Vierailija

Voiko siihen vaikuttaa hyvä lihaskunto tai oikeaoppinen ponnistaminen?

Kommentit (14)

kun lähdin ponnistamaan ilman kunnollista ponnistamisen tarvetta, vain koska kätilö sitä ehdotti (halusi ehtiä hoitamaan synnytyksen loppuun ennen työvuoronsa päättymistä?). Ponnistin täysillä, ihan liian täysillä, sillä en jaksanut pitää ilmoja keuhkoissa liian kovaa ponnistaessani ja ponnistukset jäivät liian lyhyiksi. Paineen löysääminen palautti tilanteen aina samaan eli eipä edistynyt ja ponnistusvaihe kesti tunnin. 3 kg vauva 32.5 cm pipolla syntyi välilihan leikkaamisen jälkeen.



Toisessa synnytyksessä odotin kaksi tuntia 10 cm auki, kunnes tuli ponnistamisentarve, vaikka kätilö kyseli ainavain että " milloinka alat ponnistamaan?" . Ponnistin kevyesti tunnustellen jolloin kätilö sanoi, että " täytyisi ponnistaa lujempaa" . Sanoin harjoittelevani ja odotahan vähän. Kun vauva tuntui liikkuvan hyvin lisäsin tasaisesti tehoja ja kätilö sanoi että täytyisi ponnistaa hitaammin;) Kevensin vähän ponnistusta käskystä. En noudattanut hengitysohjeita, joilla muka saisi tehoa ponnistukseen, vaan haukkasin happea tarpeen mukaan ja pidin samalla yllä ponnistusta. Ponnistamiseen keskittyminen oli tärkeintä. Tein niinkuin tuntui hyvältä. 4 kg vauva 36.5 cm pipolla syntyi 7 min ponnistuksella ilman repeämiä.

kuopus syntyi otsa edellä, ja jessus että siinä sai tehdä töitä! Kesti kyllä " vain" 31 minuuttia, mutta se ensinnäkin tuntui ikuisuudelta, ja toisekseen olin kuvitellut hieman lyhyempää ponnistusvaihetta kolmannessa alatiesynnytyksessäni kolmen vuoden sisään (ekat ponnistusvaiheet 48 min ja 19 min).



Vierailija:

Lainaus:


Lapsen tarjonta, eli missä asennossa pää on. Jos on takaraivo edellä, pään läpimitta on kaikkein pienin ja silloin pää mahtuu parhaiten syntymään. Muissa asennoissa joko ei mahdu ollenkaan tai ponnistaminen kestää tosi kauan.






Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vasta kolmatta lastani työntäessä oivalsin tuon... Syntyikin sitten kahdella supistuksella. Ekan kanssa pihtasin, kun yritin " pidätellä kakkaa" ja ponnistusvaihe kesti 50min.

äidin kudostyyppi, ponnistustekniikka.



Eli jos on heikot supistukset niin ne eivät työnnä lasta eteenpäin, vaan äiti joutuu tekemään töitä pelkin lihasvoimin. Jos taas on vahvat supistukset, ne suorastaan lennättää lasta eteenpäin.



Lapsen tarjonta, eli missä asennossa pää on. Jos on takaraivo edellä, pään läpimitta on kaikkein pienin ja silloin pää mahtuu parhaiten syntymään. Muissa asennoissa joko ei mahdu ollenkaan tai ponnistaminen kestää tosi kauan.



Äidin kudostyyppi; jos on paksut ja joustamattomat lantionpohjan lihakset, ne antaa kovan vastuksen ja hidastaa ponnistusvaihetta. Pehmeät ja joustavat kudokset antavat vauvalle hyvin tilaa.



Ponnistustekniikka vaikuttaa myös, eli miten äiti osaa suunnata ponnistuksen. Tämä vaatii keskittymistä ja kätilön ohjeiden kuuntelemista. Kunnolla ei juurikaan ole siinä kohtaa merkitystä vaan supistukset tuo sen tarvittavan lisävoiman mitä siinä tarvitaan.

Mä halusin vain sen pois sieltä satuttamasta ja ponnistin todella kovaa aina supistuksen tullessa. En tiedä auttoiko tuo asenne asiaan.



Kätilö siinä sanoikin, että ponnistan juuri niinkuin pitääkin.

hidasti tarjonta (pää vinossa kohdun suussa sijainneen kasvaimen takia) ja nopeutti kun vihdoin viimein riideltyäni kätilön kanssa pääsin pois selinmakuulta ja pääsin jakkaralle.



Ponnistaminen oli minusta helppoa ja luontaisesti osasin sen - myös painovoima auttoi kun pääsn selinmakuulta veke. Jos olisin heti päässyt jakkaralle, olisi varmaan kestänyt puolen tunnin sijasta vartin tms.

Minä en ole joutunut hirveällä voimalla edes ponnistamaan vaan minulla on ollut sellaiset supistukset, että lapsi on syntynyt miltei vaan niiden voimalla.

Jossain siinä puolentoista tunnin jälkeen tuntui että toi kätilö taitaa huijata mua?!?!! Mutta kyllä se sieltä lopulta tuli ulos.



T-ent. urheilija (eli ponnistusVOIMASSA ei olisi pitänyt ainakaan olla puutteita..)

Mulla on hyvä lihaskunto, ponnistussupistukset eivät paljoa tuntuneet, olen pitkä ja kapealanteinen, lapsi ei ollut kovin alhaalla vaikka raskaus meni hieman yliaikaiseksi. Kaikenkaikkiaan supistukset olivat tosi mietoja loppuun asti. Oli kova työ ponnistaa kun keho ei " auttanut" mukana.

En tajua, mihin ne supistukset katosivst, kun olin täysin auki eikä työnnättänyt yhtään. Olisin varmaan voinut odottaa vaikka miten kauan, mutta sitten vain päätin, että nyt ponnistan. Vauva tuli ulos kahdella ponnistuksella, vaikkei edes supistuksia ollut apuna. Tai en tiedä, oliko supistuksia, mutta en ainakaan tuntenut niitä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat