Vierailija

Koko lapsuuteni vietin sellaisessa läävässä missä millään ei ollut mitään väliä ja tavaroita oli kämppä väärällään. Ja nyt oon mennyt naimaan miehen, jota ei sekaisin oleva koti häiritse sitten niin yhtään. Perussiisteyden kyllä pitää mutta kun mä haluan että lelut, kirjat, vaatteet jne. on omilla paikoillaan. Mutta ei, tämä vaan kävelee ylitse kun ei häntä varmaan ne yhtään häiritse. Aaaargghh!!! Haluaisin kyllä listiä tämän nalkuttavan muijankin joka meillä nykyään käy joka päivä, mutta miten sen teen kun en saa illalla unta jos paikat on hujan hajan ?

Kommentit (3)

Meillä taas mies on tosi tarkka siisteydestä ja mulle on ihan yks ja sama, onko lattialla hujan hajan leluja jne. Mun motto on, että sotkuista voi olla, mutta likaista ei.



Ja meillä se nalkuttava osapuoli on tuo mies. Ja se, kun toinen nalkuttaa, saa mut entistä vähemmän innostumaan tuosta järjestyksen ylläpitämisestä.



Ja aika hassua, mulla on lapsuudenkodissa aina ollut kaikki paikat tiptop (no ei välttämättä mun huone, mutta muuten).

mutta tuon lisäksi kun meillä joka ikinen ilta saan astiat koneeseen, pöydät siistittyä, lelut ja tavarat ja vaatteet paikoilleen sen jälkeen kun lapsi nukkuu, niin mies tulee yöllä töistä kokkaa jotakin, jättää kaikki kokkauksensa siihen, levittää vaatteensa joka paikkaan, lautaset ja lasit jää siihen missä onkaan syönyt, tv:t auki... Eli aamulla aloitan taas sekaisesta kodista vaikka joka ikinen ilta sen olen saanut edes johonkin kuntoon. En onneksi edes enää jaksa nalkuttaa vaan teen kiltisti tai hukutaan siihen itteensä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kylmästi kaikki turha roina pois ja jäljelle jääville tavaroille omat tarkat paikkansa. Toimii ainakin meillä, lapsikin laittaa tavarat paikoilleen.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat