Vierailija

Ajattelin kirjoittaa, kun on ihan pakko päästä purkautumaan jonnekin. Olen ihan loppu näiden kotitöiden ja kahden lapsen kanssa. Olen raskaana ja helteet käyvät toden teolla voimille. Sen lisäksi pitäisi jaksaa lastenhoito ja KAIKKI kotityöt - mies ei osallistu lainkaan. On päivät töissä ja tulee kotiin, valittaa väsymystään ja lösähtää sohvalle tai leikkii lasten kanssa. Minä aamusta iltaan pesen ja pyykkään ja kuuraan ja laitan ruokaa ja kannan ostoksia kaupasta. Iltaisin en jaksa enää liikahtaakaan, joka paikkaa särkee ja jalat ovat turvoksissa.



Eilen mies oli illalla kavereillaan. Itse sain nukuttua vasta joskus kahden maissa helteen takia, sitten nousin lasten kanssa kuudelta, kun mies jäi nukkumaan. Sen jälkeen olen laittanut ruokaa, pyykkejä, tiskejä jne. Mies vain makaa. Nyt lähti lasten kanssa ulos, kun pyysin. Muuten ei olisi tehnyt sitäkään. Huomenna on heti aamusta lähdössä harrastukseensa, missä vierähtää koko aamupäivä. Minulla ei ole mitään vapaa-aikaa.



Asia voisi olla ok, jos mies edes tekisi ns. miesten työt, mutta ei tee niitäkään. Remonttihommat, lampunvaihdot, kaikki jäävät minun vastuulleni. Autoasiat sentään hoitaa.



Olen yrittänyt selittää, että en jaksa, mutta miehen kommentti on: " Kai mun sitten täytyy jäädä pois työstä jos et pärjää täällä" . Kun kyse ei ole siitä, etten pärjäisi, jos mies vain edes joskus työpäivän jälkeen tai viikonloppuna ripustaisi pyykit kuivumaan tai tyhjentäisi tiskikoneen ilman kymmentä eri pyyntöä! Jos hän edes jollain tavalla osottaisi huolehtivansa tai välittävänsä minun hyvinvoinnistani. Tuntuu, että fyysisestikin jaksaisin, jos tuntisin edes joskus saavani kiitosta siitä mitä teen tai jos mies osottaisi edes jonkinlaista huolenpitoa minua kohtaan.







Kommentit (6)

On kuultu myös meillä tänä kesänä monasti eri variaatioina, meillä kanssa tosi kireetä ja väsyttävää elämänvaihetta eletään.



Mä en saa sanoa mitään en tuntea mitään, koska mies alkaa huutaa ja raivota kun se huomaa mun olevan väsynyt. En edes ole valittanut, ja silti huudetaan ja haukutaan. Onneksi pääsin edes töihin lepäämään välillä. En olisi edes odottanut apua, vähän ymmärrystä ja ehkä rippusen kannustusta edes kerran.



Voimia sinulle. Yritä jaksaa. Tulee ne viileemmät ilmatkin pian.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

...joten tiettyyn rajaan saakka ajattelenkin, että kotityöt kuuluvat minulle. Mutta sitä en jaksa, että miehen työt loppuvan joskus, minulla ne jatkuvat kellon ympäri ja arkena ja viikonloppuna. Viikonloput ovat itse asiassa arkipäiviä raskaampia, on henkisesti rankkaa rehkiä koko ajan, kun toinen ei pistä tikkua ristiin. En tajua miten hän pystyy tyynesti katsomaan vierestä kun häärään.



Ehkä voisin päättää, että teen kotitöitä vain 8-16 arkisin ja muulloin mies hoitakoon.



Ap



Vierailija:

Lainaus:


Et sitten vois keskustella hänen kanssa ihan kunnolla asiasta. Sano, että nämä asiat pitää hoitaa yhdessä. Tai sitten kokeilet jättää tekemättä ne kaikki kotityöt. Jos sitten huomaa kuinka sekaista teillä on ja kurjaa kun ei ole puhdasta pyykkiä. Jos vaikka sitten auttaisi sinua. Tsemppiä =)

Itse päätät mitä elämälläsi teet. Vain omaa käytöstään voi muuttaa. Mies on tottunut palveluun, miksi luopuisi siitä ilman, että sinä itse muutat käytöstäsi?

Lapsia ilmeisesti mies tuollaisen kanssa haluaa ja monta, kun ei tarvitse niitä itse hoitaa ja niistä vastuuta kantaa.

Et sitten vois keskustella hänen kanssa ihan kunnolla asiasta. Sano, että nämä asiat pitää hoitaa yhdessä. Tai sitten kokeilet jättää tekemättä ne kaikki kotityöt. Jos sitten huomaa kuinka sekaista teillä on ja kurjaa kun ei ole puhdasta pyykkiä. Jos vaikka sitten auttaisi sinua. Tsemppiä =)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat