Seuraa 

Hei,

Kuulisin mielelläni toisten kokemuksia lasten puheterapiasta. Minkä ikäisenä lapsesi aloitti terapian, mistä syystä, oliko tulokset odotettuja, miten nopeasti tuloksia syntyi? Ja ihan vain mitä muita kokemuksia/huomioita tulee mieleen.

Meillä kolmevuotias poika sai lähetteen erittäin epäselvän puheen vuoksi puheterapiaan, mutta odotusaika terapiaan on näköjään aika pitkä. Hieman kiukuttaa, sillä apua tarvittaisiin juuri nyt eikä joskus hamassa tulevaisuudessa. Poika turhautuu ja kiukustuu tämän tästä, kun ihmiset eivät ymmärrä puhetta, ja äitiä tietysti surettaa josko tästä jää jotain traumoja perusluonteeltaan niin iloiselle ja mainiolle pojalle.



T. Eräs Huolestunut Mamma

Kommentit (5)

Meillä näin että esikoisen ollessa 5v ni terkkri ei ois millään laittanu puhter. ku vaadin kun poika ei puhunut. Mut kun vaadin ni laitto sit käytiin tällä paikkakunnalla jossa nyt taas asun 2 kertaa josta poika poistu huoneesta kun ei jaksanu 5v kuunnella jotain kirjakieltä. Puhter oli semmonen et ei oikeen kyl lasten kans osannu suhtautuu. Muutettiin sit tohon 20km eri paikkakuntaan ja sielt sit päästiin puhter. mikä oli mies tosin se apu oli semmosta et kartotti viat ja laitto psykologille samalla. Joka sit lähetti yhteen paikkaan jossa jo luulivat että tiedän. psykologi sanoi mulle vaan et varmuudeks lähettää mut monesta ihmisestä sais tehtyy valituksen jos vain haluisin. siks en tee ku ei se asioita muuta!

Meidän pojalla diagnosoitiin 3-vuotiaana dyspraksia gravis, puheen tuottamisen epäselvyys. Poika on muuten erittäin verbaalinen.



Diagnoosi saattiin, kun vein lapsen itse yksityiselle lasten foniatrille (noin 200 e), joka siirsi Hus-jonoon. Sieltä saimme hätäavuksi 10 kerran maksusitoumuksen yksityiseen puheterapiaan, kun kunnallinen ei vedä, aikanaan Helsingissä. Käytin lasta myös 10 kertaa puheterapauttiharjoittelijan " loppuharjoittelulapsena" .



Kun HUS-satsi loppui, jatkoimme pari kuukuatta omalla kustannuksella (70 e kerta). Meillä oli silloin Kelassa vireillä muutoksenhakuprosessi päätökseen, jossa hylättiin sairaan lapsen korotettu hoitotuki, joka on edellytys puheterapian korvaamiselle. Käytettin lasta lisälausuntojen saamiseksi paristi foniatrilla, neurologilla ja pyydettiin lausuntoja omahoitajalta sekä puheterapeutilta. Otettiin käyttöön tarkka päiväkirja (kuvakkeet) ja tukiviittomat. Rumban tuloksena hylky kumottiin ja saimme vuodeksi Kelan korvaaman puheterapian kerran viikossa. Terapeutti, joka suostui käymään pk:lla, piti itse hommata. Soitin läpi kaikki Suomen puheterapeuttiliiton terapautit. Nyt on myyjän markkinat.



Nyt on poika saanut hyvää leikinomaista puheterapiaa 4 kk, ja aikakin on tehnyt tehtävänsä. Puhe on hienosti selkeytynyt. Ora-kojehoito aloitetaan 4-vuotiaana.



Hakeudu heti kunnon foniatrille, joka diagnosoi ja neuvoo kontaktit. Alueen johtava puheterapeutti myös neuvoo julkisen puolen lisäkanavista (meillä esim. puhetarapauttiharjoitteliajn antama terapia). Prosessi on niin hidas, että pistä heti töpinäksi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ikävä kyllä meillä ei varsinaisesti ole vielä kokemusta puheterapiasta, elokuussa ollaan menossa. Halusin kuitenkin kirjoitella meidän tilanteesta, antaa vertaistukea! =o)



Meidän poika aloitti puhumisen myöhään. Noin 2-vuotiaana tuli muutama selvä sana, ymmärrys on tosin aina ollut ikäisensä tasolla. 2-vuotis neuvolan jälkeen olemme käyneet siellä 6 kk:n välein " kontrollissa" . Kolme ikävuotta oli meille todella suuri rajapyykki. Sanoja alko tulemaan runsain mitoin, yhdessä opeteltiin niiden lausumista selvemmin. 3-vuotiaana alko tulemaan myös lauseita, noin 4-5 sanan. Sen jälkeenkin edistystä on tapahtunut ja ne tulevat meillä aina sellaisena isona pompsina kerrallaan, poikamme on nyt 3,5 v. Kaikkein eniten edistystä on tapahtunut juuri tuossa puheen selvyydessä. Myös tarinoita on kuultu, mikä on todella mukavaa. =o) Silti olemme menossa puhetarapeutin luokse, koska hänhän tekee sen tarkemman arvion lapsen puheesta ikätasoon verrattuna ja jatkoterapiapäätöksen. Itse ainakin luotan hänen arvioonsa enemmän kuin neuvolantädin.



Suurin neuvoni teille on, että älkää " tulkatko" lapsenne puheita. Antakaa hänen yrittää selvittää asiansa vieraammalle henkilölle, toki autatte sitten jos lapsi turhautuu tai asian vastaanottaja ei saa mitään selvää, mutta tehkää se hienotunteisesti. Älkää puhuko lapsen kuullen hänen puheongelmistaan, ne voivat tehdä enemmän hallaa kuin pettymykset siinä ettei hänen puhetta ymmärretä kaikissa tilanteissa. Laulakaa, lukekaa, leikkikää, toistatte sanoja yhdessä. Meillä poika ottaa tarkasti mallia, miten äidin suu menee tiettyjä sanoja sanottaessa. En tiedä, onko tapa oikea, mutta jonkun verran tuloksia on tullut. Meillä poika myös monesti " unohtaa" lausua sanat kunnolla, koska tietää äidin ja isän ymmärtävän. Monesti pyydän lasta toistamaan asiansa, jotta hoksaisi puhua selvemmin.



Tiedän erittäin hyvin, millaisia kiukku- ja itkukohtauksia voi aiheutua siitä ettei joku ymmärrä puhetta. Ei auta kuin kestää ja rauhassa selvittää lapsen asia. Kun saa lapsen puheesta yhden jutun selville, häntä voi auttaa lopussa. On joskus tosi turhauttavaa kiireessä keskeyttää jutut kuunnellakseen toista ajalla, mutta se on lapselle hyvin tärkeää. Onko teidän lapsella ollut muiden lasten kanssa ongelmia epäselvän puheen takia? Meillä joskus, enemmänkin silloin 2-vuotiaana. Poika monesti löi, koska ei osaanut hankalassa tilanteessa selvittää asiaa puhumalla.



Sen verran tiedän ystäväni kautta puheterapiasta, että siellä leikkien harjoitellaan äänteitä. Opetellaan sanomaan kirjaimia, jotka sanoista puuttuvat. Lisää viisastun sitten elokuussa.



Jep, tsemppiä & jaksamista koko perheelle! Lisää kokemuksia viisaammilta olisi kiva kuulla!

että vertaistukea täältä lähinnä saat. Meidän poika (3 v. 2 kk) on myös neuvolan seurannassa. Syksyllä menemme vielä neuvolaan, josta sitten pääsemme puheterapeutille tarvittaessa. Tosin uskon, että lähete terapiaan tulee.

Poika oppi myös myöhään puhumaan, 2-vuotiaana oli muutamia yksittäisiä sanoja, 2,5-vuotiaana alkoi yhdistellä kahta sanaa ja vähän ennen kolmea vuotta alkoi lauseita pulputa. Nyt jo hienosti puhuu pitkiä lauseita, taivutttaa sanoja ja on mielestäni lähes ikätasolla siinä suhteessa, mutta puhe on erittäin epäselvää. Kirjaimia puuttuu (k ja h ainakin) ja tavuja jää sanojen välistä pois. Sanoo sanat jotenkin kauhean nopeasti ja kuulostaa välillä ihan puurolta hänen puheensa. Kun pyytää hitaasti sanomaan jonkun sanan, niin tulee suht. oikein, mutta kun alkaa selittämään, niin taas menee epäselväksi puhe.

Se on just siinä, kun me kotiväki ymmärretään häntä, niin ei tarvi puhua, ja poika on vielä kotihoidossa, joten ei päiväkodissakaan saa harjoitella ääntämistä.

edistystä kyllä tapahtuu koko ajan, päivittäin huomaa, että tietyt sanat alkavat kuulostaa selvemmiltä ja selvemmiltä. Mutta jotenkin on tunne, että poika tarvitsee puheterapiaa äänteiden harjoitteluun, ei välttämättä kyllä itse opi niitä ainakaan pitkään aikaan.

Molemmat käyneet y,ä,ö-äänteiden takia puheterapiassa, toinen 3½-vuotiaana ja toinen 4½-vuotiaana. Näitä voi kotona opetella mm. muisipelin avulla (kuvat paperille ja leikataan paloiksi esim. yö, hyttynen,pyyhe...). Nämä äänteet lapset oppivat lähes välittömästi,



Nyt isompi sai r-äänteen harjoitukseen kotitehtäviä. Vielä pitäisi päästä nyt eskarivuonna puheterapeutille, sillä kotona emme saa r:ää kuntoon.



Uskon, että puheterapeutille pääsyä odotellessa lapselle on hyötyä noista muistipeleistä. Silloin kun harjoitellaan, niin sanat lausutaan/korjataan. Peili on hyvä apu.



Todella harmittavaa, että puheterapiassa on niin vähäiset resurssit.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat