Vierailija

Lapseton kyselee...:)

Sivut

Kommentit (30)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kamalinta oli varmaan se jatkuva huoli lapsesta. Kun oli niin hiljainen ja rauhallinen lapsi mahassa. Toisessa raskaudessa oli myös tosi voimakkaat liitoskivut. Ne hidasti liikkumista ja esim. sängystä ylösnousu kesti k-a-u-a-n.



Raskauden jälkeen oli inhottavinta jälkivuoto ja tosi nuutunu olo (hemoglobiini tippu alas, 91).



Silti vielä haluaisin raskaaksi...

Syntymän jälkeen kamalinta on kai se univaje, jonka kamaluutta ei sitten pian enää muistakaan.. Lohduttauduin silloin 1,5 vuotta sitten juuri tällä ajatuksella!

Synnytys oli hyvä kokemus, sen jälkeen epparihaava oli ikävä - huonosti ommeltuna vaivasi noin kaksi vuotta ja nyt uudelleen uuden raskauden myötä. Vauvan koliikki ja vuoden mittainen valvominen olivat myös aika painajaismaisia. (Ja silti siis odotan seuraavaa.)

eikä johtunut maksa-arvoista vaan siitä että mahanahka ei vaan enään venynyt enempää!! Aloe vera geeli helpotti aina hetkiseksi. Heräsin yölläkin siihen että raavin mahaani minkä pystyin.





Kuopuksen raskaudessa kamalinta oli se kun säännölliset supistukset alkoi keskiviikko-torstain välisenä yönä ja jatkui ilman tunnin taukoa maanantai-tiistai väliseen yöhön asti jolloin vauva viimein syntyi! Olin jo aika tööt siinä vaiheessa ja synnytyksen jälkeen pyörryinkin vessaan. Ponnistaminen meni hyvin, tyttö syntyi 12 minuutin ponnistamisen jälkeen mutta tuo saliin asti pääseminen kesti kauan!

Neljän synnytyksen jälkeen ikävintä virtsankarkailu (ns. ponnistusinkontinenssi), vaikka korjattu leikkaamalla ei silti tullut kuntoon. Edelleen aivastaessa tai kovasti yskiessä lirahtelee. Tylsää. Kokonaissaldo tietty huimasti plussan puolella. Lapset tuoneet merkityksen elämälleni.

Onko hengissä, onko kunnossa, miksei liiku jne.



Pahoinvointi ja väsymys varsinkin tässä toisessa raskaudessa kamalia, mutta tuo huoli menee kaiken yli.

mutta, mutta synnytyksen jälkeen n. 2 kk olin tosi kipeä. Tosi pahat repeämät (koko emätin jouduttiin kursimaan kasaan..) Sen lisäksi haavat tulehtuivat kahdesti ahkerasta peseytymisestä huolimatta. Tämän lisäksi sain toistuvia rintatulehduksia 40 asteen kuumeineen ensi kuukausina.. Oikeastaan nyt vasta tämä helpottaa, kun vauva on puoli vuotias, nyt vasta alkanut nauttimaan tästä vauva-ajasta :)



Uskon silti, että joskus vielä toisen lapsen tekoon ryhdymme ;)


Alapää on viikkokausia k i p eä. Vauva ei nuku, itkee -> univaje, hormoniheittelyt -> itkettää, väsyttää. Imetys ei onnistu. Maha on pelkkää taikinaa, tissit räjähtää, alapää tohjona ja vauva HUUTAAA.



Tuli kuitenkin tehtyä toinenkin lapsi, jonka raskausaika ja synnytys menivät nekin ihan ok, mutta synnytyksen jälkeinen aika oli 2x kamalampaa kuin esikoisen jälkeen.



Mutta vaikka lapsensaantiin liittyy epämiellyttäviä ja kamaliakin asioita, silti hyvät asiat peittoavat huonot helposti! Kaikkeen tottuu ja kaikenlaista oppii sietämään ja aikanaan helpottaakin :)

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat