Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Huomenta!



En ainakaan nähnyt uutta pinoa, joten tässä sellainen.



Ja pelkkää omaa napaa eli tänään ensimmäinen neuvolakäynti ja vielä uudella paikkakunnalla eli mielenkiinnolla odotan.

Ei ole vielä mitään tietoja, miten täällä toimitaan ja mitkä ultrat kuuluvat täällä normaaliin käytäntöön. Hauska sitten verrata vanhan paikan ja uuden eroja.

Olo on hyvä ja sitä se on ollut koko ajan. Mulla ei ole ollut mitään pahoinvointia ja tällä kertaa ei edes äklötystä. Toisaalta pelottavaa tämä oireettomuus, mutta koitan olla luottavainen ja nauttia joka hetkestä.



Ja nyt töiden kimppuun.

Jeppeli rv 7+4

Sivut

Kommentit (39)

jo toinen viesti jonka kirjoitin ja se katos jonnekin.



No eilen käytiin neuvolassa, muuten kaikki ok mut verenpainen vähän korkea tai juuri siinä rajalla, mä kyllä jännitän sitä mittaamista, mittas kahdesti ja toisella kerralla korkeampi, mut laittoi ekan ylös. Mun paino kyllä vaikuttaa tuohon koronneeseen verenpaineeseen. Pissa ok, hemglobiini hyvä.

Katsoi mahan päältä ultralla,ei ole katsonu alakautta paljon sillä mahan päältä. Löytyi ainakin yksi vauva ja syke mutta toista ei tahtonut kunnolla näkyä, uskoi kyllä näkevänsä takana toisen ja myös sykkeen. Sanoin heti kun mentiin et pelottaa jos ei molemmat ole enää mukana. Mietin sit et jos toinen olis lopettanut kasvun niin olishan se pussi varmaan vielä siellä kun omissa ovat joten kyllähän sen olis pitänyt näkyä. Joten täytyi vain olla sen toisen takana sillai ettei oikein kunnolla näe, ilmeisesti niillä on aika huono ultralaite meidän neuvolassa.

Np-ultra tulee olemaan 44vk lopulla tai 45vk alussa, maanantaina varmaan tulee postissa aika ja rakenneultra rv20 joka menee meillä tammikuun puolelle.

Seuraava käynti neuvolassa on 13.11 silloin on myös lääkäri, terveydenhoitaja ottaa sit samalla verinäytteet.

Mies oli mukana neuvolassa ja olikin varma et hän näki ultrassa myös toisen sen ekan takana. On niin innoissaa, on jo nimetkin päättänyt :)



Painoa mulle ei sais tulla juuri lainkaan lisää, pitäisi jopa vähän saada pois, tiedä sit miten tulee onnistumaan. Aikasemmin kun oon laihduttanut niin se on ollut kaikki herkut pois tai ei kiloakaan pois. Eli miinuskaloreilla oon laihtunut, nyt kun jatkuva nälkä niin ei ihan helpolla onnistu pakko syödä vähänä enemmän. Herkut pois niin on jo hyvä mut ei riitä, pitäis jättää esim voi posi leivältä,mut ruokahalua ei oo mikään paras mahdollinen niin kiva sit syödä kuivaa leipää.



Nuevolan mukaan viikkoja 9+2 ja sairaalan mukaan 9+1, kumpaa sit noudattaa vaikka eroa onkin vain päivä.



Ramonalle pahoittelut ja Jeppelille onnea matkaan toivottavasti kaikki on vauvelilla hyvin ja vuoto harmitonta.

Täällä taas... On mennyt viikonloppu ja maanantai hiukan huonovointisesti, mutta kyllä se vielä tästä. Eilen oli niin rankka päivä töissä, että illalla teki mieli itkeä joka asiaa. Onneksi miekkonen on niin kultainen, että passasi sitä mukaa kun sohvan pohjalta huutelin. Se onkin aika outoa, sillä tuon esikon sain tehdä miltei yksin. Eipä sitä onneksi tarvii muistella, kun se jo miehelle huutaa iskää. Eli siis tämän "Möllin" isä ei ole esikoiseni isä biologisesti.

Joku tuolla juttelikin jo noista töistä... Mua kyllä siis niin paljon välillä hatuttaa töissä. Mä ja meinasin tässä yhtenä päivänä lyödä hanskat tiskiin. Itsekseni jo ajattelin, että mahtaisiko sitä saada vielä töitä, kun on kuitenkin raskaana. Joulun aika se tosiaan tulee olemaan kiireistä. Mä en halua edes ajatella. Enkä mä todellakaan ole esimiehelleni kertonut raskaudesta siksi, että haluaisin jotenkin päästä helpommalla, enhän mä sairas ole. Mutta vois sekin kyllä joskus mennä itteensä ja miettiä vähän minkälaisia töitä työntää just mulle. On tässä parina päivänä meinannut yrjö lentää kesken töiden, mutta olen sitten hengitellyt syvään, ja olo on lopulta mennyt ohi. koetan olla stressaamatta, vaikka se on välillä väistämätöntä.

Haah, joku muukin oli viikonloppuna juhlimassa alkoholittomilla :-) Mulla meni synttärikekkerit aika hyvin. Yksi kaveri kyllä kysy, että mitenkäs mä oon niin selvinpäin, kun kuitenkin olen juhlakalu. Sepitin sitten vaan, ettei maistu... Join aluksi pari holitonta siideriä, joista kukaan ei voinut tietää mitä ne oli. Baarissa sitten tarjoilijalle sanoin juovani holittomia "jostain tietystä syystä" ja sain sitten kivoja holittomia drinkkejä. Ja eihän kukaan voinut tietää mitä niissä oli. Yritti joku tuputtaa shotteja ja muuta, mutta onnistuin kieltäytymään suht luontevasti, kun sanoin ettei oikein maistu vahvemmat. On nimittäin ollut kesällä muisti välillä hukassa jo pelkästä viinistä.

Kaiken niissä kekereissä kruunaa... Niin, eräs tyttökaveri siellä veti sitten kunnon kännit... Jostain, minulle tuntemattomasta syystä, tämä oli yöllä joutunut menemään sairaalaan kovien vatsakipujen takia. Aamulla hän sitten hehkutti olevansa raskaana, jotain neljännellä viikolla. Oli kuulemma testattu virtsa- ja verikokeilla, sekä ultrattukin vielä. Oli kuulemma alkanut kroppa pistämään hanttiin, kun oli kuitenkin ollut 2,5 promillea veressä. En oikein osannut suhtautua koko asiaan. Oli niin kummallinen se tarina. Ensin hän sanoi, ettei kerro asiasta vielä kenellekään ja kuitenkin oli heti soittanut koko puhelimen läpi. Outoa oli myös se, että hän totesi viime kuukautistensa olleen hyvin niukat, ja koki sen raskauden syyksi. Mutta eikös jos on neljännellä viikolla, pitäisi olla ne ensimmäisen pois jäävät kuukautiset vasta kohdillaan, eli ne edelliset, tässä tapauksessa hyvin niukat, olisi ollut ennen raskautta. En tiiä, menipä ihan sekavaksi. mutta kyllä on outo juttu. Samapa tuo, minä en ainakaan edelleenkään kertonut raskaudestani.

Menin kyllä äidilleni mölisemään. Hän reagoi samoin kuin esikoiseeni, ensin ei mitenkään ja kun seuraavan kerran nähtiin, alkoi hössötys. Nyt odottelen tätä seuraavaa "hössötystapaamista". Kunhan ei liikaa hölise, kun ei tuo esikko kuitenkaan ymmärrä, että vauvaa pitää odottaa vielä kuukausia. viime vuonna se toivoi joulupukilta lahjaksi "pikkuveliä punaisessa paketissa" :-)

Ens viikolla on sitten neuvola. Sitä odotellessa. En kyllä ota miestä mukaan sinne, kun sehän on vaan sitä papereiden täyttelyä jne. Otan sitten mukaan kuuntelemaan sydänäänet ja ultraan. Ja tietysti synnytykseen, jos mahdollista. Jos saa esikon johonkin hitoon silloin. Äijä pöhkö luuli, että tuon isosiskon voi ottaa mukaan synnytykseen :-) Ei taida kuitenkaan olla lastennähtävää.

Muistinkohan mä kirjoittaa mitään, mitä olin ajatellut... No, pääsimpä ääneen, kun ei miekkonen meinaa aina jaksaa mun hössötyksiä.

Ai juu, varasin mä yhden kummin jo Möllille.. En silleen mitenkään ajoissa oo, mutta onpahan sitten varattu :-)

Kuulemisiin, tää mamma menee laittaa pyykkejä kuivumaan!

Möllin odottaja rv 7+5 (kai??)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Heippa vaan. Töitä pitäis tehdä, mutta.... :)



Meillä esikoisen sukupuolen näki todella selvästi rakenneultrassa. Silloin saivat vielä kertoa Kättärillä. Nykyään kai eivät. Poika nosteli pyllyään ja pippeli näkyi meidänkin silmiin. Ihanat kuvat jäljellä. Ollaan käyty kummallakin kerralla myös tuossa 4 d ultrassa katsomassa rakenteet ja siinä on sukupuoli varmistunut. Bruno Cacciatore sanoi silloin että hän on aivan varma sukupuolesta ja näyttikin miksi, mutta ainahan ei edes tuossa 4 d ultrassa voi olla ihan varma, jos vauva on hullussa asennossa tai jotain.



Ihanaa kun just nyt on hyvä olo. Taidan ottaa kunnon päikkäritkin tänään kun on yksi työkeikka illalla vielä. Innolla odottelen ensi maanantain np ultraa. Se on uskomatonta kuinka paljon papunen on ehtinyt kasvaa näissä muutamissa viikoissa tuon varhaisultran ja tämän np ultran välillä. IHANAA!!!



Terkut kaikille,



Callaway

Voi hyvä ihme..mitähän mä täällä oikein säädän;)



Olenkin ollut pidemmän aikaa hiljaiselolla täältä...väsymys ja etominen,työnteko ja rakkaat lapsukaiset ovat vieneet oikein urakalla voimia:) Työpäivän jälkeen on pakko päästä pitkäkseen ja torkahtaa,onneksi meidän 4-ja 5 vuotiaat viihtyvät viiden aikaan lastenohjelmien parissa:)

Etominen on onneksi alkanut helpottaa,mulla myös yskiessä tuntuu että rupee heti yökkimään,samaa oli aiemmissakin raskauksissa.



Masun kasvamisesta: mulla on yhdet housut jääneet vyötäröstä pieniksi ja vöitä farkuissa en pysty oikein pitämään,tuntuu että ne painaa aina istuessa. Me ei olla vielä kerrottu lapsille odotuksesta,mutta esikoinen oli eilen hyvin tarkkasilmäinen ja totesi että äidillä on masu kasvanut ja siellä taitaa olla vauva :)) eli turvotusta iltasin varsinkin on... esikoinen kikatteli kovasti tämän toteamuksensa jälkeen ja hyppeli tasajalkaa ilosta. Miehen kanssa hymyiltiin eikä sen enempää kommentoitu..odotellaan kovasti ekaa ultraa jonka jälkeen olisi tarkoitus kertoa lapsille.



Mulla oli ensimmäinen neuvola viikko sitten ja papereitahan siellä täyteltiin ahkerasti. Olin niin pettynyt kun ei sydänääniä kuunneltu,mutta sama oli edellisissäkin raskauksissa; tokalla käynnilla vasta. Olisi vain niin ihanaa tietää onko siellä masussa oikeasti joku:) En malta odottaa ekaa ultraa,vielä ei ole Kätilöopistolta soittoa kuulunut, olisi kyllä ihan mukavaa päästä siihen ennen 12 raskausviikkoa.



Sellaista täältä,odotusta vaan...hyviä vointeja kaikille!



Ansku rv 9+4

Meillä oli myös eilen eka neuvola ja mies oli siellä mukana.

Muuten kaikki ihan ok mut verenpainen vähän korkea, se on ollut mulla kohollla aikasemminkin kun söin pillereitä yli neljä vuotta sitten. Tosin mun paino kyllä vaikuttaa tuohon verenpaineeseen jos olisin kevyempi niin olis varmaan matalemmat paineet.

Mahan päältä katsoi ultralla, ei ole paljon alakautta katsonut joten ei sitä tehnyt, mutta näki ainakin yhden vauvan ja sille sykkeen ja tuumas et hänen mielestä kyllä näkyy takana toinen ja syke myös, mut aika huonosti näkyi. Ei saanut parempaa näkymää vaikka kuinka yritti eri kohdasta katsoa. Mies tuuma et kyllä hän näki siellä toisen ja sykkeen myös, itse en erottanut edes sitä etummaisen sykettä mutta kyllä se siellä ilmeisesti näkyi. Mietin sit et kuitenkin kun vauvat ovat molemmat omissa pusseissa niin jos toinen olisi lopettanut kasvun niin eikö siellä kuitenkin vielä varmaan pitäisi näkyä se tyhjä pussi, kun pari viikkoa sitten on ultrattu ja silloin oli kaksi hengissä ja kaikki ok, joten se täytyi vain olla sen toisen takana ettei sitä kunnolla nähnyt.

Kaveri kyllä sanoi että meidän neuvolassa on ilmeisesti vähän huono tuo laite.

Painonsta sanoi ettei saisi tulla yhtään ylimääräistä et korkeintaa7kg painoa. Eli painoa pitäisi nyt siis saada pois vähän. Vaikea homma kun useammin on nälkä mitä yleensä ja pakko syödä enemmän mitä normaalisti, pysyy huono olokin pois. Aikasemmin kun oon laihduttanut niin oon laskenut pisteitä, toki tiedän et nyt ei saa pisteitä laskeamutta vähänniitten mallia vois noudattaa. Ongelma vain et laihduin kilon/pv kun oikein tarkkaan laskin pisteitä mut jos vähän lipsuin niin en laihtunut yhtään. Eli just tai ei yhtään painoa pois. Joten tuntuu etten välttämättä edes kahta kiloa pystyisi laihtua kk vaikka kuinka katsoisin syömisiäni. Laihdun jos oon miinuskaloreilla, muuten paino vain pysyy samassa, eikä aikaa lenkkeilyynkään oikein hirveästi ole. Onko vinkkejä tuohon painontarkkailuun?



Laksetun ajan muutti neuvolaan saman minkä sairaalalta sain,mutta päiviä sai yhden lisää. Kumpaa te ootte noudattanut päivissä jos neuvolan ja äitiyspolin viikon erit? Neuvoja nyt siis 9+2 ja sairaalan viikon 9+1, ehän tuossa nyt oo kin päivän heitto, mut kuitenkin.



Pahoittelut Ramonalle keskenmenosta ja Jeppelille onnea matkaa,toivotaan et vuoto olis vaaratonta.

Kävin tänään huonosti nukutun yön jälkeen yksityisellä ultrassa.

Oli juuri niin kuin aavistelinkin;

12.raskausviikolla lääkäri totesi erittäin osaaottavasti, ettei meille

tule kevätvauvaa... Sain lähetteen tyhjennykseen. Huomenna täytyy

soittaa naistenpolille ja varata aika, lähete kiireellinen (7vrk). Alkion

kehitys oli keskeytynyt, kromosomivirhe =luonto tekee tehtävänsä.

Lääkäri yritti lohduttaa, että jopa joka kolmas raskaus keskeytyy näin.

Pahinta tässä on, että raskausoireet sen kun jatkuvat. Ja vähän pelottaa kuinka rankaksi tämä vielä muuttuu.

Edessä on nimittäin synnytys; joudun siis synnyttämään istukan ja alkion kotona. Saan sairaalassa lääkkeen (kahtena eri päivänä) joka käynnistää tyhjennyksen...



Terkuin murheen murtama Ramona70 (rv11+4)



Ps. Onnellista odotusta teille onnekkaille :)

Pahoittelut ja jaksamista kaikille huonoja uutisia saaneille.



Onnitteluja niille jotka ovat jo oman vauvan nähneet.



Täällä odotellaan kuin kuuta nousevaa viikon päästä perjantaita että saadaan nähdä onko sielä masussa oikeasti joku. Maha on kyllä vahan jo turvonnut mutta vaa'alla en ole uskaltanut käydä. Aika etova olo on aina välillä, mutta on kait jo helpottamaan päin. Rukahalu on kyllä tipotiessään ja en ole saanut syötyä koko lautasta edes kerralla. Syön kaksi kertaa aamu palan, luonaan ja välipaloja melkein koko ajan. (lähinnä hedelmiä, leipää yms.) Oikein hirvittää ensi tiistainen hammaslääkäri kun pitäisi mennä hammaskiven poistoon ja samalla tarkastukseen, Kun pesen hampaita niin aina meinaan yökätä ja välillä yökkäänkin, en kuitenkaan ole oksentanut.



Nyt täytyy lopetella. Palaan ensiviikolla asiaan sitten ultran jälkeen to ivottavasti kaikki menee hyvin

:)



Julianna Rv 11+0

Omalla navalla törkeesti heti aloitan...Mulla on kans muutamat vaatteet käyneet ahtaiks. Huomasin tuossa viikonloppuna kun oltiin lähdössä ystävien kanssa iltaa viettään että ei meinannut sopivaa vaatetta oikein löytyä. Onneksi äitini on kooltaan mua vähän isompi joten kävin ryöstöretkellä hänen vaatekaapillaan:) Esikoista odottaessa siirryin mammavaatteisiin noin rv 22-25, en muista tarkkaan. Nyt varmaan sitten vähän aiemmin.



Oli muuten vaikea leikkiä juovansa alkoholia tuolloin perjantai-iltana:) Oltiin ensin syömässä ja sitten suunnattiin pubiin. Ravintolassa muut halus onneks tilata yhteisen viinipullon, josta mäkin otin puoli lasia ja leikin juovani. Pubissa kävin sit vaan ostamassa alkoholitonta olutta eri aikaan kuin muut. En halunnut vielä kertoa kavereille kun en ole vielä edes neuvolassa käynyt ja itsellekin tää raskaus tuntuu vielä niin epätodelliselta. Voi kyllä olla että mukana ollut tosi läheinen ystävä aavisti jotain...



Sukupuoli me haluttais tietää, jos vaan mahdollista. Te, jotka aiemmissa raskauksissa olette sukupuolen saaneet tietää, ootteko kysyneet sen ihan normaalissa ultrassa? Muistan vaan kun esikoista odotin ja ainoossa ultrassa käytiin rv19-20 niin ultraaja sanoi ettei hän yritä sitä missään tapauksessa arvailla kenellekään. Oli kyllä muutenkin aika tyly tyyppi, ei meinannut mulle näyttää ollenkaan sitä kuvaruutua:(



Me ei siis olla vielä kerrottu kenellekään. Varmaan sitten rv 12 kerrotaan, tosin isovanhemmille ehkä jo aiemmin...



Töistä joku kyseli...Mä vasta opiskelen, 5. vuosi yliopistolla menossa. Gradun aloitan joulun jälkeen, valmistumisesta ei tietoa:)



Galluppia: MInkäs ikäistä porukkaa te muut olette? Itse olen 25v.



Nyt täytyy mennä. Mukavaa viikon alkua kaikille!



Hippiainen rv 8+jotain

Onnittelut hyvistä uutisista niille, joilla niitä on, ja toivon hyviä uutisia myös pelokkaille!

Tämä akka se ykäili aamulla. Ei sitä kunnon oksentamiseksi voi sanoa, kun ei edes ollut vatsassa vielä mitään, vähän vettä olin juonut, mutta silti. Minä kun inhoon ökäämistä.. Hampaita pesin heti noustuani ja rupesin kakomaan. Kyllä se olo sitten siitä. Loppupäivä menny ihan tällee normisti etoen/väsyttäen. Kerta se oli ensimmäinenkin. Kunhan vaan ei tuu tavaksi.

Oli sentään jo parempi päivä töissäkin. Ja jaksoin hoitaa edes jonkun asian tehtävien listalta, nimittäin käydä ostamassa eläimille evästä ja tarvikkeita. Oon tässä haaveillu, että jaksaisin alkaa pakata muuttoa varten, mutta jotenkin sekin tuntuu vahaiselta. Mihin mä sitten ne laatikot kasaan, kun ei täällä ole tilaa muutenkaan. Jos viikonloppuna sitten. Meillä tulee olemaan kiireinen muutto. Pitää noin puolessa päivässä/yössä saada kaikki hoidettua. Kun vaan pääsis ajoissa entinen asukas pois, niin hyvä olis muuttaa. On nimittäin uutta tulossa tähän nykyiseenkin asuntoomme. Saas nähdä joutuuko tässä ihan muuttomiehiä palkaamaan.

Näin täällä tänään. Täytyy mennä maate, jotta jaksaa taas huomenna! Sitten ollaankin jo 8+0 viikolla, jänskää :-)

Minullakin on tällä viikolla eka neuvola uudella paikkakunnalla, odotan jo sitä kuin kuuta nousevaa. Harmittaa kyllä vähän, sillä kahdessa edellisessä raskaudessa mulla on ollut maailman ihanin th neuvolassa, mutta kai niitä muitakin hyviä voi olla;) Mulla on se ultrauskin siinä samassa, aika paljon jännittää mitä näkyy...



Ällötysolo jatkuu, ei kylläkään kauhean häiritsevänä ja väsymyksenkin kanssa olen toistaiseksi selvinnyt aika hyvin. Muita oireita on rintojen" täyteläistyminen", mikä ei sinällään olekaan yhtään huono juttu; neljästä kuluneesta vuodesta kaksi on mennyt imettäessä ja voin kertoa, että näissä roiskeläpissä ei haittaa vaikka tulisi vähän lisää fyllinkiä:D



Vatsan seudulla ei ole toistaiseksi vielä näkyvissä minkäänlaista muutosta, ei edes pienenpientä kumpua, mutta onhan mulla viikkojakin vielä niin vähän. Muistan, että toisessa raskaudessani näillä viikoilla oli aivan_järkyttävää turvotusta, mutta nyt ei ole sellaisesta merkkiäkään. Ekassa ei mitään turvotuksia ollut ja vauvamaha alkoi kunnolla näkyä vasta lähempänä rv 30:ä. Tokalla kierroksella maha tuli näkyviin vähän aikaisemmin, oliskohan ollut siinä rv 20 paikkeilla..? Saa nähdä kuinka tällä kertaa käy.



Nyt päivän puuhiin, hyviä vointeja kaikille!



rvaT 7+4

Voi miten ihanaa, on perjantai! Tämä tarkoittaa siis sitä, että huomenna saa aamulla nukkua pitkään!



Tuossa mietiskelin, että Linnanneito on ihan oikeassa. Jenkkileffoissa tosiaan kuulutetaan positiivisesta r testistä heti kaikille, kun me taas odotellaan. Onhan se tosiaan näin, että jokainen tekee kuten itse parhaakseen näkee. Itse olen taas sellainen, että kerron asiat ja otan sitten asiat vstaan miten ne tulee. Raskaudesta kerrottiin siis heti seuraavana päivänä mun ja miehen vanhemmille ja sit muutamalle kaverille ja lähisukulaiselle.

Tänään ollaan sit jo kerrottu laajemmin asiasta.



Voi, että kun noi mun porukat jaksaa hössöttää ensimmäistä lapsenlastansa. Eilen käytiin näyttämässä ultrakuvat ja voi kiesus, mikä hössötys. Miehen vanhemmilla on jo kolme lapsenlasta entuudestaan kun miehen muilla sisaruksilla on jo jälkikasvua, ne ei sitten enää samanlailla hössötä.



Oli muuten ihan positiivinen kokemus tuo Jorvi, ainakin toi np - ultra onnistu hyvin ja hoitaja oli tosi kiva yms. En sitten tiedä, että jos niin pitkälle päästään,niin mennäänkö Jorviin synnyttämään...Sen varmaan aika sitten näyttää.



Tänään olis entisen duunikaveriporukan kanssa tapaaminen. Ei tule sitten hörpittyä alkoholia tällä kertaa, vaan ollaan ihan sitten limulinjalla ja autolla liikenteessä. Kait sitä vois sitten lopuille kans kertoa.



No, mää olen taas höpötellyt tässä ihan jonnin joutavia...Ehkä pitäis taas jatkaa tuota työntekoa.



Mukavaa viikonloppua kaikille, myös niille joilla töitä.



Murunen82 + vauveli

rv12+1 tai 5

En ole pitkään aikaan tänne kirjoitellut, mutta muiden viestejä olen lueskellut. Pahoinvointi on ollut niin rajoittavaa... aamu alkanut oksennuksella ja ilta päätynyt siihen ja sitten sama vielä yölläkin. Eli todella odotan sitä keskiraskauden auvoista aikaa. Nyt muutaman päivän ollut hieman helpompi olo, ehkä tämä tästä....! Tänään oli neuvola ja sydänäänet löytyivät ja pikkuisen sydän pamppaili hurjaa vauhtia. Se oli liikuttavaa! Ja puolentoista viikon kuluttua pääsen vielä ensimmäiseen ultraankin!

Jaksamista kaikille! On tämä jännää aikaa!

Iso pahoittelurutistus Ramona70, voimia teidän perheelle!



Mitä kuuluu jeppelille, toivottavasti kaikki hyvin!?



Hanna, kyselit sairaslomista, mä olin pari viikkoa sitten kolme päivää saikulla, kun pahoinvointi alkoi olla työntekoa rajoittavaa (teen potilastyötä), välillä tuntui että on justiinsa sännättävä kesken vo:n yökkimään, onneksi ei sentään tullut annettua ylen kenenkään edessä. Sen kolmen päivän aikana opin jotenkin hallitsemaan yökötystä syömisillä, ja nyt on pötkitty töissä, vaikkakin väsymys on aika uuvuttavaa ja illalla nuokkuu jo 8 aikaan :O)!



Suuronnittelut Riikalle ultranäkymistä näin hyvin jälkikäteen :O)!!! Hih hii, noista tisseistä, mun mies kanssa ihan intona haluaa aina tilaisuuden tulle tarkastella tätä uutta varustusta, ja kyllähän ne aika hienot onkin :ODDD!!



Muruselle myös isosti onnittelut ultrakuulumisista, nyt teillä on se maaginen raja ylitetty ja 1. kolmannes takana, onnea vielä!!! Vielä hetken aikaa hipusen kateellisena odottelen samaa hetkeä :O))!!!



ON: Tänään käytiin 1. neuvolavisiitillä, kaikki mittaukset kohdillaan, terkkari oli aivan ihana, otti jotenkin hirmu ihanasti miehenkin huomioon! s-ääniä ei tietenkään vielä yritettykään kuunella, mutta johan sitä taas mennään ultraan parin viikon kuluttua :O). Nyt on oma mieli vähän rauhoittunut km-pelon suhteen, erityisesti ton keskiviikoisen ultran jälkeen. Pahoinvointi tuntuis hiljalleen tasaantuvan ja kaikkoavan, mutta edelleen valtaosan ruokien ja herkkujen ajatteleminen saa inhonväristykset aikaan, ainoat mieliteot on hodari ja lasten hampurilainen (ehdottomasti ilman juustoa ja majoneeseja, yöks!), liekö hunni huutelee toiveitaan :O)))!



Kivaa viikonloppua kaikille :D !!!



T. Hyttynen ja Hunni 8+6

Pari viikkoa on varmaan vierähtänyt, etten ole ehtinyt kirjoitella. Tosin eipä ole ollut mitään uutta kerrottavaakaan. Olen kuitenkin käynyt lueskelemassa viestejä melkein päivittäin, joten teidän kuulumiset on päivitetty. :)



Pahoittelut vielä minultakin kaikille huonoja uutisia saaneille ja tervetuloa uudet toukokuiset. Minä en muuten kertakaikkiaan päässyt sinne yahoon listalle, hermot vain meni! :( Taitaa jäädä siis minulta väliin.



Ensimmäinen neuvola oli viime viikolla, terveydenhoitaja ei tehnyt kovin positiivista vaikutusta eikä kuunnellut edes sydänääniä, joten jäi vähän turhautunut olo siitä. Onneksi ei ole eka raskaus, olisin varmaan ihan pihalla. Ultra on parin viikon päästä, joten pääsepähän sitten ainakin näkemään, että kaikki on kunnossa. Lääkärikin on reilun viikon päästä.



Paha olo on kaikonnut, mutta kilot on ja pysyy. Kuinka ne voikin jämähtää näin tiukasti heti alkuun. Onneksi alkupainoa ei ole ylimääräistä, niin neuvolantätitkään ei sanonut mitään. Väsymys helpottaa hetkittäin, mutta vieläkin on useimmiten päiväunet nukuttava. Kaikki harrastukset tökkivät, mutta eiköhän tämä tästä... ei nyt ihan vielä voi sentään mökkihöperöityä. Jos sen säästäisi sinne toukokuulle. :) Ei vaan, silloin on toivon mukaan upeat kevätilmat ja saadaan kaikki kävellä ylpeinä maha pystyssä tai rattaiden kanssa pitkin toreja.



Koska olette ajatelleet kertoa raskaudesta töissä? Joku oli tainnut jo kertoakin...



Mukavaa viikonalkua kaikille!



Kiskis 11+ (ei pysy enää tämän kolmannen kanssa laskuissa mukana)

Minulla viikonloppu vasta puolessa välissä, kuten aina. En edes muista milloin olisi ollut viimeksi sellainen viikonoppu, että jo lauantaina olisi ollut vapaapäivä. Eilinen meni siivotessa ja ulkoillessa. Tänään onkin sitten aikaa vain nauttia olostaan ja odotella huomenna alkavaa arkea. Ollaan lähdössä avokin kansa ostoksille :) uijui...ihanaa päästä törsäämään oikein kunnolla pitkästä aikaa. Mitään mammahousuja en vielä aio ostaa vaikka maha onkin pömpöllään, on kuitenkin vielä paljon matkaa sinne kun vauvamaha oikeasti pullahtaa esiin. Onneksi mulla on kaapissa muutamat vanhat lantiomallin farkut, ne on oikein passelit tämän hetkiselle masulle.



Murunen kyseli vauvamasun näkymisestä. Itseasiassa olen itsekin ihan untuvikko kaikissa raskauteen liittyvissä asioissa, mutta eilen illalla surfailin muutamilla odotussivuilla ja yhdellä oli tehty galluppi vauvamahasta. Vastaajista suurinosa kertoi vauvamahan tulleen näkyviin viikolla 17-30. Monet olivat kärsineet turvotuksesta viikolla 7-14 ja sitten yhtäkkiä maha oli poissa ja muutaman viikon päästä alkoi se oikea masu kasvaa. Minulla ainakin on jo sellainen pömppö, että sen huomaa selvästi, mutta kai se siis on sitä turvotusta.



Callaway: Me ei aiota ottaa selvää kumpi tulee. Ja syyn kiteytän yksinkertaisesti näin: "se on vähän kun avaisi joululahjapaketin ja laittaisi sen takaisin kiinni."



ON: Väsymystä myöten nyt sitten kaikki oireet kadonneet. Välillä oikein havahtuu siihen, että hei minähän olen raskaana. Tissit on isommat ja masu pömpöttää, mutta eihän niitäkään kokoajan tule tarkkailtua :). Eli täällä mennään nyt tylsällä vaihteella, mutta onneksi pääsee sinne IIIIDEAPARKKIIN kohta. Niin ja joku kyseli kelle ollaan vauvauutinen kerrottu. Äitini, ystäväpariskuntamme, yksi työkaverini ja miehen sisko tietävät. Muille kerrotaan sitten joskus.



Ihanaa alkanutta viikkoa!



Terv. Rice rv. 11 tasan!!!

Kiva kun oli aukaistu uusi pino, tuo edellinen alkoikin olemaan jo aikas pitkä.



Kyllä on sitten mukavaa lueskella Teidän kaikkien juttuja, kun niihin osaa kuitenkin samaistua tavalla tai toisella. Oma mies ei oikein jaksa kokoajan kuunnella kun hössötän näistä vauva jutuista, vaikka tohkeissaan hänkin on siitä, että ensi keväänä meitä onkin kahden sijaan kolme, jos ei nyt kaikkia elukoita lasketa mukaan..heh =0)



Viikonloppu hurahti taas äkkiä ja arki taas alkoi. Itse olen ihan täpinöissäni jo nyt, kun torstaina on tuo Np-ultra, jota ollaan odotettu ja odotettu. Toivotaan, että kaikki on jees. Mikäli kaikki kunnossa, kerotaan lopuille tuttaville ja sukulaisille tulevasta. Oleteko te jo kertoneet vauvauutiset omaisille yms? Me kyllä kerrottiin lähimmille ihmisille heti ihan alussa, ajateltiin, että sit jos jotakin käy niin sit käy. Onpahan ihmisiä sitten tukena. Nyt koittais sit kohta aika kertoa lopuille ihmisille, katsotaan miten reagoivat.



Mulla ei ole kyllä nyt ollut pahemmin oikein mitään tuntemuksia. Välillä , jos on pitkään syömättä tulee heikko ja kuvottava olo. Vatsa on kyllä taas todella turvonnut. Olenkin tässä miettinyt, että miten se voikin olla noin turvonnut jo tässä vaiheessa. Muutamat housut ja hame jäi kaappiin, kun eivät menneet enää kiinni. Milloin siis yleensä vatsa on alakanut näkymään ja lähteekö toi turvotus tässä välissä pois, vai miten? Rouvatossavainen tossa puheli, että hänellä ensimmäistä odottaessa alkoi näkyä vasta kunnolla rv 30..Sorry, mä olen niin piahalla jotenkin vielä näiden juttujen kanssa, siis ihan untuvikko. Toki tajuan, että kaikki me ollaan yksilöitä ja jokainen raskaus on käsittääkseni erinlainen...mutta kuitenkin.



No, oli miten oli..mä lopettelen tän höpöttelyn tähän..ja jos vaikka yritän taas vaihteeksi keskittyä työntekoon.



Mukavaa viikonalkua vaan kaikille!



T. Murunen82

rv 11+4

Ihana pikkuinen Hunni oli jo 2 cm "pitkä" ja hienosti sydän pamppaili, jotain 160:tä :O))))))))!!!!! Katsottiin jopa 4 D:llä lääkärin aloitteesta, ja näyttipäs jo pieneltä ihmiseltä hän :O)))!!! Niin ja päiviäkin saatiin lahjaksi lisää 2, eli nyt rv 8+4!!!



Olen rakastunut!!!!!!! :x



Oi joi, ja tuo toinen rakkauteni kohde saapui juuri salilta, täytyy hyökätä sen kanssa hössöttämään hunnia :O))))!!!



T. Hyttynen ja Hunni 8+4

Tervetuloa mukaan Linnanneito! Mulla aikoinaan eka neuvolakäynti oli hieman pettymys kun vaan juteltiin ja täytettiin papereita. En tiedä mitä odottelin, mutta jotain että vauva olisi konkretisoitunut. Eihän silloin mitään sydänääniäkään vielä kuulunut eikä kokeiltukaan. Eli varmasti on mukavampi mennä tuolloin myöhemmin jos ultraattekin silloin. Meillä kans esikoiinen oli todellinen esikoinen kun oli eka lapsenlapsi mun vanhemmille. Ja se oli tosi ihanaa vaikka hössötystä riittikin. Ihan omastakin takaa. Nyt kolmatta odotellessa hössöttäminen on vähän erilaista ja tämä on jo viides lapsenlapsi vanehemmilleni. Toisaalta tuntuu että vauva on aina vauva ja kaikki on otettu vastaan samalla lämmöllä ja rakkaudella jota tuntuu riittävän ihan yli äyräiden :)



Mitähän Jeppelille kuuluu??? Toivottavasti kaikki sujuu!!! Peukut pystyssä puolestanne!!!!



Mä olen vähän piristynyt. Ihanaa. Sellainen tolkuton väsymys alkaa väistymään ja tuntuu että jaksaa taas puuhata enempi. Vähän on pinna vielä turhan kireellä lasten kanssa ja mielialat turhan ailahtelevia miehen kanssa, mutta annettakoon anteeksi odottavalle....



Mikähän kaikki olisi sellaista hyvää luontaista raudan lähdettä??? Nyt löysinkin, kävin heti googlettamassa: "Hyviä raudan lähteitä ovat muun muassa palkokasvit, täysjyväviljatuotteet, vihreät lehtivihannekset ja kuivatut hedelmät. Samaan aikaan aterialla kannattaa nauttia C-vitamiinia sisältäviä ruokia, jolloin raudan imeytyminen tehostuu." Niin ja maito ainakin estää raudan imeytymistä!

Itse en syö lihaa joten täytyy olla tarkkana taas tässä syömisessä. Mulla oli hb vain 120 ekalla nla käynnillä, muttei vielä aloitettu rautakuuria. Eli täytyy yrittää syödä ekstra paljon edellämainittuja!! Onko muita kasvissyöjä odottajia???



Ok. Tässä päivän tietopaketti! :)



Terkkuja kaikille pilvisestä Espoosta ja mukavaa viikonloppua



-Callaway ja papunen 11+1

Lueskelin tosiaan ajan kanssa tätä keskustelua vähän pidemmältä aikaväliltä ja tosiin pahoittelut minunkin puolestani kaikille jotka ovat saaneet valitettavan huonoja uutisia. Sympatiat on kyllä suuret, itse kun vielä eletään myös sitä jännitysvaihetta, että onko kaikki ok. Todella viisasti siellä joku kuitenkin kirjoitti että "luonto teki tehtävänsä", sillä niinhän se varmaan tosiaan on, että jos siellä kehityksessä jokin virhe on sattunut niin sitten luonto päättää näin :( Ei kun uutta yrittämään vaan :x



Ootteko muut muuten huomanneet miten tämä 12viikon salailu/hyssyttely tuntuu olevan ihan meidän suomalaisten juttu?! Muistaako kukaan esim. yhtään jenkkileffaa tai sarjaa jossa ei olisi heti testin jälkeen kuulutettu asiaa jo koko maailmalle???. Me suomalaiset ollaan varmaan niin perus pessimististä porukkaa tai sitten se juontaa juurensa jonnekin ammoisiin suomi-filmin aikoihin, jolloin raskautta "hävettiin" kun sehän tarkoitti sitä että ollaan oltu sillai pojan kanssa :p

No juu...kyllä se tietty niin on että ei sitä uskalla puhua kun kuitenkin pelkää sitä pahinta vielä, mutta toisaalta joku jo mainitsikin että onpahan sitten ainakin tukijoita jos jotain sattuu. Jokainenhan loppujenlopuksi tekee itse sen päätöksen ja jokainen kokee jutun omalla tavallaan...tuli vaan tosiaan mieleen tuo ah muutenkin niin uskomaton Amerikka!



Linnanneito79 (rv 8)

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat