Seuraa 

Olemme uusperhe: miehen kolme lasta 13, 11, 10-vuotiaat ja meidän kaksi yhteistä lasta reilu 2 vuotta ja toinen on 10kk. Yhdessä on oltu n. 6 vuotta ja kihloissa 5 vuotta (tosin emme enää pidä sormuksia). Miehen vaimo on kuollut 7 vuotta sitten, joten ei ole ns. kolamtat osapuolta, mutta kuitenkin hän " kummittelee" elämässämme (ts. minun). Ei meillä koskaan mitenkään ruusuisesti ole mnnyt, mutta kun nyt on kaksi pientä lasta, niin olemme olleet tosi väsyneitä ja riidelleet usein tai kinastelleet. Nyt olemme tulleet siihen pisteeseen, että mies haluaa, että muutan pois. Hän sanoo,e ttä on täynnä ja kohta pää hajoaa. Entäs minun pääni?? Mies on ollut välillä tosi ilkeä, varsinkin väsyneenä ja mitä minä teen kodissa (miehen talo), niin mikään ei ikinä riitä. Minäkin olen jo aikoja sitten sanut tarpeekseni, mutta olen vaan yrittänyt. Toisen lapsen syntymän jälkeen minulla oli masennusta väsymyksen takia.



Mies siis ehdotti, että hankittaisiin minullekin asunto ja olisin siellä osan viikkoa ja osan viikkoa miehellä. Ja pienet olisivat esim. joka toinen viikonloppu miehellä, että minä saisin omaa aikaa. Mutta en voi millään hyväksyä tuota. Mikä perhe sitten enää olisimme? Ja 2-vuotiaamme jo tajuaa paljon asioita, en halua,e ttä hän kärsii. Siis molemmilla olisi sitten oam lepopaikka. Ja mies sanoi,e ttä voisin palata sitten takaisin, kun voiamt olisivat palautuneet. Järkeä??? Vaikka kuinka yrittäisin hyvinä puolia tuosta ajatella, niin aivoni huutaa: EI!!!

Kannattaako tuohon suostua? Minua ahdistaa koko ajatus. Mies ei suotu enää puhumaan, siis keskustelemaan kanssani järkevästi, vaan on katsomassa minulle jo asuntoa.

Mitä kannattaisi tehdä??

Kommentit (13)

Tällä hetkellä tilanne on rauhallisempi. Minä itse ehdotin " välirauhaa" ja sanoin etten jaksa enää. No , sitä enne olin kyllä revennyt pahasti itkemään ja sanoin miehlle että menen sitten turvakotiin. Niin sitten " heräsi" ja sanoi, että mitä minä voisin tehdä sille asialle,e ttä jaksaisin paremmin. No, en tietenkään jaksanut tuolloin mitä ehdotuksia antaa. Mutta ei vielä luopunut tuosta asuntojutusta, luulen. Katsotaan nyt mitä tulman pitää. Mutta en kyllä enää tulevaisuudessa jaksa enää olla tuollaisen paineen alla.

Hommaa itsellesi aika lakineuvojalle ja terapeutille. Se helpottaa kummasti kun tiedät mika sun tilanne on lain silmissä. Ei tarvitse miettiä miten selviät tai mitä tapauhtuu. Jos jatkatte yhdessä niin se on kuitenkin hyvä et tiedät miten asiat menisi jos...Tosta terapiasta on se apu et se helpottaa sun omaa oloa ja saat lisää itsevarmuutta. Ulkopuolinen voi auttaa tosi paljon, parempi kuin kaverit. Olosi kohentuu varmasti. Kun toimit niin mies varmasti hätääntyy kun huomaa ettet olekkaan niin riippuvainen hänestä. Soita ihmeessä ja tiedustele niistä lapsilisistä. Olen varma et maksavat erikseenkin ja ne kyllä kuuluvat sinulle kun ette ole edes naimisissa. Pidä vaan puolesi ja järjestä asiat. Nyt tuntuu pahalta mutta kyllä kaikki selkiää pikkuhiljaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

et miten maksat tämän uuden asunnon kun oletettavasti olet vielä kotona lasten kanssa. Maksaisiko mies ja vuokraisi omiin nimiinsä? Saisitko lapsista kuitenkin vielä normaalit elatusmaksut yms? En usko et mies on käytännön asioita loppuun asti miettinyt. Ettehän te lasten kanssa elä jos et ole töissä eikä mies osallistu? Suoraan sanottuna minä varmaan vain kieltäytyisin lähtemästä kotoani mihinkään. En ymmärrä kuinka mies voisi sinut pakottaa muuttamaan yhteisten lasten kanssa vaikka hänen talo onkin....en oikein jaksa usko et olisi niin helppoa.

Eli joikaisen lapsen lapsilisää varten voit ilmoittaa sinne erikseen tilinumeron. Jos kaikki menee samalle tillille satte yhteensä viidestä lapsesta sisarkorotukset, jos taas 3 menee miehesi tilille ja kaksi sinunt tilille käsitellään ne niin että kolmesta lapsesta sisarkorotukset toiselle ja kahdesta toiselle. Eli silloin yhteissumma vähän putoaa.

mutta kiinnitin huomiota siihen kun sanoit että 2 vuotias ymmärtää jo paljon ja kärsii. Silloin hän varmasti kärsii myös siitä että riitelette miehenne kanssa? En tiedä onko järkevä ehdotus, mutta auttaisiko lyhytkin kahden keskinen loma miehenne kanssa yhdessä?

Magia: Minulla on säästöjä pankissa ja olen varmuuden vuoksi säästänyt, joten rahat riittäisi joksikin aikaa. Ei mies varmaan maksaisi elatusmaksua jos se ei olisi ero? Vaan saisin vaan lapsilisät. En muuten saa noista pienistä iteselleni edes lapsilisiä, kun kaikki lapset asuu ( siis miehenkin) saman katon alla, koska mies on leski. Silloin kun pienin oli ihan vauva, niin annoin hänelle ne, koska hän ol i4kk auttamassa kotona ja ei ollut kunnon tuloja. Mutta nyt kyllä haluaisin lapsilisäni itselleni. Maksaako Kela kahdelle eri hlölle lapsilisiä jos asuu samassa taloudessa?

Nyt tilanne on vähän helpottunut, mutta mies ei vieläkään antanut periksi tuolle muuttamis jutulle. Tämä on rankkaa henkisesti. :( Ei yhtään tänään välittänyt vaikka repesin itkemään aamulla, kun olen niin ahdistunut tästä tilanteesta.



Marela: Ei ole mahdollsita viettää kahden keskistä lomaa. Olimme yhden yön pääsiäisen aikoihin kahdestaan kylpylässä, mutta se oli liian vähän. Mies aikoo luultavasti lähteä isompien lasten kanssa elokuussa Riikaan, ja minä jäisin TAAS kotiin... Tympii. :-/

Soita lakineuvojalle ja kysy on sinun pakko muuttaa miehen talosta ulos jos hän niin pyytää? Koska minusta tuntuu että vaikka talo on miehen ja ette ole naimisissä niin sinun ei tarvitse sitä tehdä koska se on lastenne koti. Helpottaa oloasi kun tiedät missä olet vahvoilla tai heikoilla. En ymmärrä miksi sinun tarvii osallistua remppa ym. talon kuluihin jos et kerran omista mitään eikä sinulla ole oikeuksià? Tämä vaikuttaa myös eroon. Tottakai jos muutat pois niin tilanteeseen tulee tapaamisoikeus joka tarkoittaa et kaikki lapset ovat isällään joka toinen viikonloppu + päivän viikolla. Silloin sinulla on vapaata ja saat levätä. On tietenkin mahdollista et isä tätä ei halua mutta sinulla on oikeus sovittuihin tapaamisiin ja jos se ei sovi niin sit ei isä tapaa lapsiaan. Älä vaan ala seilaan kahden asunnon välissä, mieti mikä lisätyö se olisi sinulle? Eikö mies mieti edes edellisen liiton lapsiaan jotka jo toiseen kertaan menettävät " äitinsä" . Oletko kysynyt?

Kela maksaa lapsilisät ym korvaukset sille vanhemmalle, jonka luona lapsi/lapset asuvat. Jos muutat lasten kanssa pois miehesi luota, ei miehellä ole asiaan mitään sanomista. Näin mieheni lapsen suhteen sanottiin. Ja vaikka äidille lähetettiin asiasta kysely ja hän yritti vastustaa, se kysely oli vain muodollisuus, eikä äiti pystynyt estämään. Kelan mukaan olisi mahdotonta, että korvaukset maksettaisiin etävanhemmalle ja ihmettelivät, kuinka näin on päässyt käymään(mieheni lapsen suhteen).

Sanot vain et idea ei ole sinusta hyvä vaan menisit vaikka mielummin pariterapiaan. Sano miehelle et jos hän haluaa muuttaa niin voi niin tehdä lastansa kanssa mutta sinä jäät. Jos mies vaatimalla vaati et sun on lähdettävä niin sano et sit tehdään viralliset tapaamisoikeudet lastenvalvojan luona ja et tule taloon auttamaan vaan miehen on pärjättävä yksin kaikkien lasten kanssa. Tottakai miehelle järjestely olisi optimaalinen; sinä tekisit miehen talossa kotityöt, pesisit pyykit yms. ja olisit pois kun hän haluaisi olla yksin. En minäkään kyllä suostuisi ja tämä ei ole varmasti hyvä ratkaisu lapsille. Varsinkaan miehen lapsille jotka ovat jo menettäneet äitinsä. Menkään mielummin vuorotellen vaikka lomalle rentoutumaan ja kokeilkaa auttaisiko tämä. Muualla voi ajatuksetkin muuttua ja ehtii ikävä tulla.

omaan korvaani kuitenkin kuulostaa siltä että se ero olisi joksikin aikaa ehkä paras vaihtoehto. sekä äidille että lapsille. ja jos sinä muutat erilleen miehestäsi on hänellä velvollisuus maksaa elatukset lapsista vaikka yrittäisittekin sopia asioita, lapsilisiin tulisi myös yh-korotus ja kyllä tämä valtio onneksi edes vähän auttaa vaikka aika vähäistä se onkin.



olisiko muutto ja sen jälkeen vaikka se terapian yrittäminen parempi vaihtoehto, tilanne pääsisi laukeamaan ja voisitte molemmat sitten miettiä mikä on lopullinen toive suhteessa.



jos päätät muuttaa (vaikka väliaikaisestikin) niin pidä ihmeessä huoli että asunto/vuokrasopimus on omissa nimissäsi, muuten toinen voi myydä sen altasi ihan omasta mielenoikustaan ja olisit samassa tilanteessa kuin nyt että toinen käskee sinut pois kodistasi.





hämmästelin tuota tapaamisoikeus juttua??? mikä oli tuo +1pv viikolla? meillä on ainakin vain joka toinen viikonloppu...pe klo18-su klo18, joka toinen joulu sekä 2viikkoa kesällä....ja nämäkin siis ovat niitä milloin etävanhempi saa halutessaan ottaa lapsia (hänen ei ole pakko)



kuitenkin suosittelen ihan kaikkien omaksi turvaksi sitä että rajat tehdään selviksi ja sopimukset (elatukset+tapaamiset ym.) kuntoon, niin eivät tuota ongelmia tulevaisuudessa.

Täytyypä ottaa selvää noista asioista. On ainakin sitten mihin vedota jos mies alkaa hankalaksi.

Tiedän mitä se on kun seilaa kahden asunnon välillä... Silloin kun minulla oli vielä oma asunto, niin silloin tuota tein. Ja silloin en pystynyt keskittymään oikein mihinkään. Ja en jaksanut kunnolla siivota kahta kämppää. Ja vielä opiskelin silloin jonkin aikaa, huh! Oli se aikaa.

Olen miehelle sanonut, että miten isommat lapset siihen suhtautvat jos lähden, niin sanoi että he soputuvat eivätkä välitä (tai jotain sinnepäin). Onkohan noin kuitenkaan?? En usko. Ainakin eilen isommat olivat huolissaan siitä milloin sitten näkevät pienempiä sisaruksiaan.

En voi oikein sanoa, että mies muuttaa lapsinensa pois, koska talo on miehen ja minulla ei ole siihen " osaa eikä arpaa" . En maksa edes minkäänlaista vuokraa. Ja pariterapia... Mies ei suotu lähtemään sinne. Kerran oltiin kun pienin oli parin kuukauden ikäinen ja se loppui sitten siihen. Mies kävi vielä yksin siellä kerran, mutta sanoi ettei siitä ole apua. Joten... vähän vaikeaa. Ja mites tässä yksin lähden lomalle, kun mies suostu katsomaan kaikkia lapsia kun yhden yön, ei kuulemma jaksa (itse halusi suurpeheen). Mutta nyt alkaa kyllä tuntua siltä, että lähden kohta vaikka hotelliin, alkaa olla pinna VÄHÄN tiukalla.

Ja yritin tänä aamuna sovintoa, mutta mies vaan alkoi luetella mitä minulla on vielä maksamatta (kun osti kodinkoneita ja teki remppaa). Että se siitä. Mies on kyllä tosi huolissaan terveydestään. Hänellä on ollut ongelmia verenpaineensa kanssa. Ja sai viime viikolla stressin takia hyperventilaatiokohtauksen ja joutui yöllä menemään päivystykseen. Minusta tuntuu, että säikähti tuota niin paljon ja ehkä huomasi miten stresaantunut on ja siksi syyttää nyt minua kaikesta ja yrittää saada minua lähtemään. Mutta ei se ole ratkaisu, että minä lähden. Hermostuin sen verran tänä aamuna ja ahdisti aika paljon tämä tilanne,e ttä sanoin miehelle,e ttä senkun sitten hankit sen asunnon, mutta sitten en auta ja olet omillasi. Saas nähdä onko mieli muuttunut kun tulee töistä. En usko, mutta katsotaan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat