Vierailija

Koko päivän olen ollut pihahommissa ja samalla joutunut kuuntelemaan, kun naapurin äiti huutaa kitarisat paukkuen lapsilleen. Myönnän, joskus tulee huudettua itsekin, mutta ei koko päivää ja joka päivä. Myönnän senkin, että vanhin poika 6v heillä aika huonotapainen ja kovapäinen, mutta tuskin tuolla huudolla mitään saa pidemmän päälle aikaan. Ja ikinä en ole äidin kuullut kehuvan tuota poikaa, sen sijaan 2 nuorempaa taitavat saada inhimillisempää kohtelua.



Täytyy vaan ihmetellä, että miksi pitää noita lapsia sitten hankkia niin monta,kun yksikin jo vie hermot....surullista kuunneltavaa/katseltavaa.





Sivut

Kommentit (73)

siis en huutamistani perustele..ja tiedän ettei se ole perusteltua, mutta niin vain teen. Toki yritän ja yritän ja yritän. Mutta kun vain olen sellaien joka meuhkaa aika helposti, mutta myös hijenee helpolla. En ole mököttävää, hiljaa keskustelevaa äiti tyyppiä. Toki keskustelen, mutta myös ääneni kantautunee kauas kun suutun.....Totta yritän parantaa tapani. Mutta tosin myös se, että ei ikinä puutu lapsen tekoihin ei mielestäni ole parempi tai perustelumpi ratkaisu. Jokainen taplaa tyylillään....En ole ylpeä tästä, mutta minkäs teet. Eikä se vähennä rakkauttani vaikka meuhkaan. Ei tod. En vain ole täydellinen. Enkä kai tule olemaankaan. Ja lapsia tein lisää koska rakastan niistä jokaista ja aina. Enkä ole Pirkanmaalta....

Meille tuli kolme lasta kerralla, että ei se aina ole valintakysymys TEKEEKÖ yhden vai enemmän. Huoh, tänään en vain jaksa näitä juttuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:


Vierailija:

Lainaus:


Jos saisin jälkikäteen valita uudestaan, en olisi tehnyt vieläkään toistakaan. Mutta on turha tulla sanomaan, että minun olisi pitänyt tämä etukäteen tietää, kuten jotkut ketjuun kirjoittaneet väittävät.



40




Opettele sisälukutaitoa.




Vai mitäköhän he tarkoittavat, kun puhuvat kuinka tulee etukäteen miettiä eri skenaarioita ja miten jaksaa toisen/kolmannen jne. lapsen kanssa tai miettiä miten jaksaa, jos lapsi onkin sairas. Kun on etukäteen miettinyt, ei tule yllätyksiä? Juuri tätä ajattelutapaa kritisoin.



40

Jos äiti huutaa, mutta huolehtii lasten perustarpeista, antaa samalla kiihkeydellä sitä rakkautta, rajoja niin tekeekö se hänestä huonon äidin automaattisesti? Jaksamattoman? Tekeekö se lapsista onnettomampia, vaikka muuten kaikki olisi hyvin? Tiedätkö, että myös osa miehistä pitää naisista, joilla on luonnetta? Eihän huutaminen tee äidistä jaksamatonta ja huonoa. Onko sulla itselläsi vain yksi lapsi ja senkin kans ollut vaikeaa?

Itselläni oli rankinta ensimmäisen vauvavuosi, mutta nyt on tietysti työmäärä lisääntynyt kun on kolme. Tietyissä asioissa helpottaa ja tietyissä sitten käy raskaammaksi. Ärsyttäviä täällä nämä " mitäs teit useamman" kommentoijat, kun etukäteen ei voi omia voimavarojaan tietää.

vaihtoehdot, mitä voi sattua, ennen lapsien tekoa, niin saatais vihdoin onnellinen lapseton maailma, eihän kukaan uskaltaisi enää tehdä sitä ensimmäistäkään

Vierailija:

Lainaus:


Jokaisen aikuisen tulee miettiä omien valintojen vaikutuksia elämäänsä. Miten uusi lapsi vaikuttaa perheeseen, taloudelliseen tilanteeseen, jaksamiseen, jne. Mitä ihmeen outoa siinä on? On jotenkin naiivia vain ajatella, että " kolme menee siinä missä kaksikin" . Ei välttämättä mene.




Mutta se ei tarkoita, että kaiken pystyy ennakoimaan. Mietimme mekin ja nyt olen muuttunut huutavaksi hirviöäidiksi.



40

ja huudan ja tänäänkin olen huutanut...joten ehkä siis olen minä kyseeessä..



Joten voin kertoa, että huudan koska tuohon meidän jästipäähän ei tehoa mikään muu, jos sekään. Ja olen väsynyt mutta onnellinen äiti. ja mun tapaan kuuluu huutaa. Käyttäydyn välistä kuin lapsi itsekkin myönnän. Olen siis välistä tosi huono kasvattaja- mutta varmaan ihan välistä hyväkin...mulla vain on KOVA ääni- kuin myös tyttärelläni joka huutaa kuin tapettava välillä...



Mutta lohduttaudun myös sillä, että silti vaikka huudan, rakastan ja arvostan lapsiani. Joten en hätkähdä näistä kommenteista.....



Ja miksi tehtiin lisää---no siksi että ei se tosiaan ole sitä että ei jaksais ja rakastaisi jos huutaa ja meuhkaa..............on niitä paljon kaltoin kohdeltujakin joille ei edes huudeta..................



Äiti on masentunut ja väsynyt esikoisen hoidosta. Esikoinen on ns. vaativa vauva. Koliikkia, ei nuku, on huonotuulinen. Äiti ei jaksa hoitaa vauvaa, ei itseään, ei kotiaan.



siitä selvittiin ja uskallettiin yrittää toista.... mutta mutta sama vaiva uudella vauvalla, sopevasti hyvinkin uhmikas isonen jne jne

Vierailija:

Lainaus:


a joillekin niitä tulee hankkimattakin. Maailmassa on pahempiakin asioita, kuin huutaminen, kun ei kuitenkaan käytetä väkivaltaa. Sitäpaitsi mistä tiedät, ettei äiti ole aikanaan huutanut samalla tavoin jo ensimmäisellekin?Jotkut jaksavat toisessa ikävaiheessa paremmin, kuin toiset, toiset eivät jaksa vauva-aikaa, mutta siitä piristyvät sen ohitse mentyä. Täytyisikö sillä syyllä jättää hankkimatta lisää lapsia? Et itse perustele mielipiteitäsi, jankkaat vaan etkö tajua. EN TAJUA! Olet yksinkertainen.




sitä syntymätöntä lasta kohtaan.



Vierailija:

Lainaus:


Tai olet ainokainen.



Perheet joissa useampi lapsi ja ikäerot pieniä on aina olleet rankkoja.




Ja olin ns. vaativa vauva ja lapsi. Arvostan vanhempiani, että he eivät tehneet lisää lapsia oman jaksamisensa kustannuksella.



11



Vierailija:

Lainaus:


että nämä ihmiset eivät olisi miettineet. Entäpä jos miettii mietti miettii päänsä puhki ja tekee suunnitelmat niin, että selviytyy ja sairastuu vaikkapa siihen synnytyksen jälkeiseen masennukseen, eikä sen vuoksi jaksakaan vaikka sitä kolmasta? Pitäisikö lapset sitä varten antaa pois?




ja laadittiin suunnitelma B, miten siitä selvittäisiin. Jos tuntuu ettei sellaista löydy, sitten jättää sen viidennen hankkimatta. Nelilapsinen perhe ei ole vielä lapseton.

Täällä Suomessa olemme tottuneet hymistelemään aina ja kaikkea, tunteiden liiallinen osoittaminen koetaan aina jotenkin negatiivisena. Tätä en tule koskaan ymmärtämään. Se ei tee vielä kenenkään perhetilanteesta huonoa.

Vierailija:

Lainaus:


Minusta on jotenkin naiivia väittää, ettei muka pystyisi. Jos ensimmäinen lapsi on vaikeasti sairas lapsi, joka vie vanhempien kaiken ajan, niin ei liene kovinkaan realistista suunnitella enää 5-lapsista suurperhettä.




vastaan varmasti hyvin monenlaista, kunhan kasvat. Elämää ei todellakaan voi suunnitella etukäteen, vaikka miten päättäisi jaksaa ja elää. Perhetilanteet elävät, ei ole absoluuttisen hyviä ja huonoja perheitä ja voivat muuttua todella yhtäkkisesti erittäin paljon. Nämäkin perheet ovat varmasti miettineet jaksamistaan kolmen kanssa/neljän kanssa. Entäs lestadiolaiset tai muut, jotka eivät voi käyttää ehkäisyä?

Vierailija:

Lainaus:


Meille tuli kolme lasta kerralla, että ei se aina ole valintakysymys TEKEEKÖ yhden vai enemmän. Huoh, tänään en vain jaksa näitä juttuja.




Vierailija:

Lainaus:


Otetaas pari esimerkkiä:



1. Onnellinen perhe, kaksi lasta, toimiva parisuhde, oma koti kivalla paikalla, isovanhemmat välillä lapsenvahteina. Kolmas lapsi on toivottu ja sellainen syntyykin. Mies vammautuu. Tulee kodin muutostöitä, uuden opettelua, sairauden hyväksymistä. Ensimmäinen lapsista haluaa harrastaa uintia tosissaan ja on näreissään kun vanhemmista ei ole harrastukseen viejiksi. Äidillä on kädet täynnä töitä kotona kun mies ei pysty edes takapuoltaan itse pyyhkimään saatika lasten perään katsomaan. Yksi isovanhemmista kuolee yllättäen ja leskeksi jäänyt kaataa suruaan äidille.



Voimavarat ovat vähän erilaiset kuin ennen kolmannen lapsen syntymää. Tuleepa äidille mieleen, että pitikö tehdä ensimmäistäkään...





2. Perheessä on yksi lapsi. Vaativa tapaus, on astmaa ja vaikeita allergioita. On rankkaa kun lapsi kärsii ja lapsella on kurja olla, mutta lisää lapsia halutaan sillä voimia kyllä on vaikka raskasta välillä onkin. Äiti tulee toivotusti raskaaksi ja saa kaksoset. Toisella on astma, toinen on perusterve. Kaksosten uhmaikä on koettelevaa aikaa ja samalla esikoisen allergiat jatkuvat edelleen vaativina.



Olisiko pitänyt osata ennakoida, että syntyykin kaksoset? Periaatteessahan olisi voinut myös syntyä neljäkin lasta luomusti kerralla. Olisi ehkä pitänyt jättää se ensimmäinenkin tekemättä sillä neljää lasta perhe ei ikinä ollut ajatellutkaan haluavansa.




Tässä ketjussa on ihmetelty sellaisia tilanteita, joissa lapsia tehdään vain lisää jo ennestään vaikeaan tilanteeseen.



Esimerkki: Äiti on masentunut ja väsynyt esikoisen hoidosta. Esikoinen on ns. vaativa vauva. Koliikkia, ei nuku, on huonotuulinen. Äiti ei jaksa hoitaa vauvaa, ei itseään, ei kotiaan. Käyttää masennuslääkkeitä, parisuhde kärsii ja nitisee liitoksissaan. SILTIKIN TEHDÄÄN SE TOINEN LAPSI, VAIKKA PITÄISI HOITAA TÄMÄ VALLITSEVA TILANNE ENSIN KUNTOON!



Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat