Vierailija

Minusta tuntuu että osa ei saa edes mahdollisuutta. Jos saa esim sellaisen impulsiivisen luonteen ettei paljoa mieti vaan porhaltaa eteenpäin ja lisäksi huonot lapsuusvuodet ahdistuksineen ja pahoinpitelyineen ym niin eipä ole hääppöiset eväät elämäään. Sitä ikäänkuin väkisin taipuu huonoille poluille, eikö? Etenkin jos ei omaa sinnikkyyttä ja tiettyä vastarannankiiskeyttä vaan tyytyy siihen mitä elämä tuo ja menee vaan virran mukana pistämättä vastaan.



Sitten taas toiset ihmiset syntyy koteihin joissa on hyvä olla ja oikean ja väärän erot opetetaan. Saa paljon johdatusta ja kasvatusta ja tukea elämäänsä varten. On ehkä myös erittäin älykäs syntyjään ja empaattisia ja harkitsevia kykyjä vielä tuetaan vanhempien taholta.



MIKSI on niin että toiset saa paremmat eväät elämään kuin toiset? Näinhän se nimittäin väistämättä on!



Sen vielä ymmärrän että aikuisillä ja nuoruudessa jokainen meistä saanee opetuksia ja vastoinkäymisiä eteensä mutta nuo lähtökohdat jotka on niin kovin eriarvoiset alkujaan, pistää miettimään...

Kommentit (6)

On huonot lähtökohdat lastenkoteineen - väkivaltaa - raiskauksia - ym ym ym - ja elän täysin ilman tuki - tai sukulaiskontakteja; Mutta, en ikinä olis tässä missä olen ilman uskoani - se on ollut mun pelastus

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meidät on opetettu uskomaan armoon, mutta entä jos Sallimus onkin se Vanhan Testamentin kiivas ja leppymätön Jumala (tai mikä ikinä), joka kostaa vanhempien pahat teot lapsille aina seitsemänteen polveen?

Miten esim. jos on saanut aivoihinsa rakenteen, että on psykopaatti. Minkäs sille voi. Eihän psykopaatti voi millään päästä taivaaseen. Ei todellakaan samat mahdollisuudet kuin normaalilla ihmisellä.

mallit, perimä, monenkin polven takaa tulevat traumat, elämänkolhut. Asiat joita ei ole silloin käsitelty, voivat tuoda suurenkin " tunnekuorman" seuraaviin polviin.

Pitäkää hulluna, mutta monista lapsista(kin) näkee ja aistii jos se on vanha sielu. Edellyttäen, että on itsekin sellainen. Kai se on niin, että jokaisella sielulla on erilaisia elämiä, on niitä vaikeita, joista on selvittävä päästäkseen eteenpäin.



Kun on joskus vaikeat elämät käynyt läpi, on tasapainoisempi ja avarakatseisempi ja ns. näkee enemmän.



Se näkeminen on moniulotteista, osaa nähdä ihmisten läpi, osaa nähdä tämän kaikkeuden eri tavoin ja hyväksyy asioita, koska ne menee niin vaikka kuinka pyristelisi.



Osaisin tässä nimetä monia ihmisiä ympäriltäni, joista tietää että heillä on vanha sielu. Myös perheestäni. Äitini on hyvin vanha sielu, samoin poikani. Itse olen varmaan keskivaiheilla, mieheni on melko tuore.



Näitä asioita tuntee ja kokee, jos on siinä vaiheessa. Ymmärrän, että monien on vaikea uskoa tähän käsitykseen. Jos ei ole kulkenut kauaa, ei voi tietää.



En tiedä oliko tämä kirjoitukseni sitä, mitä ap tarkoitti, mutta näin ymmärsin.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat