Onko täällä kellään aistiyliherkkää lasta?

Vierailija

Haluaisin kuulla kokemuksianne.

Kommentit (9)

Vierailija

Syöminen: Vain muutamat ruuat uppoavat. Vauvana mikään missä oli kokkareita ei kelvannut. Peruna on erityisen vaikea. Oli vauvana ja on edelleen. Ruokia ei voi sekoittaa keskenään vaan pitää olla erillään. Syö hitaasti ja vähän. Ruoka ei saa olla kuumaa eikä kylmää vaan haaleaa.



Pukeminen: Käyttää vain ohuita trikoo vaatteita. Myös talvella. Kaikki vaatteet joissa paksut saumat tuntuvat pahoilta. Sukat, rukkaset yms. pitää laittaa tietyllä tavalla tai tuntuu pahalle. Vauvana pisti vastaan kun yritti pukea. Sittemmin pukenut itse kun jos auttaa menee vaatteet aina väärin. Iho reagoi herkästi kaikkiin uusiin kankaisiin.



Tunto: Ei tykkää että yhtäkkiä kosketaan. kipukynnys on huono eli pienestäkin haaverista on täysin toimintakyvytön. Tykkää kyllä olla sylissä ja että silitetään jos aloite tulee häneltä. Ei kestä kuumaa esim. kylpyveden pitää olla haaleaa. kylmää kestää kyllä ja ei käytä edes talvella mielellään käsineitä.



Äänet: Vauvana pelkäsi kaikkia kovia ääniä mm. imuroida ei voinut jos vauva oli kotona. Heräsi herkästi kaikkiin ääniin vaikka oli yritetty totuttaa. Kovat äänet käy edelleen korviin mutta jos melu on tasaista kestää kovaakin melua esim. musiikkia kuuntelee usein todella kovalla. Ei kestä huutamista vaan siitä seuraa aina itku.



Hajut: Valittaa usein että haisee pahalle vaikka muut ei haista mitään. Moni ruoka haisee myös pahalle.



Näkö: Kirkas auringonpaiste käy silmiin ja valittaa ja itkee että silmiin sattuu. Tarvitsee aurinkolasit. Vaan kun silmät tottuu kestää kyllä kirkastakin valoa.



Yleistä: On todella paljon asioita joita pelkää. pienempänä pelkäsi lintuja, sittemmin susia ja krokotiileja, pimeää, ääniä jne. Ei uskalla mennä yksin omaan huoneeseen. Toisaalta on itsenäinen ja reipaskin vaikkakin taipuvainen haaveiluun ja omiin maailmoihin uppoamiseen. Ei ole kovin motivoitunut monestakaan asiasta mutta jos motivoituu on taitava siinä mitä tekee. Koulu ei jaksa kiinnostaa. Aloittaa nyt syksyllä koulun. Tiedä sitten liittyykö nämä mitenkään aistiyliherkkyyteen mutta mainitsimpa kuitenkin.



Aistiyliherkkyysdiagnosin teki toimintaterapeutti viime talvena.

Vierailija

Syö vain tietynlaisia asioita, pelkää kaikkea kovaäänistä ja on tosi herkkä iholtaan.



Vauvana oli kaikki vaatteetkin nurinpäin ettei saumat painaisi. Pelkäsi myös suurinta osaa leluistaan ihan kauheasti.



Ikä on tuonut vähän helpotusta äänien kanssa: ei enää tarvitse mennä heti sisälle, jos joku naapuri vaikka poraa jossain kilometrin päässä. Eikä enää näe painajaisia ohiajaneista mopoista tai taivaalla lentäneistä lentokoneista. Nykyään pystyy olemaan myös samassa tilassa muitten pienien lapsien kanssa, kunhan ne eivät tule koskemaan eivätkä huuda kovin paljoa.



Tässä muutamia juttuja.

Vierailija

Lapseni on aina ollut hidas toiminnoissaan, aloitekyvytön. varsinkin syöminen, pukeutuminen, läksyt todella " työläitä" ja pitkäkestoisia, lapsi unohtaa mitä oli tekemässä ja jää uneksimaan. Kun hellästi silittää kättä tai selkää, sattuu. Ei useinkaan itse aloita keskustelua tai ota kontaktia.

Kuulostavatko nämä samalta kuin teidän lastenne ominaisuudet?

Vierailija

Lapseni oli erittäin aistiyliherkkä 3-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen suurin osa herkkyyksistä katosi taivaan tuuliin ja nekin, jotka ovat jäljellä, ovat lieventyneet niin paljon, etteivät haittaa elämää.



Aistiyliherkkyyshän ei ole itsessään mikään diagnoosi vaan liittyy myös persoonallisuuteen ja ennenkaikkea temperamenttiin. Se vain parhaiten tunnetaan liittyneenä esim. Aspergeriin.

Vierailija

Inhosin lapsena pukeutumista, eritoten sitä kun vaatteet koskivat kasvoihin (vielä 6-vuotiaana muistan itkeneeni jos oli vähänkin tiukempi kaula-aukko). Olin ja olen yhä tosi tarkka vaatteiden suhteen, niiden on oltava mukavat ja joustavat mutta ei roikkuvat vaan tyköistuvat. Kylmää ja kuumaa oloa en siedä. Saatan vaihtaa vaatteitä 4-6 kertaa päivässä, että olisi aina sopiva.



Ruoan tuntu suussa on tärkeää: paras ruoka on " goo with bits" eli mössö kovilla sattumilla, kuten perunamuusi ja jauhelihakastike. Nyt aikuisena kyllä tykkään kovasti rapeistakin asioista, mutta silti se fiilis on tärkeä juttu. Ei niin, että nauttisin ruoasta varsinaisesti ikinä, mutta väärä tuntu tekee siitä syömiskelvotonta.



Fyysiselle epämukavuudelle olen ylipäätään tosi yliherkkä. Sitten kestän, jos on tosi kipu kyseessä kuten vakava haava tms. Outoa.



Ja minulla on diagnosoitu ADHD, samaa " sarjaa" Aspergerin kanssa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat