Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Pojallamme on rinnakkaisluokkalainen kaveri, jonka vanhemmat kohtelevat poikaamme kuin omaansa. Pojalle on ostettu vaatteita, siis samanlaisia kuin heidänkin pojallaan, siellä on sänky pojallemme, kaikille lomareissuille poikamme halutaan mukaan (jopa etelänmatkalle pyydettiin, sinne emme kyllä päästäneet, oli omia menoja)



Musta tää on jotenkin sairasta, haluaisin katkaista välit kokonaan.. He jopa järjestivät varjosynttärit pojallemme!



Emme ole köyhiä, reissaamme perheen kanssa, pojalla on oma huone, materiaaliset asiat kunnossa. lisäksi meilläon lämpimät välit, ihan normaali perhe olemme, emme mikään sosiaalitapaus.. Poika on 10-vuotias.

Kommentit (10)

Muuten minulle tuli mieleen joku kauhuelokuva, jossa vanhemmat ovat menettäneet toisen lapsensa ja yrittävät korvata menetystään naapurin lapsella. Minua pelottaisi tuollainen käytös. Miettisin, että onkohan heillä kaikki kunnossa päänsisällä? Onko jotain mitä minä en tiedä heistä? Vai mistähän tuo voisi johtua?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Annetaanko vaatteet suoraan pojalle vai sinulle? ysyttiinko lupaa synttäreiden järjestämiseen? Osallistuiko sinne poikasi ja tämän perheen lisäksi muita ihmisiä?



Hiukan joo kuullostaa vähän liian läheiseltä tämä yhteydenpito. Luulen että hyvä syy ottaa vähän tiukempi linja on jo se että poikasi voi itse olla hämmentynyt tästä " toisesta perheestään"



Siskollani oli lapsena (ja vieläkin) ystävä, jonka perhe käyttäytyi kuin siskoni olisi ollut lähes perheenjäsen. Kulki mökillä mukana ja perheenäiti käyttäytyi kuin siskoni olisi hänen lapsensa. Muista että äitini ihmetteli tätä ja vähän yritti tilannetta rajoittaakin.

Siskoni kertoi jälkeenpäin että häntä hämmensi tämä " kakkos" äitimäinen käytös kovasti ja isompana itse piti välimatkaa.

Minä taas olin hieman mustasukkainen kun en kelvannut ollenkaan. Ei meidän perheestä " kelvannut" kyllä muutkaan. Edes äitini ja isäni eivät ystävystyneet tämän toisen pariskunnan kanssa kunnolla vaikka olisivat halunneetkin kai...

ehkä olisi hyvä keskustella aiheesta? Saattavat tykätä niin paljon että lapsellaan on hyvä kaveri mutta vanhemmilla mennyt ihan överiksi.

onko heidän poika ainut lapsi? Ehkä he haluavat vain että heidän pojallaan olisi kaveri, varmistavat asian näin. Kannattaisi jutella asiasta.

jonkun lapsen tädillä olisi kotonaan sänky ja vaatteita lapselle, ja kohtelisi tätä muutenkin kuin omaansa!

Sen ymmärrän, että yökylässä käydään hyvän kaverin luona TOISINAAN, mutta kyllä silloin siskonpeti lattialla riittää. Ja matkoillekin voi välillä pyytää mukaan, etenkin lyhyille ja ei-kalliille reissuille, vaikkapa mökille.



Mutta siis eihän kenenkään lapsille aleta ostelemaan mitään (ei vaatteita, ei tavaroita) ilman, että on synttärit tai joku muu tapaus, tai vähintään kysytty lupa ja keskusteltu asiasta lapsen vanhempien kanssa. Siis MIKSI joku äiti ostaisi lapsensa KAVERILLE vaatteita? Eihän kaikki vanhemmat edes halua, että heidän lapsensa saa mielin määrin materiaa, ja kaikilla vanhemmilla pitäisi olla oikeus päättää, koska heidän lapsensa esim. saa uudet farkut, millaiset ja minkä hintaiset. Sen ymmärrän, että jos vaikka JOSKUS kaupassa näkee sika siistin t-paidan, ja ajattelee, että molemmat pojat - sekä oma, että tämän hyvä kaveri - tykkäisivät sellaisista, ja sitten vaikka soittaa toisen pojan äidille, ja kysyy, onko ok. jos ostaa pojille samanlaiset t-paidat...Mutta kyllä tuo sinun kertomasi menee jo ihan skitson puolelle!



Minusta on väärin rankaista lapsia, jotka selvästi ovat hyviä kavereita. Eiväthän he voi tietää, missä menee " normaalin" raja, eivätkä he voi rajoja asettaa. Tottakai hyvät kaverit ovat vain iloisia siitä, että heitä kohdellaan kuin veljeksiä. Ei ole oikein, että pojat joutuvat luopumaan ystävistään, koska toisen pojan äiti ei osaa asettaa rajoja kiintymykselleen.



Ap:n tossuissa ottaisin asian nyt vakavasti puheeksi tämän toisen pojan äidin kanssa. Kertoisin, että minusta on epämiellyttävää, että minun lapselleni ostellaan ja annetaan asioita ilman minun mielipidettäni, ja että kaveruudessakin olisi hyvä pitää tietty välimatka. Yökylä vaikkapa kerran kuussa olisi ehkä sopiva, ja ettei pojani tarvitse kyllä olla omaa sänkyä muualla, kuin omassa kodissaan ja omassa huoneessaan. Samoin sanoisin, että vastaisuudessa pienet reissut toisinaan ovat ok, mutta ulkomaille teidän perhe lähtee perheenä. Tee rajat selviksi tälle toiselle äidille, äläkä huolehdi siitä, miten hän sen ottaa. Sinulla on oikeus ilmaista mielipiteesi, kunhan teet sen asiallisesti ja kohteliaasti. Poikien ystävyyden takia kokeilisin ensin keskustelua äidin kanssa, en lähtisi heti rikkomaan ystävyyttä. Ei kyse ole siitä, saako poika toisia kavereita (yleensähän ne aina saavat), vaan siitä, että tämä ko. poika on jo poikasi kaveri ja sinänsä ihmisenä hänelle tärkeä. Pojallasi on oikeus niihin ystäviin, jotka on valinnut. Ainakin niin kauan, kun ystävä itsessään ei tee mitään väärää tai pojallesi haitallista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat