Vierailija

Minusta tuntuu, että on.



Kun itse olin vain kotona, niin kyllä se otti lujille ja monta kertaa tuli huudettua ja karjuttua lapsille ihan täysillä. Ihan oman jaksamiseni takia laitoin lapset päivähoitoon. Elämä on paljon mielekkäämpää kun siihen mahtuu jotain omaakin ja jaksaa paremmin.



Kotiäitiyttä idealisoidaan. Totuus on, että vain pieni vähemmistö naisista on kuin siihen tehty ja nauttii siitä.

Kommentit (8)

mutta musta tuli agressivinen vasta kun menin takaisin töihin. Ennen saattoi nukkua aamuisin ja tehdä mitä huvittaa. Nyt pitää sännätä tukka putkella tarhaan, töihin, tarhaan, kauppaan, kotiin kotihommiin ja niin eespäin. Pikkasen pinnaa kiristää. Ja työ on mitä on, vanhusten kotihoidossa tosi raskasta.

Huutavat ja karjuvat siis. Joku saattaa antaa tukkapölynkin.



Itse olen nyt työssäkäyvä äiti, mutta olen siirtämyssä kotiin muutamaksi vuodeksi. Täytyy pitää huolta ettei minusta tule yhtä hermoheikkoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

mutta kyllä kotonaolo ihan eri tavalla syö naista kuin työn ja kotielämän yhdistäminen. Mutta on tässä hyvätkin puolensa. Nautin tästä samalla kun tunnen olevani tavallaan kahlittu. Ja mikä tärkeintä: haluamme hoitaa lapsemme kotona, ja nyt on miehen vuoro olla töissä.

Likimainkaan kaikki naiset eivät viihdy työssääkään. Monella se töissäkäynti yhdistettynä äitiyteen on paljon stressaavampaa ja pinnaa kiristävämpää kuin pelkkä kotiäitiys!



Minusta kotiäitiyttä aliarvioidaan. Nykyään tunnutaan arvostavan vain sellaisia saavutuksia, jotka voi mitata rahassa - eikä omien lastensa hoito ja kasvun tukeminen ole sellaista. Vaikka OIKEASTI lastenkasvatus on todella haasteellista, jos sen kunnolla tekee...

on vaativa vuorotyö, joka on mieluinen ja haasteellinen - ja silti laihduin viisi kiloa pelkästä stressistä, kun palasin hoitovapaalta duuniin.



Vierailija:

Lainaus:


mutta musta tuli agressivinen vasta kun menin takaisin töihin. Ennen saattoi nukkua aamuisin ja tehdä mitä huvittaa. Nyt pitää sännätä tukka putkella tarhaan, töihin, tarhaan, kauppaan, kotiin kotihommiin ja niin eespäin. Pikkasen pinnaa kiristää. Ja työ on mitä on, vanhusten kotihoidossa tosi raskasta.




On oikeasti aika ymmärrettävää, että kotiäidillä palaa hihat useammin lastensa kanssa kuin sellaisella, joka näkee muksunsa muutaman tunnin aamulla ja illalla... mutta ei se merkitse, että työäidillä sitten olisi jotenkin pidempi pinna. Se vain palaa eri asioista kuin kotona olevalla: työkaverien, työolojen, bussissa istujien, miehen tms. tms. takia.



No joo, kuten sanoin: kyse on motivaatiosta. Jos sitä ei ole, ryytyy. On sitten kyse työstä tai kotonaolosta.

Jos et arvosta lastenkasvatusta ja kotiäitiyttä ja koet, että töissä toteutat itseäsi - silloin tietysti et viihdy kotona ja olet aggressiivinen.



Mutta jos arvostat, myös viihdyt.



Pinna palaa sata kertaa päivässä, töihin haluaisin mennä, mutta ei ole mielekästä työpaikkaa ja nuorimmainen on vasta 8kk, olisko ehdotuksia?

harrastaa en voi miehen työn takia (paljon poissa) eikä lapsilla ole juuri muita kuin minä. Ystävän luona vieraillaan miltei päivittäin, muuta ei sitten olekaan.

eli, vastaukseni on että on, aika moni ainakin huutaa ja karjuu.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat