Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mikä ihmeen ongelma mun äidillä oikeen on ruuan suhteen?

Vierailija

Äitini ruinaa meidän lapsia jatkuvasti kylään tai käymään. Joka kerta on odotettu, on ostettu taas jotain tavaraa ja herkkuja, mutta...

... joka ikinen alkaa ettei mulla ole ruokaa kuin tota edellispäiväistä makaronilaatikkoa tai viimeviikkoista kaalisoppaa. Olen myös huomannut ettei minulle tai miehelle oikein koskaan ole halunnut tarjota ruokaa vaikka aikoinaan tulimme viikonlopuksi kylään pitkänkin matkan takaa. Siskoni taas syötetään aina viimeisen päälle jälkiruokineen päivineen. Lapsena ja nuorena mulle aina vihjaili leveästä takapuolesta, vaikka olin alipainoinen mutta leveälanteinen. Nyt tuntuu olevan ylitsepääsemätön ongelma antaa mun lapsille ruokaa. Kuitenkin loukkaantuu verisesti, jos laitan lapsille kassiin mukaan jotain syötävää. Mummilareissun lapset syövät kuin sudet, ahmivat kaiken.

Mikä ihme mun äidillä on? Pakko olla joku psykolooginen juttu, kun rahaa syytää lapsiin tavaran muodossa aivan älyttömästi ettei se todellakaan rahastakaan ole kiinni. Myös isäni on alkanut huomautella äidilleni, että varattaisiin nyt kunnolla sitä ruokaa lapsenlapsile. Isäni vaan on sen sukupolven miehiä ettei taloudenpidosta oikeen tajua mitään, kantaa sen kaupasta minkä vaimo lappuun kirjoittaa.

Kommentit (15)

Vierailija

Kerran sitten kutsuin vanhempani meille niin äitini pyysi että laittaisin kaloritonta ruokaa...



eli siis ei vaan halua että minä syön mitään, haluaa että laihdun ja haluaa kontrolloida että lapsenlapset pysyisi laihoina. Itse olen vähän plösähtänyt, mutta voisihan hän silti vaikka sitten salaattia tarjota. Mutta ei.

Vierailija

ja tulistuu heti jos mainitsee??? Eikös se sano jo jotain. Kieltää ongelman mikä se lieneekin, ei tunnusta itselleen.

Kannattais varmaan sanoo jotain kun lapset niin nälkäsiä sieltä tullessa..

Eikä lapset ole sanonu mitään?? Mitä siellä tapahtuu???

Vierailija

vaikka juuri aiemmin muutama minuuttia ennen oli kehunnut miten osti tänään mozzarellaa ja kokkasi siitä isälle ja itselleen jotain herkullista kalaa. Mutta tosiaan lapsille ei huomiseksi ole kuin eilistä makaronilaatikkoa, että hänen pitäisi käydä aamulla ennen meidän tuloa kaupassa tai mennä lasten kanssa kävellen. Tiesi kyllä, että meillä olisi ollut aamulla se meno, jonka vuoksi olisimme lapset tuoneet. Sanoin sitten, että meidän menoa voi siirtää, että tulevat sitten joku toinen kerta. Äiti melkein ääni väristen sopertaa, että jos vaikka sitten illaksi ja jäisivät yökylään. Mikä ihme tää ruokaongelma on, jonka mun äiti kieltää täysin eikä siitä voi puhua enkä mä saa ostaa tai tuoda lapsille ruokia mukana?

Vierailija

maistelemaan erilaisia viinaksia ja kantaa niitä kotiinsa myös siellä ollessamme. Eli syömiset jää aina toisarvoiseen asemaan. Vituttaahan se, kun menee heille kylään (välimatkaa on aika paljon) muutaman kerran vuodessa ja silloinkin joutuu kantamaan itse kaupasta ruokia ja tekemään niitä.



En siis tarkoita että itse kaipaisin jotakin täyshoitoa - vaikkei äitini edes ole vielä vanha - mutta en voisi kuvitella, että jos meille joku tulisi käymään niin pistäisin sen kyökissä heilumaan. Eikä toisaalta veljeni edes oleteta osallistuvan mihinkään (ruuanlaittoon tms.), veljelle pannaan pötyä pöytään ja komennetaan että ota lisää, ota lisää!



Omien lasten välipalatkin on aina hakusessa, kun äitin kämpästä ei löydy kuin ikivanhoja keksejä tai joku ruttuinen hedelmä. Leipä saattaa olla ikivanhaa ranskalaista tms.



Minulle ja perheelleni tarjoilujen tasosta kertonee hyvin se, että taannoin menimme sinne kylään ja ovella meille kerrottiin, että äitini oli tehnyt kaksi viikkoa sitten pannukakkua meitä varten pakastimeen. No, pannukakkuhan on maailman työläin ruoka, tokihan olisi ollut liikaa olettaa että sitä saisi uunituoreena. Kaiken hyvän lisäksi sitä pannaria ei meille koskaan tarjottu :/



Uusimmat

Suosituimmat