaippoja, osaa leikkia yksin, pystyy ododttamaan hetken, hoitaa innoissaan vauvaa;

Tietenkin oli vahan asiaan kuuluvaa mustasukkaisuutta. Aliksi esikoinen oli mustasukkainen ja nyt tama nuorempi puolustaa reviiriaan aika reippain keinoin ;).



mutta tosiaan; kivaa on ollut ja on yha

Mulla ja veljelläni on toi ikäero. Samoin kaverilla siskoonsa. Me ollaan veljeni kanssa aina oltu napit vastakkain, samoin kaveri siskonsa kanssa. 6 vuotta nuoremman veljeni kanssa taas tulen toimeen todella hyvin, samoin tää veli jonka kanssa en tule toimeen.

Mä en oikeesti pidä mun toisesta veljestä, eikä kaverini siskostaan. En tiedä onko ikäero just se juttu, mutta ollaan sitä mietitty että vois ehkä olla?

Aika lahellä sitä mitä kysyit .

Isompi kasvoi yhdessä yössä omissa silmissä . Vähän mustista oli , lähinnä haki huomiota hölmöilyllä - yksi seinä tuli piirrettyä ...

Muuten ok , ei ollut väkivaltainen tms . Isompi oli poika ja tyttö nuorempi .

Nää on ihan lapsikohtaisia , koska tuttavaperheessä sama ikäero ja samat sukupuolet lapsilla ja oli ihan hirveetä vauvan kiusaamista jne ...

siis oikeesti..onko teillä kaikilla noin helppoa.meillä ikäeroa on 3,5v. ja molemmat tyttöjä. Isompi saa raivareita ja on kovakourainen siskoaan kohtaan. mun mielestä näihin asioihin vaikuttaa enemmän lapsen tempperamentti. meillä vanhempi lapsi on hyvin tempperamenttinen ja aina ollut "vähän vaikea".

ja tosi hyvin on mennyt. Esikoinen tosiaan kasvoi hetkessä "isoksi pojaksi" ja alkoi hyvin omatoimiseksi. Vauva nauraa varmaan eniten isoveljelle. Mustasukkaisuutta ei ole ollut, mutta pyrimmekin huomioimaan (luetaan, sylitellään, leikitään, peltaan jalkapalloa ulkona jne.) esikoista paljon. Koskaan ei ole pahoja tehnyt, kun esim. imetän vauvaa. Osallistuu myös mielellään vauvan hoitoon.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat