Seuraa 

Heissan,



Olen kuullut liitoskivuista, jotka saattavat olla hyvinkin kipeitä. Voisitteko kertoa omista kokemuksistanne? Esim. miltä ne tuntuvat ja milloin alkoivat/ kauanko kestivät. Eräs puolituttuni oli sairaslomalla useamman viikon liitoskipujen vuoksi, mutta en häneltä oikein kehdannut niistä kysellä. Onko liitoskivuilla ja ennenaikaisilla supistuksilla jotain tekemistä keskenään?



Poeme - LA 13.12.

Kommentit (5)


Joskus raskauden puolivälin tietämillä liitoskivut vaivasivat lähinnä nivusissa ja jonkin verran häpyluun kohdalla. Olivat onneksi ohimeneviä ja satunnaisia vihlaisuja, ja jonkin ajan kuluttua lakkasivat kokonaan. Sitten 37. viikolla palasivat paljon järeämpinä, tosin häpyluuta ei enää niinkään vihlonut, vaan eniten tuntui emättimessä. Tuntui lähinnä kävelyllä käydessä, yhtäkkiä kesken lenkin tuntui kuin joku olisi sinne puukkoa työntänyt :(. Meni tosin hetken huilauksella ohi, ja sitten pääsi jatkamaan matkaa. Nivusissa tuntui lähinnä esim. sängyssä asentoa vaihtaessa. Nyt 42. viikolla liitoskivut ovat taas kadonneet (ihan kiva tietysti). Tiedän joitakin, joilla ne ovat olleet paljon pahempia, minä olen päässyt aika vähällä.

Itse olen kokenut nämä kohdun kasvuun liittyvät kivut vihlontana, joka kieltämättä välillä nostattaa hiukset pystyyn, mutta vihlaisut ovat olleet nopeita ja tulleet harvakseltaan - vähän kuin tatuoinnin ottaminen: sattuu kyllä, mutta vain noin sekunnin kerrallaan :)



Ovat tuntuneet siis ikäänkuin alhaalta ylöspäin masun etuosassa ja viimeksi vielä tässä ihan taannoin. Nivusissa mulla ei ole kipua ollutkaan, sitähän voi kai esiintyä sielläkin. En olisi voinut kuvitellakaan ottavani vihlomisen vuoksi sairaslomaa, mutta kivun tunteminen on yksilöllinen asia. Minun kokemukseni mukaan kuitenkaan ei syytä huoleen! Vihlonnat ovat aina olleet kivusta huolimatta jotenkin positiivisia juttuja; tulee hyvä mieli kun tietää, että taas vaavi on kasvanut niin että tarvitsee lisää tilaa!



T. muppet rv 24

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mulla liitoskivut tuntuneet kipuna lonkissa, häpyliitoksessa ja nivusissa. Kaikkein eniten ovat vaivanneet öiseen aikaan. Pakko nukkua iso tyynypolvien välissä (kyljelläni siis nukun) kun sattuu muutoin niin paljon. Tasasin väliajoin joudun sitten herätä ja vaihtaa kylkeä sekä siis asetella tyynyn (toisinaan tyynyt) uudestaan, kun lonkat kipeytyvät niin pirusti samalla kyljellä makaamisesta.. Jossain välissä raskautta kipuja oli myös päivisin niin paljon, että kävelin kuin vanhat mummot töpöttäen.. Onneksi nyt loppua kohden on ollut vähempi!!

Mulla siis valitettavasti rajut kokemukset liitoskivuista.



Ensimmiasessa raskaudessa liitoskipuja oli vain silloin tallöin. Lonkissa ja hapyluussa viiltavaa (" puukoniskumaista" ) kipua liikkeessa.



Toisessa raskaudessa kipu alkoi viikon 14-15 tietamissa ja jatkui loppuun asti. Keisarinleikkaukseen paadyttiin rv37, kun liitoskipujen takia en pysynyt enaa nukkumaankaan, liikkumisesta/makaamisesta/istumisesta puhumattakaan.



Liitoskipu on vihlaiseva " luukipu" , erilainen kuin " kasvukivut" mahassa. Liitoskipu on lantion seudulla niissa kohdissa, joissa on luitten " liittymakohtia" yksi tyypillinen kohta on juuri hapyluu. Hapyluussa kaksi puoliskoa (mulla oli silloin toisessa raskaudessa niiden kahden " osan" valissa 2cm rako!) kun liitokset antavat tilaa kasvavalle mahalle, on liitosten hieman löystyttava. Pahimmassa tapauksessa niiden kahden palan valille syntyy " rako" . Kun kavellessa koko lantio liikkuu ne kaikki toisistaan hieman " eriytyneet" liitoskohdat hiertavat toisiaan, josta kipu syntyy. Ja kokemuksesta voin sanoa, etta sita kamalaa kipua en toivo pahimmalle vihamiehellenikaan!



Liitoskivut voivat toki olla ohimenevia ja lievia, mulla valitettavasti kokemuksia todella kovista liitoskivuista.



Liitoskipuihin auttaa lepo, kyljellaan tyyny jalkojen valissa. Ja jos kivut kovat niin voi kokeilla takaperin kavelya. Liitokseet joutuvat vahemmalle rasitukselle takaperin kavellessa kun jalkoja ei tarvitse nostaa irti maasta.



Taisi olla sekava selitys, mutta toivottavasti sait jotain selvaa;-)



bucomama rv 5+4

Kipu alkoi ehkä viikolla 20 tai 21, kun vedin jalalla hiekkaan viivaa mölkkypeliä varten... Luulin ensin venäyttäneeni jotain, mutta kipu on vain pahentunut muutaman viime viikon aikana. Nyt viikko 24 menossa.



Minulla kipu tuntuu häpyluiden kohdalla puukoniskumaisina viiltävinä ja terävinä kipuina. Eniten kipu tuntuu sivuttaisissa liikkeissä, eli jos yritän esim. nostaa yhtä jalkaa kerrallaan maasta kenkää laittaessa, autoon tai sänkyyn noustessa tms. Liukastuin viime viikolla kerran niin, että toinen jalka lipesi noin 20 senttiä sivusuunnassa nopeasti ja painon ollessa osittain sen jalan päällä. Sattui oikeasti niin paljon, että kipinöitä näkyi silmissä. Ja huusin, ja olin tietysti töissä :D Olen tehnyt viime viikkoina aika paljon etätöitä, eli maannut sohvalla tai sängyssä ja tehnyt töitä läppärillä. Se auttaa kipuihin, mutta on kyllä tylsää.



Pahimmillaan tavallinen kävelykin on melko tuskaisaa. Lepo auttaa, ja se tyyny jalkojen välissä nukkuminen.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat