Seuraa 

meillä on 5v poika tänä syksynä ajattelimme että olisi hyvä aloittaa harrastus, yhdessä mietimme pojan kanssa mikä häntä kiinnostaisi päädyimme sählyyn. poika kun on pelannut sitä pihalla muutenkin. alussa poika oli kovin innostunut menemään sählyyn mutta nyt hän ei millään haluisi mennä.kun kysyn miksi hän ei halua mennä niin niin poika ei kuitenkaan osaa sanoa syytä, en ole pakottanut mutta haluisinkin kysyä minkä ikäisenä olisi hyvä aloittaa harrastamaan?? vai harrastaako teidän lapset ollenkaan??

ystävieni lapset harrastavat monia lajeja kuten jalkapalloa,sählyä ,jääkiekkoa pitäisikö odottaa että lapsi itse sanoo haluavansa harrastaa esm.jääkiekkoa vai ehdotatteko vanhempina eri lajeja lapselle? teimmekö "väärin" kun ehdotimme pojalle harrastusta??

mielipiteitä/kommentteja!

Kommentit (7)

Aika nopeasti voisi vanhempi päästä kärryille miksi lapsi ei viihdykään. Itselleni on joskus ollut aika järkytys seurata jotain treenejä, ei aina uskoisi mitä kaikkea niissä tapahtuu. Vetäjilläkin on jos monenmoisia tyylejä. Sivullisena ja ilman vetovastuuta kun ehtii kiinnittämään huomiota moneen asiaan ja vielä jos on kuuloetäisyydellä lapsista voi oppia ryhmän sisäisestä dynamiikastakin paljon.

on harrastanut säännöllisesti noin 4-vuotiaasta. Poika on rauhallinen ja vähän varauksellinenkin ja kontaktilajit (jalkapallo, jääkiekko yms.) ovat olleet pojalle pelottavia. Meillä harrastukset ovat löytyneet pojan oman mielenkiinnon mukaan. Hän rakastaa musiikki ja haluaa käydä muskarissa. Hän rakastaa uimista ja aloitimme uimakerhon pojan toivomuksesta (uimataidon hallitseville lapsille). Lisäksi poika käy nyt kiekkokoulussa, koska haluaa oppia jääkiekon. Yritimme vuosi sitten ehdottaa hänelle futista ja poika aloittikin, mutta halusi lopettaa aika pian. Samoin kävin jumpan kanssa, jonka poika aloitti 3,5-vuotiaana meidän innostamana. Eli meillä ainakin harrastuksien on pitänyt lähteä puhtaasti pojan omasta toiveesta, muuten niistä ei ole tullut mitään.



Itse olen kyllä sitä mieltä, että vanhemmat voivat ohjata lapsia harrastusten pariin, mutta jotta harrastuksesta tulisi pitkäaikainen, tulee lapsella olla myös motivaatio sitä harrastaa. Aika monen tuttavankin lapsella on käynyt niin, että harrastus on päättynyt muutaman kerran jälkeen, jos se on lähtenyt vanhempien innostuksesta, ei lapsen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meidän 5v poika on tammikuusta lähtien käynyt kerran viikossa Liikuntaleikkikoulussa. Paikallinen urheiluseura vetää sitä (Nuori Suomi-juttu) ja siellä on joka kerta vähän eri teema. Viimeiksi oli eri leikkejä ja ensi kerralla on aarteen etsintää. On ollut myös erilaisia palloilujuttuja ja temppuratoja sekä musiikkiliikuntaa. Vetäjiä on yleensä ollut kolme, joten kaikille on riittänyt omaa huomiota. Poika on viihtynyt mainiosti!

Uimassa on käyty omin voimin melko usein, mutta joukkuelajimeiningit saa vielä jäädä muutamaksi vuodeksi.

En tiennyt, että niitä edes tuonikäisille vielä järjestetään. Joku liikuntaleikkikoulu tms voisi olla sopivampi. Oma 5 v käy temppujumpassa.

Minusta vanhemmat voi ehdottaa, mutta lapsi päättää. Jos ei viihdy, niin sitten lopetataan. Kamalan aikaiselta kuulostaa 5v aloittaminen sellaiset joukkuelajit kuin jalkapallo, sähly ja jääkiekko. Ovat kuitenkin kohtalaisen "kontakti"lajeja ja joukkueurheiluna vaikea huomata läheskään jokaista lasten välistä toimintaa ja tilannetta.



Kun olen katsonut aikansa tässä meillä pojan harrastusvalikoimaa (kesäisin tuohon lisäksi puulaakisarja jalkapallossa), niin ovat kieltämättä aika prässääviä lajeja. Joukossa on aina jokunen hankalammin sääntöjä noudattava lapsi ja sanomiset ja jopa pienet riidanpoikaset singahtelevat. Näiden lajien harrastajat tuntuvat olevan enemmän niitä vilkkaita ja "kovapäisempiä" lapsia ja rauhallisemmat jäävät helposti jalkoihin. Valmentaja ja apuna olevat kiinnittävät huomiota pelaamiseen, mutta monikymmenpäistä joukkoa on vaikea ohjata sen kummemmin yksilöllisesti ja puuttua jokaiseen tilanteeseen, jos niitä edes huomaavat. Ja valmentajat ovat yleensä kiinnostuneita lajista eivätkä niinkään kasvatuksellisessa mielessä lapsista, vaan tarkoitus on treenata ja kehittyä juuri siinä lajissa.



Sählyssä lisäksi varmasti saa välillä mailasta jaloilleen kipeästi ja törmäyksiltäkään ei säästytä. Mitä pienemmistä on kyse, sitä helpommin varmaan mailalla huidotaan sinnepäin. Vähän sama näissä muissa joukkuelajeissa.



Itse olen nähnyt useita perheitä joissa lapsi harrastaa jotain lajia, josta vanhemmat näyttävät olevan enemmän innoissaan. Tämä ei välttämättä johda kovin pitkälle. Lisäksi ei 5v leivota vielä niitä tulevia junnutähtiä, tuon ikäisille olisi minusta tarpeellisempaa liikkua ja kokeilla kaikkea monipuolisesti. Kieltämättä jotain mailankäsittelyä ja pelinlukemisen taitoa ja rohkeasti tilanteisiin menemistä voi harjoitella ja kuljetuksia yms. voisi olla hyvä harjoitella. Mutta tätä varten ei tarvitse harrastaa seurassa, vaan voi tätä harjoitella vanhempien kanssa kotipiirissäkin. Harva 5v on niin taitava että omien vanhempien peliseura tai muutaman naapurin kaverin seura on riittämätöntä. Meillä peliharrastukset ovat lähteneet ensin näistä kotona pelatuista lajeista: Sählyä kotiasfaltilla koulukavereiden ja naapurien vanhempien poikien kanssa. Jalkapalloa kotona kavereiden ja perheen keskeisten matsien muodossa. Lisäksi jääkiekkoa läheisellä luistelukentällä vanhempien kavereiden ja isän kanssa. Usein on äiti ollut maalissa ja lapsi on vedellyt, oli laji mikä tahansa. Kikkoja on opeteltu isommilta lapsilta tai isiltä. Pelaamisen kautta sitä on oppinut.



Kieltämättä useamman vastaajan 5v harrastukset kuten muskari ja uinti kuulostavat paremmalta tuon ikäisille. Ovat enemmänkin yksilölajeja ja näissä ei ehkä yhteentörmäyksiä ja ryhmäpainetta tule niin herkästi. Mutta on luonteeltaan erilaisia lapsia, toiset tykkäävät erilaisista asioista ja kieltämättä vaikka meillä lapset 5v:na olisivat nauttineet enemmän yksilölajeista ja näitä joukkuelajitaitoja hiottu pienemmässä porukassa kotona, niin on sellaisia joille 5v:na sopii jo hyvin tuo joukkuelaji ja jotka eivät pienistä tälleistä välitä ja ovat sanavalmiita pitämään puoliaan missä joukossa tahansa.

Meillä 4v poika harrastaa muskaria ja uimakoulua. Menee mielellään ja on mennyt aina, vaikka harrastukset on tullut äidin ehdottamina. Minusta harrastuksiin ei ole mitään oikeaa ikää. Ja minusta ei tarvitse odottaa, että lapsi itse ehdottaa, koska eihän lapsi useinkaan osaa ehdottaa, kun ei edes tiedä, mitä kaikkea on tarjolla. Mutta lopettakaa sähly, jos poika ei siitä tykkää. Kokeilkaa jotain muuta. Pienen lapsen kanssa on hyvä kokeillakin montaa juttua. Se oikea laji ei löydy kerralla välttämättä. Mahdollisuuksia on tosi paljon. Kuvataidekerhoja, liikuntaleikkikoulua jne. Ehkä tuo sähly on vähän turhan totista touhua noin pienelle. Joukkuepeli-ikä on ehkä vähän vanhempana. Itse olen ajatellut omaa poikaa lähinnä sitten kouluiässä jalkapalloon. Joukkuelajit vaativat kuitenkin paljon harjoittelua, sääntöjen osaamista, pettymyksen sietoa jne eli ei ehkä helpoin tapa aloittaa.

Meillä molemmat käyvät toista vuotta liikuntaleikkikoulua, isompi kävi luistelukoulussaviime talven jo nyt ovat molemmat lapset luistelukoulussa.

käymme uimassa 1-2viikossa

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat