Vierailija

Suunnittelin viime talvena itsemurhaa. Itkeskelin usein öisin lasta imettäessäni, joskus myös päivällä. Olin väsynyt ja en olisi vain jaksanut millään. Mitään en saanut tehtyä, muuta kuin aivan pakolliset (pyykinpesu jne.).

Eikö olekin todennäköistä, että minulla oli synnytyksenjälkeinen masennus? Lapsi nyt vähän yli 1 v.

Kommentit (4)

Synn. jälk. masennukseen liittyy tyypillisenä itsetuohoiset ajatukset, voimakas aloitekyvyttömyys ja kohtuuttomat syyllisyydentunteet. Erityisesti tuo viimeksi mainittu pisti silmään kirjoituksestasi. Masentunut kokee itsensä huonoksi ja laiskaksi, vaikka muut eivät näin ajattelisikaan. Ihmettelen kyllä, ettei neuvolassa puututtu tuohon mitenkään.



Itselläni on ollut kyseinen masennus molempien raskauksien jälkeen.

Tämä mietityttää minua siksi, että olen koko ajan kokenut olevani aika epäonnistunut äitinä (kyllä, mm. huutanut lapselleni :( ) ja ihmetellyt miten en vain jaksa. Mietin nyt, pitäisikö minun vielä hakeutua johonkin hoitoon. Olen asiasta neuvolassa koittanut silloin talvella sanoa, mutta siellä ei kuunneltu.

Minusta vain koko ajan tuntuu, että olen laiska kun en saa asioita hoidettua. On vieläkin pakko nukkua päiväunet joka päivä jne.

Kiitos, että sain purkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itselläni ihan samat oireet oli ja ne lopulta paheni niin että kun lapsi oli 1,5-vuotias niin kävin psykiatrilla.

Sain lääkityksen ja pelasti minut! Olen ihan eri ihminen nykyään.



Huuto silloin tällöin ei vielä lasta pilaa, jos se ei ole jatkuvaa karjuntaa.



Vierailija:

Lainaus:


Tämä mietityttää minua siksi, että olen koko ajan kokenut olevani aika epäonnistunut äitinä (kyllä, mm. huutanut lapselleni :( )




* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat