Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Itsellä tulossa sellainen tilanne ja huoli aika kova...

Kommentit (4)

tai en nyt varsinaisesti eronnut. Suhde oli enemmänkin fyysinen, ei kauhean henkinen ja raskauteeni se lopahti. Huoli oli kova ja mietin, että mitenköhän sitä yksin pärjää pienokaisen kanssa, mutta hyvin kaikki on jo kolmen vuoden ajan mennyt.

Kauheinta oli, kun ei ollut sitä toista jonka kanssa jakaa sitä kaikkea. Niitä vauvan muljahduksia mahassa, pohtimista, että kummankohan silmät lapselle tulee, onkohan tyttö vai poika, ja muita tuommoisia.

Tai ei se nyt kauheinta ollut, mutta tuntui vaan niin surulliselta tajuta, että sitä tosiaankin on yksin.

Mutta omalla kohdallani tämä oli paras vaihtoehto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin kävi mulle. Raskausaika oli tosi rankka, luulin etten voisi olla enää onnellinen (ja oli kauhea syyllisyys siitä, että en voinut niin iloita lapsestakaan). Mutta kun poika syntyi, olin onneni kukkuloilla. Meillä on mielestäni mennyt hyvin, lapsi on onnellinen (ainakin moni sitä sanoo). Hyvin on lopulta mennyt. Voimia! Toivottavasti teille ei tule riitoja lapsesta!!

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat