Vierailija

Me riidellään ihan joka asiasta, haukutaan toisiamme ja nälvitään. Mies haluaisi jatkaa yhdessäoloa ja saada asiat kuntoon, itse en tiedä. Tällä hetkellä mies vain ärsyttää joka solullaan. Tajusin autossa miehen ojentaessa limsatölkkiä, että yritän ottaa tölkin häneltä niin, ettei käsi vain kosketa hänen kättään. Ja jos koskee, kulkee inhonväristys läpi koko kropan. Peli taitaa olla aika tarkkaan menetetty.



Lapset pyytävät olemaan riitelemättä, mutta joka asiasta tulee sanomista, vaikka kuinka päättäisi olla hiljaa.

Kommentit (6)

Ollaan oltu yhdessä vasta kolmisen vuotta, mutta tosi vaikeaa on ollut pitkän aikaa. Välillä ollaan asuttu erillään, meinattu erota ja sitten taas palattu yhteen. Mua kans inhottaa mies, mutta mies on koko ajan mun kimpussa ja kinuaa seksiä. Itsekin aiemmin nautin seksistä, mutta nyt se on vain tekninen suoritus. En edes kiihotu, mutta silti antaudun miehelle, koska en kestä sitä kitinää, jos hän ei saa. En tykkää yhtään suudella enkä helliä.

Miestä tämä loukkaa ja itse kyllä haluaisin haluta miestäni, mutten vain pysty. Kaikki ne riidat ja loukkaukset ovat jääneet kalvamaan, vaikka ollaankin ne sovittu ja annettu anteeksi. En voi uskoa hänen kehujaan, jos hän on hetki sitten haukkunut mua. Eniten ärsyttää, kun mies kehuu mua vain saadakseen seksiä ja muulloin sitten nälvii mun ulkonäköä...

Ollaan käyty pariterapiassa, mutta sen syvemmin ei olla vielä päästy käsittelemään asioita. Yhdessa aiotaan kuitenkin jatkaa, kun on yhteinen lapsikin tulossa...



Hakekaa apua! Uskon, että tämä on meilläkin vain tämä vaihe ja jos todella pystytään unohtamaan vanhat ja opettelemaan kunnioittamaan toisiamme, myös hellyys ja tyydyttävä seksielämä palaa takaisin...

kannattaa malttaa mielensä ja yrittää elää sovussa, vaikka tiukkaa tekisi. Inhotus saattaa mennä ohikin. Ellei mies todella sitten ole kauhea sikailija.

Tee ajatusleikki: millaista elämäsi olisi jos eroaisit, seuraisiko siitä vain hyvää? Jos tapaisit toisen miehen, olisiko hän loppujen lopuksi sen kummempi?



Itse en ole ihan vastaavassa tilanteessa ollut, mutta melkein.

Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lasten takia ei erota ja ollaan yritetty puhua näistä asioista normaalistikin. Olen yrittänyt miettiä MIKSI mies inhottaa ja on niin ärsyttävä. Olen huomannut, että vika ei ole varsinaisesti hänessä, vaan jostain syystä omat tuntemukseni ovat muuttuneet. Mies on siis ok, eikä mikään mahdoton sikailija.



Me ei olla koskettu toisiimme moniin kuukausiin ja usein pystytään elämään normaalisti, mutta usein nälvitään ja riidellään. Ne riidat menee nopeasti ohi ja sitten voidaan olla suht viileän normaalisti. Varsinaista suhdetta ei välillä ole, eletään vaan yhdessä, hoidetaan lapset ja tapellaan.



Olisi tosi iso juttu erota ja siksi varmaan pysytään yhdessä.. vaikka moelmmilla on omat elämät kodin ulkopuolella. Niin saa ollakin. Sitten jos ja kun tää inhotus-ärsytys-tunteettomuus-turhautumis-vaihe menee ohi niin katsellaan uudelleen puhtaalta pöydältä.

Seksiä ei ole, ei halata eikä kosketella. Kumpikin elää omaa elämäänsä saman katon alla. Nytkin mies on alakerrassa telkkaa tuijottamassa, minä yläkerrassa. Kun mies on työmatkoilla, tuntuu että voin hengittää. Meillä ei tunnu olevan muuta yhteistä kuin velat ja lapset.



Voi kun saisi rohkeutta erota ja aloittaa puhtaalta pöydältä.



T: AP

Tuo kaikki on vain psyykkistä, joten kannattaisi käydä " kallonkutistajalla" hieman selvittelemässä asioita. Joko yhdessä tai erikseen. Ehkäpä se auttaisi tilanteeseen.



Kannattaa ainakin kokeilla. Vaikka visiitti vähän kukkaroa keventäisikin, on se sen arvoista, jos arki paranee roimasti. Ja huonompaan suuntaan tilanne tuskin menee.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat