Seuraa 

Onko kokemusta ja neuvoja vauvan matkapahoinvoinnista ja sen mahdollisesta ehkäisystä???



Meidän lapsi alkoi oksennella lähes joka automatkalla (yli vartin kestävällä) sen jälkeen, kun ei enää aina välttämättä nukahtanut autoon, eli reilusti yli puolivuotiaana. Selkä menosuuntaan mennään. Toisin päin vois auttaa, mutta en uskalla vielä kääntää. Kaikenlaista on kokeiltu, mutta... : (

Kommentit (3)

Neuvolassa ja lääkärissä oon joutunut kohtaamaan suoranaista ihmetystä ja tiedottomuutta kysyessäni asiasta. Neuvolatäti jopa ehdotti, että antaisin vettä, kun alkaa oirehtia siihen malliin, että voisi oksentaa. Tiesin jo lopputuloksen, mutta kokeilin kuitenkin, ja oksennusta tuli kohta todella runsaasti. Lääkäri tutki tietokonetta ja farmaga fennikaa aika pitkään ennenkö osasi sanoa mitään. Apteekissakin sanottiin, että tämänikäisille ei kannata lääketehtaiden tehdä lääkettä mm. tähän vaivaan. Ilmeisesti kysyntä niin vähäistä. Onko tää nyt oikeasti sitten muka niin harvinainen vaiva???? Itsekin oon voinut pienenä huonosti matkoilla, ja luulisi tämän nyt olevan melko yleistä pienillä lapsilla varsinkin nykyään, kun ajetaan paljon pitkiäkin matkoja. Eikö kohtalotovereita tosiaankaan löysdy yhtä enempää??? Lääkäri antoi luvan käyttää vasta yli 6-vuotiaille tarkoitettua Marzine nimistä matkapahoinvointilääkettä, joka on kolmiolääke. En kuitenkaan ole uskaltanut kokeilla, kun arveluttaa. Onko joku kokeillut kyseistä valmistetta vauva/ taaperoikäisellä?

Meijän nyt 6-vuotias alkoi myös yrjöt n. 9-kuisena. Ja huono olo tulee edelleen joka matkalla joka kestää yli 20 minuuttia. Sen kanssa on kuitenkin opittu elämään, on nähty erinäinen määrä bussipysäkkejä kesken matkan... 2-vuotiaana tyttö sai Primperan-lääkkeen, joka auttoi mutta teki uniseksi. Pitkillä mummolamatkoilla se annettiin aina, koska silloin ei välttämättä yrjönnyt kuin vasta kolmen tunnin matkan jälkeen. Myös syömisiä katsottiin, annettiin vain suolaisia ruokia eikä mitään maketa, varsinkaan mehuja monta tuntia ennen matkaa.



Pimeällä yrjöolo ei tule niin helposti ja kun ajoittaa matkat uniaikaan, välttyy itkuilta ja kitinöiltä. Kun ikää tulee, sekin auttaa kun ei puhu mitään yrjöstä vaan keskitytään satukasettiin tai lasketaan vastaantulevien autojen värejä.



4-vuotiaana sai alkaa antaa Stemetil-lääkettä, joka on tepsinyt paremmin. Vaikuttaa 8h kerrallaan. Usein matkat meneee nyt lauleskellessa ilosesti. Joskus silti on tyttö naama valkoisena jos ei muista katsoa eteensä. Lyhyillä matkoilla ei lääkettä anneta vaan pysähdytään suosiolla vartin matkan jälkeen hetkeksi johonkin pusikkoon jaloittelemaan. Yli 50 km:n matkalle jos ei anna lääkettä, on yrjö ihan varma juttu.



Onneksi toisella lapsellani ei ole pahoinvointia.



Asia on kiusallinen ja lievenee iän myötä, mutta valitettavan hitaasti. Tsemppiä matkoille!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itse olen lapsena kärsinyt matkapahoinvoinnista ja kärsin edelleen. Nyt 5v tyttöni automatkat ovat toisinaan aikamoista kärsimystä. Tosin tyttö oksentaa vain erittäin pitkillä matkoilla, mutta pahoinvoiva on koko automatkan ajan. Hänellä vaiva on pahentunut vuosien myötä, hän ei vielä vauva/taaperoiässä oksentanut autossa koskaan. Auton takapenkille varataan aina muovipussi, jonne voi hädän tullen oksentaa. Nykyisessä autosamme on onneksi ilmastointi, joten auto on helppo saada mukavan viileäksi. Lämmin/kuuma vain pahentaisi oloa.

Lukeminen/piirtäminen ei tule kysymykseenkään autossa, syömisistä passaa suolaiset naposteltava, esim. sipsit tai leipä.



Lääkkeen olemassolon tiesinkin, mutta mielelläni annan vasta viime hädässä lääkettä, tyttöni kun tuntuu reagoivan voimakkaasti lääkkeisin. En muuten edes tiennyt, että ikäraja on 6v eli en toki voisi lasta lääkitäkään!



Mutta tosiaan, tuttu vaiva. Googletin vielä aiheesta lisää:



http://www.sairaslapsi.com/frame.cfm/cms/id=708/sprog=4/grp=2/menu=1/

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat