Seuraa 

Esikoista imetin yli 2v öisinkin, se oli takuuvarma konsti saada lapsi nopeasti taintumaan takaisin unille vaikka tuli hampaita, oli flunssia yms. harmeja. Nyt kakkonen on 8kk ja yöhulinoi(on oppinut seisomaan just). Mietin että yrittäiskö jotenkin vähentää yösyöttöjä tai jopa jossain vaiheessa lopettaa ne kokonaan(ostin sen Pantleyn kirjankin jossa oli " pehmeitä" vinkkejä). Mietin vain että mitenhän saan sitten vauvan jatkamaan unia. Pelkään että jää sitten kukkumaan tai että joudun alkaa kantelemaan tms. esim. kun tulee hampaita ja ikenet kolottaa. Tissi kun on niin helppo " lääke" kaikkeen...



Eihän se ole sanottu että yösyöttöjen lopetus onnistuu vielä vähään aikaan, mutta mietin vain nyt että kannattaako edes yrittää kun imetys vaan tuntuu niin helpolta ratkaisulta. Vauvamme syö kyllä tuttia, mihinkään huudatuksiin en ole halukas, sen jo varmaan arvasitte...Enkä ole mitenkään zombie. Yli kolme vuotta valvoneena olen jo tainnut tottua näihin rikkonaisiin uniin.

Kommentit (2)

Meillä on juuri käyty " unikoulu" /yötissittelyn lopetus miltei 10-kuisen tyttömme kanssa hienolla menestyksellä, jos niin voi sanoa:) Minä aloin olla aika zombie(=ihan unissakävelijä) kyllä, koska läpiöisen tissittelyn lisäksi neiti muutenkin hääräsi, konttaili ym. kivaa touhusi:) Ei minuakaan se itse tissittely oikeastaan pitänyt hereillä. Ja meidän tytsy ei syö tuttia eikä pulloa. Pari kuukautta pähkäilin asian kanssa, kun en mitenkään olisi vielä raaskinut lopettaa yöimetystä:( Järki voitti lopulta. Ja pikkuhiljaa alan palailla " elävien kirjoihin" , kun univelka alkaa hiipua:)



Me teimme näin: minä nukuin kolme yötä anopin luona melkein naapurissa ja mieheni hoiti tyttöä nämä yöt. Tyttö oli pari kolme kertaa yössä herännyt ja vähän itkeskellyt, mutta mies oli saanut hänet rauhoittumaan ihan vain tassuttelemalla ja hyssyttelemällä. Kerran oli kai ottanut viereenkin, kun ei meinannut nukahtaa. Kolmen yön jälkeen jatkettiin vielä niin, että mies edelleen nukkui tytön pinniksen puolella ja hoiti yörauhoittamiset. Nyt minä nukun taas omalla puolellani tytön vieressä, ja kelpaan rauhoittamaan ilman tissittelyä:) Pari kertaa yössä herää, mutta saataa itsekseenkin nukahtaa. Tassuhoito toimii meillä oikein hyvin! Ja vesipullon annoin yhtenä yönä, ja sekin ihme kyllä kelpasi, vaikka ei tosiaan juo normaalisti pullosta.



Päivisin imetän ihan normaalisti, ja varsinkin aamuimetys on molemmille pitkä ja ihanan rauhallinen nautintohetki:)



Tsemppiä, sitten kun teillä on sama edessä!

Lopetin yöimetykset 3 yötä sitten, jännityksellä odotetaan seuraavaa yötä. Vauva vasta 7 kk, mutta kovin aktiivinen myös yöllä, konttaa ja pyrkii ylös pinniksestä. Heräily pahentui kokoajan, alussa nukkui lähes ehjiä öitä, nyt uudet taidot ja hampaat piti hereillä. Uneen pääsi vain tissi suussa.



Tärkeintä on mielestäni tehdä päätös ja pysyä siinä. Vauva ei ymmärrä, jos ensin huutaen saa vain taputtelua, mutta hetken jatkettuaan äiti kuitenkin heltyy antamaan tissiä. Siispä vauva oppii vaan vaatimaan hiukan pidempään. Meillä on kovin tarmokas neiti, joten osasin odottaa, että ilman vastalauseita (huutoa) ei tästäkään selvitä. Tosi vaikeeta oli kyllä pysyä päätöksessä, kun toinen itkee, ja tietää että tissi auttaisi heti.



Ekana yönä vauva heräsi 6 kertaa huutaen, eikä meinannut millään rauhoittua. Ensin yritin taputella, tassutella, sitten nostin syliin ja heiluttelin. Kun rauhottui, laskin sänkyyn, josta sitten taas nostin syliin, kun huuto alkoi. Ja sitten taas rauhoittuttua sänkyyn, ja syliin ja sänkyyn ja syliin...Joka kerta rauhoitteluun meni n. 25 min.



Seuraava yö oli vain hiukan parempi, neiti ei herännyt enää ihan niin montaa kertaa ja nukahti hiukan nopeammin. Pari kertaa luulin jo nukahtaneen, mutta ei, ja rumba alkoi alusta. Kolmas yö olikin jo paljon helpompi, pelkkä tassuttelu auttoi.



Neuvolasta suositeltiin tuttia (neiti ei syö) ja kapaloa kokeiltu aiemmin rauhoittamaan, mutta se ei meillä toiminut. Illalla pyrin tankkaamaan neidin mahd. täyteen ruokaa ja läheisyyttä ja iltarutiinit pyritty pitämään säännöllisinä. Riittävästi myös touhua ja päiväunia oon yrittänyt päivään saada mahtumaan. Ja ruokavaliosta on nyt hetkellisesti karsittu kaikki mahdollisia ilmavaivoja aiheuttavat ruoka-aineet. (tämä varmaan hiukan turhaa, mutta helpottaa omaa mieltä, kun ei tarvi miettiä itkeekö kipeää mahaa)



Henkisesti oon myös asennoitunut, että heräilyjä varmaan tulee jatkossa ja myöhemminkin, kun tulee uusia taitoja ja hampaita, mutta jos kuitenkin suurin osa öistä saataisiin näin rauhoitettua nukkumiselle.



Voimia urakkaasi!

laitelkaa toki lisää vinkkejä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat