Kommentit (9)

En ole aikoihin käynyt edes lueskelemassa juttujanne mutta nyt tuli pieni väli työkiireiden keskeltä.



-Lapsen sukupuolista on ollut täällä puhetta ja tuntuu että monet joulu-odottelijat saavat pojan, ja niin käy ultran mukaan minullekin.



Liikkeet tuntuu päivittäin selvästi, Luojalle kiitos :)





" Synnytystavoista" .

Minulla myös häntäluu aikanaan murtunut ja nyt vihloo päivittäin, en tiedä josko sit sektioon päädytään..



-Ja veriryhmistä. Itse olen Rh neg ja neuvolassa kait seuraavat joskos vasta-aineita ilmestyy. En minäkään ole ottanut asiasta sen enempää selvää. Sanoivat vaan että verta otetaan useammin kuin " muilta" ...





Mutta, taas tältä erää moooi moooooi !!!!



Jouskari ja viikot 20 + 2

Tänään on viimein se maaaginen puolenvälin raja ylitetty! (Tai siis omien ja äitipolin laskujen mukaan, neuvolassa tulevat 2pvää jäljessä...)



Täälläkin melkoinen myräkkä, ei voi kuvitellakaan menevänsä lasten kans pihalle ja senkös huomaa että sisällä ollaan oltu... Äskön just laitoin meijä päiväpeiton pesuun ku tytöt oli tyhjänny rasvapurkin sille ja koko talo on muutenki iha hyrskyn myrskyn ku on niin kovat leikit menossa... Kauhistuttaa jo ajatus noitten sotkujen siivoamisesta, mutta kun kerrankin menee hyvin yksiin leikit nii en raaski olla ilkeä äiti ja komentaa raivaamaan, vielä. Tässä vaan miettii että onko sitä ihan pöljä ku tähän vielä yhden pirpanan aikoo mailmaan saattaa, joskus on liikaa jo noissa entisissä... Mutta on ne vauvat niin ihania:) Ja useimmiten isommatkin lapset, mutta joskus taas... No jospa nuo kelit joskus korjaantus että pääsisivät tuon energiansa purkamaan pihalle.



Imetyksestä: Monta kertaa on jo pitäny oma kommentti asiasta laittaa, mutta kuinka ollakaan se vaan jotenkin on jääny. Mulla on imetys lähteny käyntiin kaikilla kerroilla hyvin, kukaan ei ole lisämaitoa tarvinnu ees sairaalassa. Mulla noi rinnat reagoi vissiin niin nopeesti että maito nousee heti synnytyksen jälkeen samana päivänä... Ja sitä riittää, välillä liiaksikin asti! Mulla on maitoa tullu jopa molempien keskenmenojen jälkeen.



Nyt kuopusta syöttää ja sit kirjastoon!



daisy82 rv 20

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

lueskellut teidän juttuja lähes päivittäin, mutta ei jaksa kirjoitella. Mitään uutta ei tänne kuulu. Puoliväli on täälläkin ylitetty:-D ja masu kasvaa kauheaa vauhtia. ja töitä ja reissuja on ollut liikaa ohjelmassa, ihana olla kotona koko päivä pitkästä aikaa.



Rilla-ma-rilla: paljon voimia sinulle. Järkytyin ikävästä uutisesta.



Lenkille tahtois kovasti lähteä, mutta ulkona riehuu kauhea myrsky, toivottavasti illaksi laantuu. Ja täällä edelleen painajaisia näkyy, ne painajaiset tuntuu jo lähes koomisilta.



Synnytyksestä kommentoin pienesti, että itseä ei kyllä pelota, edellise niin helppoja olleet. Kyllähän se sattuu ja väsyttää mutta pian sen jälkeen on jo ihan tolpillaan ja ihana pieni kainalossa:-D



P-M rv 20+2





Se on nyt LOMA! :) Eli auttamattoman tylsyyden aikaa ja on melkeinpä pakko siivota kotona... Mies ei saa ollenkaan lomaa, joten pyörittelen taas sormia päivät pitkät ja huokailen raskaasti.



Ja painajaisia. Tiedän, että ne kuuluvat raskauteen, mutta voiko niitä mitenkään välttää? Ensin näin hirveitä unia siitä, että vauvalle tapahtui jotain pahaa (ja ne syyt, miksi ja miten tapahtui, olivat oikeasti todella typeriä ja käytännössä mahdottomia, mutta yöllähän ne stressaavat ja vievät unet). Eilinen painajainen ei liittynyt vauvaan; siinä Irakin sota käytiin jostain syystä tuossa lähipuistossa ja Ruotsi hyökkäsi :P Olihan siinä muutakin, mutta tuon tyylisiä ne lähtökohdat on. Ja taas valvottiin melkein itku kurkussa.



Vauva on hyvin vilkas. Olen huomannut, että se pitää kamalasti äänistä. Se esim. alkaa potkia ja möyriä vilkkaamin, kun ollaan kylässä ja ympärillä on paljon ihmisiä. Jostakin syystä se ei kuitenkaan suostu potkimaan mua käteen :( Se joko kääntyy tai lopettaa. Miestä taas se takoi eilen kaikilla raajoillaan.



Mites teillä, joilla jo ennestään on lapsia, on " olot" ja " tuntemukset" sukupuolesta osuneet kohdalleen? Mua vähän hävettää, kun olen NIIN varma, että vauva on tyttö. Hyvä etten ole jo ostellut rimpsurampsuja sille :P Poika kävisi ihan yhtä hyvin, mutta jotenkin en saa sille edes uhrattua ajatusta.



Niin, ja mulle on tullut myös ekat kolme raskausarpea. Kainaloihin! Minkä fysiikan lain mukaan noin käy? Tisseissä ja takapuolessa on kasvusta johtuvat aikoja sitten vaalenneet raskausarvet, joten kyllähän niihin pitäisi mahtua myös uusia. Ei sillä, etteikö olisi kiva, että arvet ovat piilossa, mutta kainalot on todella hellinä eikä dödöä voi kuvitellakaan laittavansa :(



Nunia ja Lumikko 21+3

Kylläpä on tylsä ilma! Puut heiluu niin etten ulos uskalla mennä. Naapurin pihasta kaatui meinaan puu tänään.



Synnytyspelosta..esikoista odottaessa en pelännyt lainkaan, tietty normaalia jännitystä mutta varsin avoimin mielin läksin synnyttämään ja tavoitteena oli vielä oikein luomusynnytys. Olin lukenut ummet ja lammet vaihtoehtoisista kivunlievityksistä jne... No synnytys ei sitten edennytkään niinkuin olin ajatellut. Jouduttiin laittaa oksitosiinia että saatais potkua kun jumituttiin 4-5cm:n. Siitä kaiketi johtui että kivut pomppas todella yllättäen ja kovaa ja tuntui että nyt lähtee taju. Suppareita tuli niin tiiviisti ja kipeesti. Sainkin sitten epiduraalin ja olin taivaassa noin 1.5t. Sitten kolahti taas, olin 8cm auki eikä enää epiduuralia, haittaisi kuulema lähestyvää ponnistusvaihetta. Noh, ponnistusvaiheeseen meni tuosta vielä 3 tuntia, ja ponnistusvaihetta kesti 2t25min kunnes kohtu repesi ja vauvan sydänäänet hävis. Siitä sitten kiireellä sektioon. Loppu onneksi hyvin, pojalla oli tosin hengitysvaikeuksia, lapsivesi oli mennyt vihreäksi, vauva oli siis kakannut siihen ja juonut sitä. Eka yö meni vauvalla valvontayksikössä ja mulla herämössä. Olin TOSI pettynyt itseeni ja elämään. Siis minä ja mun suuret suunnitelmat enkä sitten " kyennytkään" synnyttämään.



Pelkoni tuli eniten ponnistuvaiheeseen, tunsin kuinka vauva on jumissa ja kätilö vaan pähkäili imukupin kanssa, vauva siis jumittui täysin " puoleen väliin" , eli ei ollut mahassa muttei enää täysin mahassakaan. Verta menetin puoltoista litraa ja olo oli todella kauhea seuraavat päivät.



Toista lasta kun aloin odottaa sain heti lähetteen synnytyspelkopolille. Siellä kävin usemman kerran, ja kävin myös psykiatrin juttusilla. Mutta pelkosektiota ei herunut Naistenklinikalla! Viikolla 36 ottivat röntgenin lantiostani koska vauvan epäiltiin olevan tosi iso. Ei ollut iso vauva mutta kuvissa näkyi ettei meikäläisen lantiosta mitään ikinä synny, aiempi häntäluuvamma esti sen. Häntäluuni on siis luutunut murtuman jälkeen lantion " sisään" tukkimaan siis synnytyskanavaa. No sain sitten sektion lantion ahtauden takia. Sektio sujui hyvin.



Kolmatta odottaessa sain heti tiedon sektiosta, mutta kuinka ollakaan vauva päätti alkaa syntyä ennen laskettua aikaa ja sovittua sektiota rv 38+6 ja sattui vielä olemaan juhannusyö eikä lääkäreitä ollut liiemmin paikalla! Niinpä sain synnyttää 22 tuntia ennenkuin saatiin mut mahdutettua leikkaukseen? Olivat hälyttäneet toisen lääkärin. Supparit tuli 3-4minuutin välein viimeiset 6 tuntia ennen sektiota eikä epiduraalia annettu tulevan sektion takia, eikä myöskään juotavaa, vaikka tuntui että näännyn nestehukkaan. Viime juhannus oli meinaan kuuma, ainakin naikkarilla. Onneksi yöhoitsu äkkäsi antaa tipan mulle ja olo alkoi kohentua. Mutta kovin hyvät muistot ei tuosta jäänyt, eniten ehkä ottaa päähän se kun mies passitettiin kotiin koska synnytystä yritettiin koko ajan pysäyttää piikeillä. Eli mies laitettiin kotiin juhannusaattona klo 15.00 ja poika syntyi yöllä klo 04.09. Pitkä aika osastolla virua hiksenä ja kipeänä supistusten kanssa. Liekö oli jotain sijaisia töissä, oli meinaan aika outoa toimintaa naikkarilla. Muuten olen aina ollut varsin tyytyväinen siellä kaikkeen.



Nyt siis neljäs tulossa ja sektio on varma, mutta miten siihen taas päädytään sen näkee sitten!



Tulipas pitkä sepustus...



Pelkopolista en tiedä miten se nykyään toimii, mä kävin siellä v.-99, toivottavasti nykyään pelkosektion saisi jo helpommin.





Olen pari viikkoa jo elänyt vain tätä päivää ajatellen. Nyt se sitten oli :) Paineet ja jännitys on poissa! TÄnään olin nimittäin siellä rakenneultrassa. Niinhän siinä kävi, ettei joulukuisista enää poikaa mulle riittänyt, te veitte ne kaikki :) Eli KOLMAS tyttö tähän taloon!!! Mun on kai ruvettava opettelemaan laittamaan noita tyttöjen hiuksia vähän paremmin. Mullahan oli niii -iin poikaolo, mutta nyt en enää usko sukupuolesta johtuviin raskausoireiden vaihteluihin. Tytöthän on ihania, ei siitä mihinkään pääse, nyt saan vielä yhden vaaleanpunaisen tuhisijan! Ihanaa! Vauva oli kaikinpuolin kunnossa ja kuinka kaunis se olikaan. Meinasin valittaa vähäisistä liikeistä, mutta siellä se viuhtoi ja kuperkeikkasi, niin uskoin mitä näin. En vain jostain syystä tunne vielä kaikkea liikettä.



Ilmeisesti mennään sektioon, niin kuin esikoisenkin kanssa. Tuli vähän yllärinä, mikään pakko ei ole, mutta taitaa olla siihen saattaisin taipua kuitenkin. Esikoisen sektiosta jäi kyllä huippuhyvät muistot. Ainoa suuri miinus siinä on, ettei vauvaa saa heti luokseen. No, mulla on kuukausi aikaa päättää asiasta. Positiivista siinä olisi, että saisin varmasti vauvan pyhiksi kotiin ja kun täällä ulkomailla tuota tukiverkkoa ei ole, niin voisi asiat järjestää sektiopäivän mukaan.



Tuntuisi hassulta tietää syntymäpäivä etukäteen, kun jo tietää sukupuolenkin ja nimikin on aika varmasti päätetty. Kaikki olisi niin suunniteltua...



Serkku saa lokakuussa esikoisensa, toivottavasti se olisi poika, niin pääsisin vähän ostelemaan poikien ihanuuksia, joita täällä kaupat notkuu.



Tuollainen ultrakone pitäisi saada omaan kotiin, ihana olisi käydä vauvaa katselemassa, oli se niin ihanaa!!!!





Doshijas & Nuppu 20+1

Pakko se on jotain kirjotella ettei jää pino vallan tyhjäks ;)



Kiitos maidree (meniköhän oikein) tosta kummijutusta. Pitää tarkastaa heti kun pappi palaa lomilta miten asia on!



Eilinen sen taas todisti että ei pitäs siivota ollenkaan, heti selkä on ihan kuoleman partaalla! Vaan ei auta..kaaos kaatuu jälleen päälle, huoh!



Masussa potkotellaan tasaseen ja muuten ei kerkee oikeen huomaamaankaan että raskaana ollaan kun nuo kaks ensimmäsitä vaatii sen verran paljon huomiota ;) Tosin nuo liitoskivut ja lievä raihnaistuminen ei päästä kokonaan unohtaan!



Nyt takas siivoomaan vaikka tiedän että illalla taas kärsitään siitä hyvästä



masu 22+4

Mustahan tulee taas oikea palsta-terroristi näköjään..liikaa aikaa kun mies on lomalla. :)



Jouskari, kannattaa mainita häntäluusta jossain vaiheessa tai kysästä vaikka neuvolassa siitä, mä en tajunnut lainakaan puhua asiasta vaikka synnytys eteni tooosi hitaasti, avautuminen ja ponnistuvaihe kaikkinensa kesti 30t14min. Jälkeenpäin sanoivat että avautuminen kesti siksi kauan kun vauvan pää ei päässyt auttamaan sitä, painollaan, koska häntäluu esti päätä painumasta tarpeeksi kovasti alas kohdunsuuta vasten.



Serkullani aikoinan murtui häntäluu ponnistusvaiheessa, eli nuo häntäluu ongelmat saattavat olla suht yleisiäkin, mene ja tiedä.



Onko teille jotka jo tiedätte sukupuolen sanottu ihan rakenneultrassa sukupuoli? Mä menen aamulla ultraan ja tekis toisaalta hirmusesti mieli tietää kumpi on tulossa. Aiemmin en ole kenestäkään tiennyt enkä edes kysynyt, mutta nyt kovasti tahtois tietää.



Joku kyseli siitä kun tuntuu siltä että tulija on poika/tyttö, siis on sellainen olo. Mulla oli kakkosen kanssa täysin selvä " tieto" että tulija on tyttö, jotenkin vaan muka tiesin sisälläni sen ja kutsuinkin jo nimeltä koko raskausajan vauvaa. Ja tyttö tuli ja kastettiinkin sillä nimellä :). Pojista en ole ollut kummankaan kanssa varma, tyttö - ja poikaolot on vaihdelleet raskauden edetessä.



täällä meillä on kuulemma ihan normaalikäytäntö että neuvolassa käydään harvakseltaan näin alussa. edellisessä raskauden alussa asuin vantaalla ja siellä käytiin 3-4vk:n välein. No mutta nyt olen kuitenkin saanut vaihdettua sen terveydenhoitajan ja perjantaina mennään sitten sinne ensimmäistä " virallista" kertaa. se on kiva terkka ja uskon että suhtautuu meidän tilanteeseen ihan oikealla tavalla. käväsin aamupäivällä kuuntelemassa taas että mitähän masuun kuuluu ku liikkeet on niin harvakseltaan ja epäselviä etten oo varma onko ne niitä vai ei. ja kova melskaus masussa kävi, vauva meni koko ajan anturan alta pois ja teki kupperskeikkaakin, ihan selvästi kuuli, syke 150-155. pissankin tarkastin ku se on katottu sillon vklla 10 viimeksi ja ainakaan siinä ei sokrut ollu plussalla.



onko muuten muita Rh-neg odottajia?alussahan otettiin se vasta-aine näyte mutta eikös jossain vaiheessa tässä puolessa välissäkin oteta?vai muistanko ihan omiani..tarttis visssiin skarpata ja lukea niitä ohjeita mitä sain sillon neuvolassa, en oo ehtiny ku silmäillä. muutossa hukkasin esikoisen ajalta olevan neuvolakorttini, ihmettelen sitä suuresti mutta ei oo vielä vastaan tullu. tosin muutama laatikko on vielä purkamatta että jospa kuitenkin löytys.



nyt taas töihin...



tamatu+ihme rv 18+4

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat