mitä leveämpi perse, sitä varmemmin pääsee. Tarkoittanee kuitenkin sitä, että mitä lujemmin istunut naama kiinni pääsykoekirjassa niin sitä todennäköisempää...
Pirunmoisella lukemisella ja uutteruudella, ei se älliä vaadi keskivertoa enempää.
Sisäänpääsy vaatii lähinnä sinnikkyyttä ja hyvää muistia, valmistuminen hyvää opiskelutekniikkaa. Juristiksi tullakseen ei välttämättä tarvitse kyetä mihinkään suuriin oivalluksiin, riittää, että pystyy oppimaan paljon materiaalia. Työssä toki kehittyneestä oivalluskyvystä on apua ja useinhan oppimiskyky ja oivalluskykykin kulkevat käsikädessä.
Jos se tekee tiukkaa, kannattaa harkita jaksaako kovaa lukutahtia + tenttejä seuraavat 5-6 vuotta.
Itse muistan ensimmäisen viikkoni oikiksessa joskus kaaaauan sitten. Pääsykoe oli ohi ja minulla sellainen " huh, helpotus, nyt se on ohi" -olo. Sitten alkoivat ensimmäiset luennot ja eteen annettiin lista kirjoista jotka tulee päntätä tenttiin joka odotti puolentoista kuukauden kuluttua. Kirjoja oli kuusi (kukin 200-400 sivua), niistä kaksi ruotsinkielistä. Silloin vasta tajusin että mitään " huh, nyt se on ohi" -fiilistä on turha hehkutella koska nyt se vasta alkaa...
No, siihen kyllä tottui aika nopeasti. Myös juristin työssä (jota minulla nyt takana jo 9 vuotta) jatkuva opiskelu ja ammattikirjallisuuden lukeminen on itsestään selvää.
Ja niin - minäkin paitsi juristi, myös nykyään AV-mamma ;)
ulospääseminen vaatii jo enemmän hommia
mitä leveämpi perse, sitä varmemmin pääsee. Tarkoittanee kuitenkin sitä, että mitä lujemmin istunut naama kiinni pääsykoekirjassa niin sitä todennäköisempää...
Pirunmoisella lukemisella ja uutteruudella, ei se älliä vaadi keskivertoa enempää.
Sisäänpääsy vaatii lähinnä sinnikkyyttä ja hyvää muistia, valmistuminen hyvää opiskelutekniikkaa. Juristiksi tullakseen ei välttämättä tarvitse kyetä mihinkään suuriin oivalluksiin, riittää, että pystyy oppimaan paljon materiaalia. Työssä toki kehittyneestä oivalluskyvystä on apua ja useinhan oppimiskyky ja oivalluskykykin kulkevat käsikädessä.
Mä en uskonut kun etukäteen sanottiin, että opiskelu on samanlaista stressaamista ja pänttäämistä kuin pääsykokeet. Vaan on se.
Jotenkin siihen myös tottuu, ja paljon auttaa se, että on hyvä ja itselle sopiva lukutekniikka.
Välistä kyllä ajattelen, että jonkun kauppiksen huitaisis kahdessa vuodessa tällä työmäärällä. Pitäisköhän ihan piruillaan?
Jos se tekee tiukkaa, kannattaa harkita jaksaako kovaa lukutahtia + tenttejä seuraavat 5-6 vuotta.
Itse muistan ensimmäisen viikkoni oikiksessa joskus kaaaauan sitten. Pääsykoe oli ohi ja minulla sellainen " huh, helpotus, nyt se on ohi" -olo. Sitten alkoivat ensimmäiset luennot ja eteen annettiin lista kirjoista jotka tulee päntätä tenttiin joka odotti puolentoista kuukauden kuluttua. Kirjoja oli kuusi (kukin 200-400 sivua), niistä kaksi ruotsinkielistä. Silloin vasta tajusin että mitään " huh, nyt se on ohi" -fiilistä on turha hehkutella koska nyt se vasta alkaa...
No, siihen kyllä tottui aika nopeasti. Myös juristin työssä (jota minulla nyt takana jo 9 vuotta) jatkuva opiskelu ja ammattikirjallisuuden lukeminen on itsestään selvää.
Ja niin - minäkin paitsi juristi, myös nykyään AV-mamma ;)