Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija


Olen ollut kotona nyt 3v, lapset siis 3v ja 1v. Mies maksaa meillä melkein kaikki laskut, jopa minun visaani ainakin osittain. Itse maksan vaina puhelinlaskun. Mies hoitaa siis lainalyhennykset, sähköt, veden, lehdet, auton, vakuutukset jne.



Tämä asia on yksi, miksi mua ahdistaa olla kotona. haluaisin jo työelämään ja tienata omaa rahaa. Tällä hetkellä saan vaivaiset lapsilisät ja kotihoidontuen. Sillä makselen ruokia ja vaippoja, muuhun se ei juuri riitäkään.



Tunnen huonommuutta asiasta:( Onko kellään samalla tavalla?



Mieheni tienaa 4500e bruttona, joten ihan hyvin ollaan pärjätty. Tili on kyllä silläkin tyhjä aina loppukuusta.



Sivut

Kommentit (25)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Silloinkin kotona ollessa tosin minä hoidin kaikki meidän perheen raha-asiat, vaikka miehen tililtä rahaa otinkin. Meillä tosin aina on ollut yhteiset rahat (ja menot) ja yhdessä on päätetty mitä ostetaan. Koskaan ei ole tullut kinaa kun kumpikin ollaan yltiö pihejä, joten ostetaan vain ja ainoastaan kun tarvitaan jotain. Meillä ei ole koskaan käyty keskusteluja rahan riittävyydestä kun esim. toinen on ostanut " vähän" hifiä tai vaatteita kysymättä toiselta..

lähimmästä kyläpaikasta. Ja itsellehän ei tarvitse mitään ostaakaan. En ostaa mitään turhaa ruokaa, jos mies haluaa herkutella saa itse ostaa.



Enkä nyt mitenkään alentavaksi koe tilannetta. Tuo tyhjä rahanpuutteen valitus kyllä ärsyttää, kun miehellä sitä rahaa kuitenkin on ja itselläni ei todellakaan ole.

mies on lapsen kanssa kotona ja minä töissä. Minä maksan kaikki mahdolliset laskut. Vaikkakin meillä on yhteinen tili niin näin mennään silti.

Ostan myös suurimman osan lapsien vaatteista ja tarvikkeista. Ruokaa ostamme molemmat. Mies hoitaa lainat (talo onkin miehen nimissä ja ostettu jo ennen naimisiin menoa), sähköt, veden ja omat kulunsa.



Itse saan 300 käteen + lapsilisät. Mies saa n. 3000 käteen kk.



Mieheni valittaa aina, että hänellä on niin vähän rahaa. Tilin keskiarvo on 2500 - 3000 eli tilillä on aina sen verran rahaa. Oma tilini on tietty melkein tyhjä kuun loppuun mennessä. Yritän saada pidettyä 100-200 tilillä hätävarana.



Ja mieheni on siis sitä mieltä, että hän maksaa AINA kaiken ja elättää minua...



Ja pankkikortilla ostan mitä tarvii. Yhteinen tili, omat kortit. Mutta mulla onkin kultainen mies, joka haluaa elättää perheensä. Enkä pode mitään huonoa omaatuntoa. Olen järkevä kuluttaja, ja olen monesti miehelle sanonut, että jos rahasta tulee tiukkaa, niin sen pitää sitten sanoa mulle, niin pystytään kyllä elämään säästeliäämminkin. Mies huolehtii tilin saldosta, joten mulla ei oo siitä automaattisesti tietoa, ellei mies infoa.

Omalta tililtäni maksan asuntolainan ja pieniä laskuja jos rahaa on, olen äitiyslomalla. Kun olin töissä maksettiin kaikki laskut suurinpiirtein puoliksi.

Nuorin lapsi on nyt 6-vuotta ja olen edelleen kotona. Tilanne ei mua ahdista, koska miehellä on niin isot tulot että tää on mahdollista. Ja ei pidä pahana sitä että olen kotona. Töihin menen kun nuorin on käynyt ekan luokan loppuun, jos menen?

Rahat on yhteisiä ja kummallekin on tietty summa omaa käyttörahaa kuukaudessa. Tuhlaavaisia ollaan kumpikin, minä koitan järkeillä tulevia laskuja, että rahat riittää...

Kaikki meidän tulot menee miehen tilille ja kaikki laskut menee hänen tililtään. Eipä mulla kyllä olekaan mitään " mun" laskuja, jotka olisi vaan jotain omia kulujani.

Mä maksan oman visani, puhelinlaskun ja vastikkeen. Mies lyhentää lainan, auton, muut laskut, vakuutukset jne.



Kummallakin ns omat rahat joita yhdessä käytetään. Siksi nyt näin, että mullekkin jäisi hieman rahaa tilille.



Kunhan palaan työhön niin laskut menee puoliksi. TAikka sama kumpi maksaa toinen hoitaa sit lasten vaatteet, kengät, ruuat tms

Mies tosin on se pääasiallinen elättäjä, sillä olen nyt viidettä vuotta kotona kotihoidontuella. hyvin toimii ja on toiminut ihan seurusteluajoista asti.

Itse ostin äippärahoilla ja lapsilisillä ruuat ja vaipat. Miestä ei kyseinen järjestely haitannut, mutta se vaivasi minua. Nyt kun nuorimmainen täytti 1 v, niin lähdin töihin, koska halusin tehdä myös osuuteni yhteisessä taloudessa.

Kotihoidontuen käytän lähinnä omiin hömpötyksiin. Joskus maksan kauppalaskun, mut ylensä käydään yhdessä kaupassa ja mies maksaa. Eihän sitä voi multa odottaakkaan!

Mies tienaa bruttona 6000 ¿/kk. Minä saan nettona käteen reilu 300 ¿/kk.



Ei mua kauheasti tilanne ahdista. Tämä on vain väliaikaista. Kohta menen töihin.

mä en ole ikinä tajunnut tuota. Mä koen niin, että kun mennään naimisiin, meistä tulee perhe, ja perheessähän kaikki on yhteistä, tietenkin. Älkää ymmärtäkö väärin, en arvostele ketään, musta toi vaan kuulostaa kamalan oudolle.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat