Kiintymyssuhdeteoria on melkoisen deterministinen oppi

Vierailija

ainakin sellaisena, kuin siitä usein puhutaan. Kärjistettynä, jos käyt terassilla kun lapsi on kolmekuinen, saa lapsi siitä ikuiset traumat. Tai jos lapsi on päivähoidossa tai jos lapsen joka vinkaisu ei saa vastakaikua, lapsen perusturvallisuus järkkyy ja koko loppuelämä on siltä osin tuhoon tuomittu. Onkohan tämä oppi meidän aikamme " neljän tunnin syöttöväli" , johon täysillä uskovia säälitellään myöhemmin...

Kommentit (2)

Vierailija

Kiintymussuhdeteoriahan ei juuri muuta kerro kuin sen, että lapset ovat aina kiintyneitä/kiinnittyneitä vanhempiinsa, olivat nämä millaisia hyvänsä.



Kiintymyssuhdeteoria myös jaottelee turvallisen ja turvattoman kiintymyssuhteen, sekä esittelee kolmantena disorganisoidun kiintymussuhteen. Tämä kolmas on kaikkein huolestuttavin muoto, sinänsä turvallista ja turvatontakin pidetään ihan riittävän hyvänä kasvualustana: suhde on.



No paitsi Keijo Tahkis, joka hyppii yli kaikki olennaiset yksityiskohdat :/ Älkää uskoko sitä, ainakaan niiltä osin kuin se pahviaivo popularisoi kiintymyssuhdeteoriaa. Sinkkosen jutut ovat siltä osin paljon adekvaatimpia.



Kiintymyssuhdeteoriassa on tämä ns. infant strange situation test - joka pätee noin vuoden vanhoihin lapsiin. Suurin osa näistä kiintymyssuhdetyypeistä säilyy samoina kouluikään (pitkittäistutkimuksen tulos, jossa lapset testattiin 11kk ja 7v iässä). Todennäköisesti sen takia, että äiti ja isä säilyvät samoina ihmisinä ja lapsi myös.



Muistaakseni " menetetyiksi" tapauksiksi voidaan luokitella sitten sellaiset lastenkotilapset, joilla ei ole ollut riittävää kontaktia tällaisen suhteen luomiseksi. Jos hoivaa ei ole tarpeeksi, lapsi jopa kuolee. Jos lapsi selviytyy n. 5-6-vuotiaaksi elossa (kaikesta huolimatta), on äärettömän vaikea ellei mahdotonta enää saada lapseen kiintymyssuhdetta. Jos tällä ei ole lastenkodissa ollut riittävästi turvaallista hoivaa.



Yleensä yhdessäkään kodissa, ratkaisuista huolimatta, ei ole sellaisia olosuhteita kuin näissä maailman karmeimmissa lastenkodeissa. Ja joissakin lastenkodeissa, kuten vaikkapa Anna Tardoksen johtamassa unkarilaisessa lastenkodissa - lapset ovat pärjänneet paremmin kuin unkarilaiset keskimäärin (tutkimustulos). (tästä linkistä ei löydy tutkimusta, mutta tietoa ko lastenkodista: http: //www. aipl. org/ENTRER-A. htm)



Moderneissä kehitysteorioissa ei determinismiä ole kovin monen asian suhteen, ei myöskään kiintymyssuhdeteorian. Tutkimustulosten popularisointi tekee asioista monimutkaisen ja mustavalkoisen kuuloisia, kun yritetään yksinkertaistaa liikaa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat