Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Tyttö on viime aikoina harjoittanut melkoista huutokonserttia aina ruokailuaikaan. Sinänsä siinä ei mitään, jos ei kelpaa, annan syödä mitä syö (eli pääasiassa leipää kun sitä voi itse syödä) ja kippaan pois syöttiksestä, tarjoan seuraavan aterian normaaliin aikaan. Välillä normiruokaa maittaa taas, mutta nyt tuntuu, että päivässä menee vain yksi ateria ilman tappeluita - aamupuuro. Sitäkin pitää saada yksi lusikallinen suuhun tappelulla, että suostuu alkamaan ruokailun (eli että suu aukeaa automaattisesti). Ennen meni iltapuuro, samoin välillä lounaan tai päivällisen tilalla annettu jugurtti, mutta nyt nuokaan eivät enää kelpaa. Maitoa menee yleensä 6-8 dl päivässä, mutta eilen kieltäytyi illalla myös maidosta.



Siis - onko vain niin, että tytöllä ei ole nälkä? Vai inhoaako jotain ruokaa (kasviksia, lihaa, mausteita??) niin, että ei halua edes maistaa lusikasta, koska pelkää sen olevan sitä pahaa? En ole pystynyt selvittämään, mistä ruoista tykkää, ei siis minusta ole mitenkään johdonmukaista tuo kieltäytyminen, vaan joskus sama ruoka kelpaa ja seuraavan kerran taas ei.



Tyttö on koko ajan kasvanut samoilla käyrillä, pituus +1 ja paino 0. Liikkuu hyvin, on pääosin tosi hyväntuulinen, mutta huonosti syödyn päivän jälkeen tietty yöunetkin kärsii...



Ja pääasiassa kysymykseni oli, että jos vauva ei halua syödä, onko joku toiminut niin, että sit vaan ruokailu loppuu siihen ja katsotaan seuraavalla kerralla uudelleen, vai onko pakko " pakkosyöttää" ? Mietin, että pieneneekö vatsalaukku, kun monta ateriaa päivässä on minimaalisia (eli n. 5 teelusikallista), ja sitten ruokaa ei enää mahdukaan... vai pitääkö luonto tästäkin huolen, että kun ruokaa tarvitsee, niin sitä sitten myös menee?



Sori, kun tää on vähän sekavaa... mutta kaikista kokemuksista kiitollisena, ekaa kun tässä vasta ruokin. :)



-Osse kera typyn 8,5kk

Kommentit (7)

En osaa valitettavasti auttaa, mutta kokemuksen voin jakaa ;) Eli meillä on aikalailla sama tilanne meidän pojan kanssa. Aika tasan 8kk:n iässä alkoi " tappelu" ruuan kanssa. Siihen asti poika söi aamupuuron nihkeästi, mutta kaikki muut ruuat hyvällä ruokahalulla (luonaaksi pieni lihapurkki, välipalaksi jogurtti, päivälliseksi kasvispurkki ja illalla iltapuuro), tosin maitoa on aina mennyt heikosti. Nyt poika on melkein 9kk. Nyt saan menemään varmaankin noin viisi lusikallista ja sitten alkaa kitinä. Ja tosiaan lisäksi sen ensimmäisen lusikallisen kanssa saa keksiä kaikenlaisia harhautuksia, että sen saa menemään. Sen jälkeen menee muutamia lusikallisia hyvin. Sitten pitää taas olla sirkus käynnissä, jotta saisi edes jotakin menemään. Mutta ruokamäärät ovat tippuneet ainakin puoleen siitä mitä ennen söi. Jopa jugurtin menekki on huonoa, vaikka se aikaisemmin oli suurta herkkua. En tiedä mitä pitäisi tehdä... yritän vain luottaa siihen, että tämän ikäinen lapsi itse huolehtii ravinnontarpeestaan. Hyväntuulinen hän on ruokailuja lukuunottamatta edelleen ja nukkuukin hyvin. Eikä nyt ainakaan laihtuneen näytä. Jospa tämä menisi jossakin vaiheessa ohi? Tai ehkäpä hampaita on tulossa?

Meidän neidillä tuli " syömättömyyskausi" 10 kk iässä. Siihen asti oli tosi hyvin syönyt, isot annokset aamu- ja iltapuuroa, peruna-lihasoseita ja jugurttia ym. päivällä. Puuroa ei mennyt enää kuin muutama lusikallinen, kaupan peruna-lihasoseet ei maistuneet enää ollenkaan. Ei tainnut jugurttikaan enää olla oikein herkkua. Neiti vaan otti ruokaa suustaan käteen ja alkoi tutkailla ja sitten vaan tiputteli rinnuksilleen. Lähdettiin vielä viikoksi kesälomareissulle ja ihmeissäni meinasin olla, että mitä neidille oikein syötän. Onneksi peruna-porkkanavelli alkoi maistua, että söi edes jotain maitoa tuhdimpaa. Ja kun Korkeasaaressa ym. mentiin syömään, niin ajattelin, että kun ei kerta omat ruuat kelpaa, niin kokeillaan minun ruokaa. Hyvin kelpasi muussi ja lihapullat. Tai no ei kyllä sitäkään paljoa syönyt, mutta muutama lusikallinen meni kuitenkin ihan hyvin alas. Kaupassa käydessä piti yrittää keksiä, mitä sitä voisi kokeilla. Ostin Yosa-kauravalmistetta (kelpasi ok, puoli purkkia kerralla) ja A-jugurttiakin kokeiltiin (ei yhtä mieleinen kuin Yosa). Ja täytyy tunnustaa, että kinkkuleikkelettäkin tuli annettua, kun ajattelin, että jotain lihaakin pitäis saada menemään ja siitä näkyi tykkäävän.



Nyt neiti täyttää pian 11 kk ja ruoka on alkanut maistua paljon paremmin. Puuroa ei kyllä nytkään mene isoja annoksia, mutta peruna-lihasoseita syö hyvin. Omat jugurtitkin taas maistuu ja tänään söi hyvällä ruokahalulla tekemääni muussia ja jauhelihakastiketta. Näyttäis tuo perunamuussi olevan yksi neidin herkuista. Täytyy siis alkaa ahkerammin tehdä sitä.



No, tällä sepustuksellani halusin kuitenkin sanoa, että meillä ainakin tuo huonon ruokahalunkausi oli ohimenevää. Toivottavasti teilläkin taas ruokailut alkaa sujua :-).



neronja & neiti pian 11 kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

(ja neronjalle vilkutus! :))



Kiitos kamalasti, tuli helpottunut olo, kun muillakin on samanlaista.



Olen nyt eilisen päivää kokeillut erilaisia ratkaisuja, koska en jaksa ainaista huutoa ja koko lautasellisen biojätteeseen heittoa. Leluja tai kirjoja en aio typylle ruokapöytään antaa, mutta sen verran joustin, että saa leikkiä purkin kannella tai pullonkorkilla. :) Se auttoi jo vähän, mutta tuskinpa se loputtomaan riittää. Olen aiemminkin tarjonnut omaa lusikkaa, mutta vasta kun annoin myös oman lautasen ja sille ruokaa pienen nokareen, niin tyttöä alkoi kiinnostaa. Eilen syötti minua ja vastavuoroisesti sain syöttää häntä - hetken. Tänä aamuna yritti jo selkeästi laittaa lusikalla ruokaa omaan suuhunsa, mutta ohihan se meni. Sain kuitenkin aamupuuron jälleen rauhassa syötettyä. Eli kunnon huutosyöttöä ei oikeastaan eilen ollut ollenkaan!



Joten eiköhän tämä tästä! Toivotaan, että teillä muillakin ruokahetket vähän rauhoittuvat... :)

Meillä on nyt kaksi päivää (tai ehkä puolitoista ;) mennyt syömiset hieman paremmin. Tässä mahdollisia syitä muutokseen:



- joku vinkkasi tässä pinossa antaa herne-maissi-paprikaa hipelöitäväksi, minä olen nyt antanut kurkkusiivuja, toimii hyvin, kiitoksia vinkistä! On meillä siis aikaisemminkin annettu kurkkua, mutta jostakin syystä en ole tajunnut antaa varsinaisen ruokailun aikana. Tähän asti meidän " sirkus" on koostunut omasta lusikasta ja tuttipullojen korkeista. Varsinaisia leluja minäkään en ole antanut pöytään, vaikka vauvallehan nuo korkit ja lusikat ovat varmaan myös leluja...

- vähensin hieman maidonmäärää ruokailun yhteydessä ja olen tarjonnut enemmän muissa väleissä. Tämä on pienoisella riskillä, koska maidon kokonaismäärä meillä ei kyllä saisi yhtään tippua.

- Tukevoitin pojan asentoa ylimääräisen pehmusteen avulla syöttötuolissa, jospa hänellä olisi mukavampi nyt istua?

- tämä on ehkä merkittävin: muutin hieman meidän päikkärirytmiä (sen mitä nyt hieman saa venytettyä valveillaoloa) ja sitä myötä ruokailuajatkin muuttuivat hieman. Meidän yksi ongelma on ollut että pojalla tulee väsy ja nälkä samaan aikaan. Jospa saisin rytmiä nyt pysyvästi muutettua ja sillä vaikutettua syömiseen.



Tällaista täällä, toivon sormet ristissä että tämä suuntaus jatkuu...

meilläkin oli sellanen 2 viikon jakso jonka aikana muuten erittäin hyvin syövä prinsessa (nyt 8,5kk) melkein säännöllisesti pelasi yhden aterian kanssa. Vähensin paikallisen neuvolan suosituksesta maidon määrää 2dl.lla - 6dl.aan/vrk ja siitä poiki oleellinen muutos ruokahaluun.



Meillä kyllä välillä komentaa muuten vaan ruokaillessa vaikka lappaa suuhunsa eli räyhää lusikkojen välillä. Mä en kans anna mitään herkkuja etc. jos ei menu miellytä.

Pakolla ei koskaan kannata lasta syöttää, siitä ei tule muuta kuin huuto ja paha mieli kaikille ja pahimmassa tapauksessa kunnon ruokataistot. Itse olen toiminut sekä isompien lasten että ihan pikkuisten kanssa niin, että tarjoan ja jos ei pienellä houkuttelulla maistu, niin sitten annan olla ja tarjoan seuraavalla kerralla sitten taas. Nähdäkseni ihmislapsi on kuitenkin sen verran fiksu tapaus, ettei itseään nälkään tapa. Näitä syömättömyyskausia tulee ja menee ja helpoiten ne tuntuvat menevän ohi kun niistä ei tee suurta numeroa. Hampaiden tuleminenkin saattaa aiheuttaa ruoasta kieltäytymistä.



Kokeileppa antaa lapselle eteen esim. keitettyä herne-maissi-paprikaa. Kun lapsi niitä yrittää pyydystellä suuhunsa, saat ehkä samalla syötettyä muutaman lusikallisen. Tai sitten käteen jotain kiinnostavaa. Meillä ei koskaan ole varsinaisia leluja ollut pöydässä, mutta esim. oma lusikka käteen voi rauhoittaa syömishetkeä. Mihinkään sirkustemppuihin en kyllä lähtisi. Lapsi syö sen minkä syö.

Lusikan sai näppärästi suuhun, kun lapsi samaan aikaan " luki" omaa kirjaa. Miksei konstia voisi käyttää, jos se toimii? Katselukirjoista osa oli sitten toki vähän soseessa, mutta mitä sitten, kun saatiin ruokaa alas:)

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat